UUTINEN Tänään on jälleen suuri länsimetron juhlapäivä. Länsimetro Oy:n uusi toimitusjohtaja on ensimmäistä päivää työssään, kun entinen toimitusjohtaja Kokkinen sai potkut.
Erotus ja nimitysuutisen myönteinen julkisuusarvo käytettiin saman tien. Sillä vihdoin kerrottiin, mitä suuren kohun aiheuttanut avajaisten peruminen viime elokuulta maksaa – tämän hetken tiedon mukaan. Ilmoitettu lisähinta on 104 miljoonaa. Avajaispäivänä 15.8.2016 kirjoitin, että kohta kaupungeilta tullaan pyytämään lisää sata miljoonaa.
Kokkisen potkuista huolimatta toistaiseksi meno metron kanssa näyttää entisenlaiselta. Viivästystä ja lisäkustannuksia selitetään samoilla valheilla kuin ennenkin. Sillä rakennus- ja esteettömyysmääräykset eivät ole muuttunet länsimetron rakentamispäätöksen jälkeen. Ja kalliolouhinnan korkea hinta on ollut tiedossa jo siitä lähtien kun metrojohto päätti säästellä koekairauksissa.
Sekin oli tiedossa, että keksitty 714 miljoonan budjetti ei tule pitämään. Metrourakkaa ei vaan haluttu kilpailuttaa, koska mikään rakennusliike ei olisi voinut tarjota työtä vaaditulla budjettihinnalla. Ja jos oikea hinta olisi kilpailutuksessa tullut valtuustojen tietoon, touhu olisi jäänyt siihen.
Mutta miksi Kokkinen sai potkut juuri nyt? Eihän poliitikoille voinut olla mikään yllätys, että metron rakentamisen jatkuminen kuukausia tuo joka päivältä lisää maksettavaa. Hyvä syy löytyy ainakin kevään kuntavaaleista, joihin puolueissa valmistaudutaan jo kuumeisesti. Aivan kaikki poliitikot eivät ole olleet kritiikittömästi metron puolesta. Heille ei pidä antaa tilaisuutta kerätä kannatusta sillä, että he ovat olleet koko ajan vastaan ja muut eivät ole välittäneet vaan jakaneet vain lisää rahaa. Kuten tehdään Espoon ja Vantaan valtuustoissa taas kohta, ja vaalipuheita jälleen pidetään.
Aika näyttää, mihin VR:n radanrakennusyhtiön johtajan paikalta pari kuukautta sitten lähtenyt uusi toimitusjohtaja ryhtyy. Loppuuko valehtelu ja tiedon pimittäminen, kuten Saksi HS:n haastattelussa lupaa. Tuoko hän reilusti julkisuuteen ne jo tiedossa olevat virheet ja puutteet, joista vielä ei ole kerrottu? Myöntääkö hän taitamattomuuden ja valehtelun, joka hankkeessa maksaa ja kestää? Vai hankkiiko hän metrolle käyttöönottoluvan pimittämällä härskisti ongelmat valvovilta viranomaisilta, koska viranomaiset eivät tunne metrorakentamista senkään vertaa kuin työmaata pyörittänyt organisaatio ja urakoitsijat.
Sattumalta myös Tampereella on tänään juhlapäivä. Tampereen suuri tunneliprojekti, Rantaväylän tunneli, avattiin liikenteelle. Yhteistä näille kahdelle tunnelille on, että kumpikaan ei pysynyt aikataulussaan. Länsimetro on neljä vuotta myöhässä, Rantatunneli avattiin puoli vuotta ennen kuin piti.
Vientineuvos Valtanen
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uutinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uutinen. Näytä kaikki tekstit
tiistai 15. marraskuuta 2016
lauantai 19. maaliskuuta 2016
Velimedia vaikenee kansan kustannuksella
UUTINEN Helsingin kaupunginhallitukselle kerrottiin maanantaina 7.3.
länsimetron kustannusten nousseen muutamassa kuukaudessa 80 miljoonaa euroa,
josta Helsingin maksettavaksi tulee 20 miljoonaa. 80 miljoonaa on toki
pikkusumma koko hankkeen miljardin hinnasta. Mutta oikeasti se on paljon rahaa.
Se on esimerkiksi noin viidesosa siitä, mitä valtiolla on käytettävissään
vuosittain koko maan liikenneverkon kanssa.
Kaupunkilaisille, jotka nämäkin kymmenet miljoonat maksavat,
ei asiasta kummemmin kerrottu. Vain etuoikeutetut suomenruotsalaiset saivat
asiasta tietää omasta lehdestään, HBL:stä. Höblän ansioitunut toimittaja,
suomenkielellä myös kirjoittava Tommy Pohjola kertoo asiasta suomeksi
blogissaan. Suomenkielellä asia on Kauppalehden jutussa, joka ei tavoita tavallista rahvasta.
Innokas metrolehti Hesari ei pidä metron kustannusnousua
uutisen arvoisena juttuna. Se näkyi siitä, ettei asiasta mainittu mitään,
vaikka bussikuskien tervehtimisestä riitti puhumista samalla viikolla
kahteenkin lehteen. Eikä asiaa mainittu edes Espoon veronkorotuksista kertovassa jutussa, vaikka korotusten syyksi metro muuten sentään myönnettiin. Toimittaja Marja Salomaa totesi Facebookissakin, ettei ole uutisaihe.
Eihän tietenkään metron kustannusnousu olekaan mikään
uutinen. Vuodesta 2006, jolloin Espoon valtuusto siunasi hurmoksessa metronsa,
hinta on noussut keskimäärin 64 miljoonaa joka vuosi – virallisesti
ilmoitettujen lukujen perusteella. Kun mukaan lasketaan yksi ylimääräinen asema
ja metron budjetin ulkopuolella tehdyt metroon liittyvät katutyöt, päästään
kymmeniä miljoonia suurempiin lukuihin.
Rikostutkijat ovat sitä mieltä, että ei ole sattumaa.
Sattumalta kuitenkin Hesarin sunnuntainumeron etusivuna 13.3. oli kokosivun
metromainos. Tällä kerralla mainoksen oli tilannut HSL, joka käyttää
veronmaksajien rahoja, joita se kulutti nyt Hesarin etusivuun noin 50.000
euroa. Sunnuntain etusivuja ei varata edellisenä päivänä, joten mainoskauppa on
ollut tiedossa jo maanantaina, kun Hesarissa on päätetty, ettei metron
hinnannoususta kerrota. Sattumalta. Höblässäkin oli samanlainen mainos, mutta
se ei estänyt lehteä kertomasta mainoksen nurjasta puolesta.
keskiviikko 2. joulukuuta 2015
Mediaveli hurskastelee
UUTINEN Hesari julkaisi 27.11. suuren uutisen: valtiovarainministeri Stubb valehtelee. Hesarissa oli tehty tutkivaa journalismia ja hankittu luettavaksi hallintarekisterilain ehdotuksesta saadut 42 lausuntoa. Ja näistä oli laskettu prosenttilukuja , jotka osoittivat, että ministeri Stubb oli eduskunnalle 24.11. esittämässään vastauksessa valehdellut siitä, olivatko lausunnot lakiesityksen kannalta myönteisiä vai kielteisiä.
Stubb oli yksinkertaisesti typerä esittäessään lukuarvon asiasta, josta ei ilmeisesti tiennyt yhtään mitään. Voisi kuvitella, että Stubbin kokemuksella noin alkeellista poliitikon virhettä ei tehdä. Mutta ehkä Stubb on tottunut puhumaan näin kevyin perustein.
Asiassa ei kuitenkaan ole uutinen se, että ministeri valehtelee, vaan se, että Hesari tekee asiasta uutisen. Ja näkee jopa vaivaa lukeakseen asiakirjoja itse. Ministereiden ja kansanedustajien taikka virkamiesten valehtelu kun ei ole aikaisemmin ollut Hesarille uutisoinnin saati tutkivan journalismin arvoinen asia. Esimerkiksi viime hallituskaudella Stubb, Rinne ja Espoon Louko valehtelivat yhdessä tunnelirakentamisen autuutta. Ja vaikka Louko myönsi julkisesti valehdelleensa, Hesari ei edes maininnut asiasta.
Kiinnostavaa tässä valehtelu-uutisessa on, miksi velimedia poikkeaa perinteestään vaieta valehtelusta ja toistaa Hyville Veljille mieluisia valheita itse. Vastaus löytyi toimittaja Teittisen kolumnista 30.11. Hesaria kiusaa nykyisen hallituksen uusi poliittinen kulttuuri.
Teittisen kolumni on säälittävää luettavaa. Teittinen kirjoittaa, miten Hyvien Veljien ohjastamat hallitukset ovat toimineet ennen nykyistä hallitusta, mutta väittää, että se on uutta ja nykyinen hallitus toimii kuten hyvävelihallitukset. Tämä on vanha epätoivoisen propagandan keino, joka huipentuu siinä, mitä tarkoittaa sisällölleen täysin päinvastainen nimitys ”kansandemokratia”.
Vientineuvos Valtanen
maanantai 25. elokuuta 2014
Puuttuuko oikeusministeri metrohuijaukseen?
UUTINEN Jälleen kerran on kannattanut lukea HBL:ää. Näyttää siltä, että suomenruotsalaisten etuoikeus on tietää, mitä Suomessa tapahtuu oikeasti. Suomenkieliset saavat lukea valheita tai heille ei kerrota mitään.
Hesari on kertonut meille, miten VTT on tutkinut Kivenlahden metron olevan oivallinen valtakunnan talouden elvyttäjä. Valtiovarainministeri Antti Rinne on nämä arvostetut selvitykset nähtyään päättänyt, että hän antaa metron rakentamiseen toisen kerran neljännesmiljardin, jos vain Helsingin seudun kunnat kaavoittavat neljänneksen lisää asuntoja. Ja viimeisimmän uutisen mukaan olisi jo perjantaina sovittu, että ainakin Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat lisäykseen suostuneet. 10 kehyskuntaa eivät, mutta Suomessa riittää, kun suuret sopivat pienten puolesta.
HBL kertoo toisenlaisen totuuden. Kun liikenneministeriö vaatii metron rahoittamiseksi selvityksen metron hyödyistä, sellaista ei ole, ei tule, eikä ole tullut. Sen sijaan valtiovarainministerille esiteltiin metron miljardiurakasta hyötyvien rakennusliikkeiden parin vuoden takaisia lobbauskalvoja. Kalvot kehuvat rakennusteollisuutta yleensä ja antavat kuvan, että mitä enemmän rakennetaan, sen paremmin Suomella menee. Eli purkuun vain jokainen valmistunut talo, jotta voidaan rakentaa heti tilalle uusi! Muuten tulee perikato.
Kumpi on oikeassa? Sivusta seuraavalle ei ole vaikea päätellä, että Hesari valehtelee ja HBL kertoo, miten asiat ovat.
Hesari viittaa nimettömiin omiin lähteisiinsä ja väittää rakennusliikkeiden yleisiä lobbauskalvoja yleensä arvostetun tutkimuslaitoksen raportiksi metron hyödyistä. Hesari jättää kertomatta, mitä on metrosta selvitetty. Kuten sen, että metro on tappiollinen ja lisää palveluita karsivan Espoon kustannuksia kymmeniä miljoonia vuodessa.
HBL kertoo nimeltä tietoja antaneet henkilöt ja yksilöi käytetyt dokumentit. Jokainen voi itse käydä toteamassa, ettei lobbauskalvoissa puhuta Kivenlahden metrosta mitään. HBL kertoo, ettei metron työllisyys- ja elvytysvaikutuksista ole olemassa mitään tietoa, koska sellaisia asioita ei ole tutkittu. Eli valtiovarainministeri lupasi metrolle rahaa elvytyksen perusteella, vaikka ei ole koskaan nähnyt mitään perusteluita.
Toivottavasti HBL kertoo vielä totuuden ”kuntien asuntotuotannosta”, josta Hesarin nimettömät tietolähteet kertovat. Asuntotuotanto ja kaavoitus ovat eri asiat, toisin kuin HS:n uutisessa. On helppo lunastaa kaavoituslupauksia Suurpellossa tai Östersundomissa. Kumpikaan ei auta asuntopulaan eikä siihen, että asuntojen hinnat karkaavat kaupunkilaisten maksukyvyn ulottumattomiin. Sillä huonojen yhteyksien päähän ja kauas ei kukaan halua asumaan eikä osta tai vuokraa asuntoa. Ja kun ei mene kaupaksi, ei myöskään rakenneta, vaikka miten olisi kaavoitettu.
Tulee mieleen ajankohtainen rinnastus Ukrainan tilanteeseen. Suomenkieliset ovat kuin venäläiset, jotka eivät osaa ja voi lukea kuin valtion kontrollissa olevaa lehdistöä. Ruotsinkieliset ovat kuin muu maailma. Heille on tarjolla kielimuurin toisella puolella valtiovallasta riippumaton lehdistö.
Olisiko niin, että ainoa pelastus on hallituksen ruotsinkielinen ministeri Anna-Maija Henriksson. Kun hän vielä sattuu olemaan oikeusministeri, hänen olisikin luontevaa edellyttää muilta ministereiltä Suomen lain eikä lobbareiden tahdon noudattamista.
Veli Hopea
PS: HBL:n uutisen suomenkielinen lyhennelmä löytyy toimittajan omasta blogista.
Hesari on kertonut meille, miten VTT on tutkinut Kivenlahden metron olevan oivallinen valtakunnan talouden elvyttäjä. Valtiovarainministeri Antti Rinne on nämä arvostetut selvitykset nähtyään päättänyt, että hän antaa metron rakentamiseen toisen kerran neljännesmiljardin, jos vain Helsingin seudun kunnat kaavoittavat neljänneksen lisää asuntoja. Ja viimeisimmän uutisen mukaan olisi jo perjantaina sovittu, että ainakin Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat lisäykseen suostuneet. 10 kehyskuntaa eivät, mutta Suomessa riittää, kun suuret sopivat pienten puolesta.
HBL kertoo toisenlaisen totuuden. Kun liikenneministeriö vaatii metron rahoittamiseksi selvityksen metron hyödyistä, sellaista ei ole, ei tule, eikä ole tullut. Sen sijaan valtiovarainministerille esiteltiin metron miljardiurakasta hyötyvien rakennusliikkeiden parin vuoden takaisia lobbauskalvoja. Kalvot kehuvat rakennusteollisuutta yleensä ja antavat kuvan, että mitä enemmän rakennetaan, sen paremmin Suomella menee. Eli purkuun vain jokainen valmistunut talo, jotta voidaan rakentaa heti tilalle uusi! Muuten tulee perikato.
Kumpi on oikeassa? Sivusta seuraavalle ei ole vaikea päätellä, että Hesari valehtelee ja HBL kertoo, miten asiat ovat.
Hesari viittaa nimettömiin omiin lähteisiinsä ja väittää rakennusliikkeiden yleisiä lobbauskalvoja yleensä arvostetun tutkimuslaitoksen raportiksi metron hyödyistä. Hesari jättää kertomatta, mitä on metrosta selvitetty. Kuten sen, että metro on tappiollinen ja lisää palveluita karsivan Espoon kustannuksia kymmeniä miljoonia vuodessa.
HBL kertoo nimeltä tietoja antaneet henkilöt ja yksilöi käytetyt dokumentit. Jokainen voi itse käydä toteamassa, ettei lobbauskalvoissa puhuta Kivenlahden metrosta mitään. HBL kertoo, ettei metron työllisyys- ja elvytysvaikutuksista ole olemassa mitään tietoa, koska sellaisia asioita ei ole tutkittu. Eli valtiovarainministeri lupasi metrolle rahaa elvytyksen perusteella, vaikka ei ole koskaan nähnyt mitään perusteluita.
Toivottavasti HBL kertoo vielä totuuden ”kuntien asuntotuotannosta”, josta Hesarin nimettömät tietolähteet kertovat. Asuntotuotanto ja kaavoitus ovat eri asiat, toisin kuin HS:n uutisessa. On helppo lunastaa kaavoituslupauksia Suurpellossa tai Östersundomissa. Kumpikaan ei auta asuntopulaan eikä siihen, että asuntojen hinnat karkaavat kaupunkilaisten maksukyvyn ulottumattomiin. Sillä huonojen yhteyksien päähän ja kauas ei kukaan halua asumaan eikä osta tai vuokraa asuntoa. Ja kun ei mene kaupaksi, ei myöskään rakenneta, vaikka miten olisi kaavoitettu.
Tulee mieleen ajankohtainen rinnastus Ukrainan tilanteeseen. Suomenkieliset ovat kuin venäläiset, jotka eivät osaa ja voi lukea kuin valtion kontrollissa olevaa lehdistöä. Ruotsinkieliset ovat kuin muu maailma. Heille on tarjolla kielimuurin toisella puolella valtiovallasta riippumaton lehdistö.
Olisiko niin, että ainoa pelastus on hallituksen ruotsinkielinen ministeri Anna-Maija Henriksson. Kun hän vielä sattuu olemaan oikeusministeri, hänen olisikin luontevaa edellyttää muilta ministereiltä Suomen lain eikä lobbareiden tahdon noudattamista.
Veli Hopea
PS: HBL:n uutisen suomenkielinen lyhennelmä löytyy toimittajan omasta blogista.
tiistai 25. helmikuuta 2014
Microsoftin Android
MUKAUUTINEN Onko vielä joku, joka epäilee sitä, mikä oli Steven Elop -nimisen henkilön tehtävä Nokian johtajana?
Virallisestihan väitetään, että herra Elop palkattiin pelastamaan Nokian tärvelty matkapuhelinbusines. Ja että viisas herra Elop teki sen lopettamalla Nokian oman käyttöjärjestelmäkehityksen ja liittoutumalla Microsoftin kanssa, jonka kenellekään kelpaamaton puhelinkäyttöjärjestelmä tulisi korvaamaan voitokkaasti kaiken sen, minkä maineen herra Elop tuhosi. Ja että kaikki tämä tapahtuisi vielä keksimällä uusi tavaramerkki, Lumia, joka kävisi paremmin kaupaksi kuin aikanaan maailman tunnetuin ja ostetuin matkapuhelinbrändi, Nokia.
Virallinen väittäminen jatkuu vielä sillä, että Windows Phone -käyttöjärjestelmän sijasta olisi vakavasti harkittu Androidia, joka kävi maailmalla kaupaksi kaikkein eniten. Mutta että se ei olisi mitenkään ollut hyvä saati kenellekään kelpaamatonta Windowsia parempi.
Olen väittänyt näitä virallisia selityksiä täydeksi roskaksi, mutta vielä syksyllä Nokian yhtiökokouksessa riitti sinisilmäisiä tolloja, jotka uskovat kovapalkkaisten herrojen puheisiin siitä, mikä on osakkeenomistajien etu. Osakkeenomistajan etu muka on, että herra Elop tuhosi Nokian matkapuhelimet, jotka nyt on erittäin edullista myydä Microsoftille suunnilleen muodollisella hinnalla.
Jos kaikki olisi kuten Siilasmaa, Ollila ja muut herra Elopin taloon ottaneet ovat väittäneet, miksi käytännössä Microsoftin omistama Nokia julkaisi nyt Android-puhelimia?
Vastaus tähän on aivan selvä: Siksi, että matkapuhelimia valmistavan firman pitää valmistaa puhelimia, jotka menevät kaupaksi. Ei puhelimia, joissa on Windows, vaikka firman ei tarvitse Windowsista omistajalleen eli itselleen lisenssimaksuja maksaa.
Android-puhelimia ei kuitenkaan voinut alkaa kehittää ennen kuin oli varma, että Micrsosoft saa ostetuksi yrityksen haluamallaan hinnalla. Sillä Nokian matkapuhelinten myynnin kääntyminen nousuun ennen kaupantekoa olisi ollut kiusallisen hankalaa ostajalle, koska myös hinta olisi noussut. Ja pahimmassa tapauksessa myyntihalut kadonneet kokonaan.
Virallinen selitys on tällekin asialle. Herra Elopin mukaan Nokia ei olisi voinut erottua markkinoilla tarpeeksi, jos se olisi myynyt Android-puhelimia. Höpöhöpöä.
Jos Android-puhelimilla ei voi erottua markkinoilla tarpeeksi, miksi Samsung on maailman suurin puhelinkauppias? Tai estääkö autotehtaan menestystä se, että auto kulkee bensalla kuten kaikki muutkin autot, eikä erotu muista esimerkiksi sillä, että autoon voi tankata vain vetyä.
Tosiasia on, että Nokia tuhottiin nimenomaan sillä, että se erottui muista. Ensin se erottui muista sillä, että Nokiassa ei ollut kosketusnäyttöä. Sitten se erottui muista sillä, että siinä oli Windows käyttöjärjestelmänä.
Kaupankäynnin alkeellisimmat perusasiat ovat pielessä maailman ennen suurimmassa matkapuhelinyhtiössä. Ja osakkeenomistajat hurraavat, kun heidän rahasamponsa sammutetaan.
Viimeinen kysymys on jäljellä: Mikä logiikka on siinä, että Microsoft haluaa kaapata itselleen Nokian matkapuhelinbusineksen, mutta alkaakin myydä kilpailevaa käyttöjärjestelmää?
Se logiikka, että Microsoftilla on valtava hinku mobiilimarkkinoille, koska niihin nähden tietokoneet ja niiden raskaat käyttöjärjestelmät ovat kuihtuvaa marginaalitoimintaa. Microsoftilla ei ole osaamista mobiilipuolelta, eikä sillä ole kykyjä ja aikaa opetella itse. Mutta ei sillä ole myöskään rahaa siihen, että se pyörittäisi ostamaansa Nokiaa ilman mitään tuloja. Ja yksinkertainen ratkaisu hankkia tuloja on tehdä ja myydä sellaista, mikä menee kaupaksi. Kun Windows-puhelimet eivät mene kaupaksi, on parempi tehdä Android-puhelimia, jotka menevät kaupaksi.
Tämä on siis ajattelua piensijoittajan näkökulmasta. Kuluttajan näkökulmasta olisi ollut mukavaa, jos maailmanmarkkinoilla olisi ollut kunnollinen työkalu vaihtoehdoksi Applen ylihintaiselle lelulle ja Androidin sekavalle nörttihärpäkkeelle. Communicatorin perinteellä Nokia ehti tehdä vielä pari oikeasti toimivaa työkalua. Mutta työkalujenkin kanssa on seurattava aikaa. Kuten sitä, että kuluttaja haluaa sekä työkalun että lelun yhdessä laitteessa.
Sääli, ettei Suomessa ole osaamista. Tai on, mutta kun raha kasvaa tarpeeksi, se houkuttelee paikalle ”ammattijohtajat”. Nämä käenpojat potkivat osaajat ulos pesästä, syövät kaiken minkä emo tuo ja lopputulos on, että osaajien suku ei jatku, kun ne kaikki kuolivat.
Rauha hyvien nokialaisten muistolle.
Piensijoittaja Virtanen
Virallisestihan väitetään, että herra Elop palkattiin pelastamaan Nokian tärvelty matkapuhelinbusines. Ja että viisas herra Elop teki sen lopettamalla Nokian oman käyttöjärjestelmäkehityksen ja liittoutumalla Microsoftin kanssa, jonka kenellekään kelpaamaton puhelinkäyttöjärjestelmä tulisi korvaamaan voitokkaasti kaiken sen, minkä maineen herra Elop tuhosi. Ja että kaikki tämä tapahtuisi vielä keksimällä uusi tavaramerkki, Lumia, joka kävisi paremmin kaupaksi kuin aikanaan maailman tunnetuin ja ostetuin matkapuhelinbrändi, Nokia.
Virallinen väittäminen jatkuu vielä sillä, että Windows Phone -käyttöjärjestelmän sijasta olisi vakavasti harkittu Androidia, joka kävi maailmalla kaupaksi kaikkein eniten. Mutta että se ei olisi mitenkään ollut hyvä saati kenellekään kelpaamatonta Windowsia parempi.
Olen väittänyt näitä virallisia selityksiä täydeksi roskaksi, mutta vielä syksyllä Nokian yhtiökokouksessa riitti sinisilmäisiä tolloja, jotka uskovat kovapalkkaisten herrojen puheisiin siitä, mikä on osakkeenomistajien etu. Osakkeenomistajan etu muka on, että herra Elop tuhosi Nokian matkapuhelimet, jotka nyt on erittäin edullista myydä Microsoftille suunnilleen muodollisella hinnalla.
Jos kaikki olisi kuten Siilasmaa, Ollila ja muut herra Elopin taloon ottaneet ovat väittäneet, miksi käytännössä Microsoftin omistama Nokia julkaisi nyt Android-puhelimia?
Vastaus tähän on aivan selvä: Siksi, että matkapuhelimia valmistavan firman pitää valmistaa puhelimia, jotka menevät kaupaksi. Ei puhelimia, joissa on Windows, vaikka firman ei tarvitse Windowsista omistajalleen eli itselleen lisenssimaksuja maksaa.
Android-puhelimia ei kuitenkaan voinut alkaa kehittää ennen kuin oli varma, että Micrsosoft saa ostetuksi yrityksen haluamallaan hinnalla. Sillä Nokian matkapuhelinten myynnin kääntyminen nousuun ennen kaupantekoa olisi ollut kiusallisen hankalaa ostajalle, koska myös hinta olisi noussut. Ja pahimmassa tapauksessa myyntihalut kadonneet kokonaan.
Virallinen selitys on tällekin asialle. Herra Elopin mukaan Nokia ei olisi voinut erottua markkinoilla tarpeeksi, jos se olisi myynyt Android-puhelimia. Höpöhöpöä.
Jos Android-puhelimilla ei voi erottua markkinoilla tarpeeksi, miksi Samsung on maailman suurin puhelinkauppias? Tai estääkö autotehtaan menestystä se, että auto kulkee bensalla kuten kaikki muutkin autot, eikä erotu muista esimerkiksi sillä, että autoon voi tankata vain vetyä.
Tosiasia on, että Nokia tuhottiin nimenomaan sillä, että se erottui muista. Ensin se erottui muista sillä, että Nokiassa ei ollut kosketusnäyttöä. Sitten se erottui muista sillä, että siinä oli Windows käyttöjärjestelmänä.
Kaupankäynnin alkeellisimmat perusasiat ovat pielessä maailman ennen suurimmassa matkapuhelinyhtiössä. Ja osakkeenomistajat hurraavat, kun heidän rahasamponsa sammutetaan.
Viimeinen kysymys on jäljellä: Mikä logiikka on siinä, että Microsoft haluaa kaapata itselleen Nokian matkapuhelinbusineksen, mutta alkaakin myydä kilpailevaa käyttöjärjestelmää?
Se logiikka, että Microsoftilla on valtava hinku mobiilimarkkinoille, koska niihin nähden tietokoneet ja niiden raskaat käyttöjärjestelmät ovat kuihtuvaa marginaalitoimintaa. Microsoftilla ei ole osaamista mobiilipuolelta, eikä sillä ole kykyjä ja aikaa opetella itse. Mutta ei sillä ole myöskään rahaa siihen, että se pyörittäisi ostamaansa Nokiaa ilman mitään tuloja. Ja yksinkertainen ratkaisu hankkia tuloja on tehdä ja myydä sellaista, mikä menee kaupaksi. Kun Windows-puhelimet eivät mene kaupaksi, on parempi tehdä Android-puhelimia, jotka menevät kaupaksi.
Tämä on siis ajattelua piensijoittajan näkökulmasta. Kuluttajan näkökulmasta olisi ollut mukavaa, jos maailmanmarkkinoilla olisi ollut kunnollinen työkalu vaihtoehdoksi Applen ylihintaiselle lelulle ja Androidin sekavalle nörttihärpäkkeelle. Communicatorin perinteellä Nokia ehti tehdä vielä pari oikeasti toimivaa työkalua. Mutta työkalujenkin kanssa on seurattava aikaa. Kuten sitä, että kuluttaja haluaa sekä työkalun että lelun yhdessä laitteessa.
Sääli, ettei Suomessa ole osaamista. Tai on, mutta kun raha kasvaa tarpeeksi, se houkuttelee paikalle ”ammattijohtajat”. Nämä käenpojat potkivat osaajat ulos pesästä, syövät kaiken minkä emo tuo ja lopputulos on, että osaajien suku ei jatku, kun ne kaikki kuolivat.
Rauha hyvien nokialaisten muistolle.
Piensijoittaja Virtanen
sunnuntai 29. syyskuuta 2013
Se on sitä miltä se näyttää, Nokiassakin
UUTINEN Traumaa Nokian matkapuhelinten myymisestä Microsoftille on nyt pyöritetty mediassa kuin parasta ihmissuhdejuorua Seiska-lehdessä. Herra Elop on sotkenut mukaan jo oman parisuhteensakin. Erokorvausten perustelu on Elopin mukaan hänen avioeronsa.
Hesari on kirjoittanut aiheesta ahkerasti ja perusteellisesti sekä pyrkien selittämään kuvioita kaikista näkökulmista. Lehti on tuonut esiin Nokian osakkaita kiinnostavia asioita mennen tullen paremmin kuin Nokia itse tai sen johtajat. Vahinko, että Nokian amerikkalaiset pääomistajat eivät lue suomalaista sanomalehteä. Jos lukisivat, saattaisivat jopa tehdä oikeita päätöksiä.
Hesarin tämän sunnuntain taustoitus Elopin henkilöhistoriasta avaa tilannetta erinomaisesti yhdistettynä Nokian ja erityisesti Siilasmaan sekoiluun tiedottamisessa. Nokian toimista voi sanoa, että sillä rahalla mitä Nokian johtajille maksetaan, ei pitäisi moista soppaa syntyä. Miljoonia ansaitsevat johtajat ovat yli-ihmisiä, jotka eivät erehdy ja jotka hallitsevat tehtävänsä täydellisesti. Siitä ja vain siitä ne miljoonat ansaitaan, ei samanlaisesta säheltämisestä kuin peltihallien luuseripomot.
Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä ole Nokia, Elop eikä Nokian ydintoiminnan tuhoaminen ja myyminen Micrsoftille. Ei ole kysymys joko salaliitosta tai suoraselkäisestä toiminnasta osakkeenomistajien parhaaksi. Vaan maailmassa tapahtuu asioita, jotka tarjoavat tai sulkevat mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Ei tarvita salaliittoa että tartutaan tilaisuuksiin. Mutta eivät ne tilaisuudet ole myöskään kenenkään ansioita, joista pitää maksaa miljoonapalkkioita.
Jos Nokia oli aloitteellinen kosimaan Elopin johtajakseen, se ei tarkoita sitä, ettei Nokia kiinnostanut Micrsosoftia, jonka puhelinkäyttöjärjestelmä ei kiinnostanut ketään. Tosin on aihetta ihmetellä, miksi Nokia olisi keksinyt haluta maailmalta juuri Elopin. Elopin taustassa on kovin vähän muuta meriittiä entisen maailman suurimman matkapuhelinyhtiön johtajaksi kuin se, että hän on töissä firmassa, joka haluaisi maailman suurimmaksi matkapuhelinten käyttöjärjestelmien toimittajaksi.
Microsoftin onni oli, että kansainvälisiä ammattijohtajia haalinut Nokia oli menettänyt asemansa, koska Nokiaa olivat johtaneet ammattijohtajat ja Applea ja Samsungia älypuhelimia ymmärtävät johtajat. Ilman Kallasvuon virheitä tuotestrategiassa ja muiden johtajien ymmärtämättömyyttä muusta kuin lyhyen tähtäimen ahneudesta Nokia olisi ollut Windowsille ja siten Microsoftille saavuttamaton.
Viime viikkojen jälkipyykissä on vakuutettu usein, että Windowsin valinta oli paras tai ainoa mahdollinen, mitä Nokia saattoi tehdä. Mutta tätä näkemystä on selitetty teoilla ja päätöksillä, joiden ainoa selitys on se, että halutaan valita Windows. Syyt ja seuraukset menevät analyyseissä sekaisin.
Kun katsotaan objektiivisesti ja ilman ennalta asetettua päämäärää tai nyt tiedossa olevan tilanteen jälkiviisautta, Windowsin valinta ei ollut ainoa eikä paras mahdollisuus. Elopin tullessa Nokiaan Nokialla oli joukko hyvin myyneitä tuotesarjoja ja käynnissä oleva käyttöjärjestelmäuudistus. Maailmanmarkkinoiden mitassa Windows Phonen markkinaosuus oli silloin samanarvoinen kuin Nokian työn alla olleella Meegolla, eli ei mitään. Meego oli kuitenkin Windowsia arvokkaampi siksi, että se oli alan markkinajohtajan uusi tuote. Puhelin-Windows oli jo silloin epäonnistunut markkinahylkiö, jolla ei ollut valmistajaltaan periytyvää markkina-arvoa. Windowsilla oli ainoastaan negatiivista markkina-arvoa. Se oli tunnettu siitä, että se oli huonompi kuin Android, Apple ja Nokia, aakkosjärjestyksessä.
Kun ymmärtää Windows Phonen markkinatilanteen, ymmärtää, kenen hyödyksi Elop tuhosi Nokian silloisten tuotteiden markkinat ja yhtiön maineen rinnastuksella palavaan öljynporauslauttaan. Siilasmaa, Ollila tai muutkaan Elopin palkkaamisesta vastuulliset ja Elopin päätöksiä tukeneet eivät tietenkään koskaan tule myöntämään, että Elopin motiivi olisi ollut Microsoftin etu ja Nokian tappio. Mutta niin Elop vain toimi, Microsoftin eduksi ja Nokian tappioksi. Siltä se näytti ja sitä se oli ja on.
Sen jälkeen, mitä Elop Nokiassa teki, Elopille kuuluisi vahingonkorvaus eikä palkkio. Ei ole osakkeenomistajien etu, että Elopin aikana markkinaosuus kuihtuu ja osakkeen arvo laskee puoleen. Jos Elop sytyttää öljynporauslautan tuleen, sammuttaa palon ja myy hylyn romuna Microsoftille, Elop ei ole palkittava sankari vaan pahis, jonka tuomiossa on ehkä otettavissa huomioon lieventäviä asianhaaroja.
Mutta Microsoftilta Elop on palkkionsa ansainnut, joten ei ole yllätys, että Microsoft palkkion myös maksaa. Palkkioasiassa ainoa epäonnistuminen oli se, että julkisuuteen kerrottu palkkion suuruus sai suomalaiset raivoihinsa, vaikka palkkio olikin alle puolet alan normaalista lähtöpalkkiotasosta. Elop olisi itse varmaan halunnut päästä 50 miljoonan miesten kerhoon, eikä halunnut pilata mainettaan sillä, että olisi operaation jälkeen siirtynyt Nokiasta kilpailijalle ilman palkkiota, kuten olisi kuulunut tapahtua. Mutta eiköhän Elop kuitenkin saa kaikessa hiljaisuudessa vielä hyvityksensä siitäkin, että suostui olemaan Nokialla muutaman vuoden miljoonia pienemmällä vuosipalkalla kuin mitä Microsoft ennen Nokia-visiittiä Elopille maksoi.
Avioero on asia, joka ei kuulu Nokian osakkeenomistajille. Se, että Elop ottaa asian esille, kertonee Elopista ja hänen motiiveistaan ehkä kaikkein eniten. Tällainen mieskö olisi muka tullut korjaamaan Nokian aiempia virheitä ja palauttamaan Nokian markkinajohtajan asemaan.
Tuleva yhtiökokous on teatteria, jossa vallattomat pienomistajat pääsevät purkamaan kiukkuaan. Ainoa lohtu on, että Microsoftin Lumia-puhelimet jäävät tulevaisuudessakin marginaaliin. Ei niiden kilpailukyky parane siitä, että Microsoft omistaa ennen Nokian omistamat toiminnot. Jossain vaiheessa Elop kyllästyy Ballmerin kiukutteluun, sillä eihän aikuisten oikeasti ole Elopin vika, että Windows Phone on huono menestymään Applea ja Androidia vastaan. Ehkä Elop siinä vaiheessa keskittyy harrastuksiinsa, koska omaisuus riittää siihen paremmin kuin elinaika.
Piensijoittaja Virtanen
Hesari on kirjoittanut aiheesta ahkerasti ja perusteellisesti sekä pyrkien selittämään kuvioita kaikista näkökulmista. Lehti on tuonut esiin Nokian osakkaita kiinnostavia asioita mennen tullen paremmin kuin Nokia itse tai sen johtajat. Vahinko, että Nokian amerikkalaiset pääomistajat eivät lue suomalaista sanomalehteä. Jos lukisivat, saattaisivat jopa tehdä oikeita päätöksiä.
Hesarin tämän sunnuntain taustoitus Elopin henkilöhistoriasta avaa tilannetta erinomaisesti yhdistettynä Nokian ja erityisesti Siilasmaan sekoiluun tiedottamisessa. Nokian toimista voi sanoa, että sillä rahalla mitä Nokian johtajille maksetaan, ei pitäisi moista soppaa syntyä. Miljoonia ansaitsevat johtajat ovat yli-ihmisiä, jotka eivät erehdy ja jotka hallitsevat tehtävänsä täydellisesti. Siitä ja vain siitä ne miljoonat ansaitaan, ei samanlaisesta säheltämisestä kuin peltihallien luuseripomot.
Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä ole Nokia, Elop eikä Nokian ydintoiminnan tuhoaminen ja myyminen Micrsoftille. Ei ole kysymys joko salaliitosta tai suoraselkäisestä toiminnasta osakkeenomistajien parhaaksi. Vaan maailmassa tapahtuu asioita, jotka tarjoavat tai sulkevat mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Ei tarvita salaliittoa että tartutaan tilaisuuksiin. Mutta eivät ne tilaisuudet ole myöskään kenenkään ansioita, joista pitää maksaa miljoonapalkkioita.
Jos Nokia oli aloitteellinen kosimaan Elopin johtajakseen, se ei tarkoita sitä, ettei Nokia kiinnostanut Micrsosoftia, jonka puhelinkäyttöjärjestelmä ei kiinnostanut ketään. Tosin on aihetta ihmetellä, miksi Nokia olisi keksinyt haluta maailmalta juuri Elopin. Elopin taustassa on kovin vähän muuta meriittiä entisen maailman suurimman matkapuhelinyhtiön johtajaksi kuin se, että hän on töissä firmassa, joka haluaisi maailman suurimmaksi matkapuhelinten käyttöjärjestelmien toimittajaksi.
Microsoftin onni oli, että kansainvälisiä ammattijohtajia haalinut Nokia oli menettänyt asemansa, koska Nokiaa olivat johtaneet ammattijohtajat ja Applea ja Samsungia älypuhelimia ymmärtävät johtajat. Ilman Kallasvuon virheitä tuotestrategiassa ja muiden johtajien ymmärtämättömyyttä muusta kuin lyhyen tähtäimen ahneudesta Nokia olisi ollut Windowsille ja siten Microsoftille saavuttamaton.
Viime viikkojen jälkipyykissä on vakuutettu usein, että Windowsin valinta oli paras tai ainoa mahdollinen, mitä Nokia saattoi tehdä. Mutta tätä näkemystä on selitetty teoilla ja päätöksillä, joiden ainoa selitys on se, että halutaan valita Windows. Syyt ja seuraukset menevät analyyseissä sekaisin.
Kun katsotaan objektiivisesti ja ilman ennalta asetettua päämäärää tai nyt tiedossa olevan tilanteen jälkiviisautta, Windowsin valinta ei ollut ainoa eikä paras mahdollisuus. Elopin tullessa Nokiaan Nokialla oli joukko hyvin myyneitä tuotesarjoja ja käynnissä oleva käyttöjärjestelmäuudistus. Maailmanmarkkinoiden mitassa Windows Phonen markkinaosuus oli silloin samanarvoinen kuin Nokian työn alla olleella Meegolla, eli ei mitään. Meego oli kuitenkin Windowsia arvokkaampi siksi, että se oli alan markkinajohtajan uusi tuote. Puhelin-Windows oli jo silloin epäonnistunut markkinahylkiö, jolla ei ollut valmistajaltaan periytyvää markkina-arvoa. Windowsilla oli ainoastaan negatiivista markkina-arvoa. Se oli tunnettu siitä, että se oli huonompi kuin Android, Apple ja Nokia, aakkosjärjestyksessä.
Kun ymmärtää Windows Phonen markkinatilanteen, ymmärtää, kenen hyödyksi Elop tuhosi Nokian silloisten tuotteiden markkinat ja yhtiön maineen rinnastuksella palavaan öljynporauslauttaan. Siilasmaa, Ollila tai muutkaan Elopin palkkaamisesta vastuulliset ja Elopin päätöksiä tukeneet eivät tietenkään koskaan tule myöntämään, että Elopin motiivi olisi ollut Microsoftin etu ja Nokian tappio. Mutta niin Elop vain toimi, Microsoftin eduksi ja Nokian tappioksi. Siltä se näytti ja sitä se oli ja on.
Sen jälkeen, mitä Elop Nokiassa teki, Elopille kuuluisi vahingonkorvaus eikä palkkio. Ei ole osakkeenomistajien etu, että Elopin aikana markkinaosuus kuihtuu ja osakkeen arvo laskee puoleen. Jos Elop sytyttää öljynporauslautan tuleen, sammuttaa palon ja myy hylyn romuna Microsoftille, Elop ei ole palkittava sankari vaan pahis, jonka tuomiossa on ehkä otettavissa huomioon lieventäviä asianhaaroja.
Mutta Microsoftilta Elop on palkkionsa ansainnut, joten ei ole yllätys, että Microsoft palkkion myös maksaa. Palkkioasiassa ainoa epäonnistuminen oli se, että julkisuuteen kerrottu palkkion suuruus sai suomalaiset raivoihinsa, vaikka palkkio olikin alle puolet alan normaalista lähtöpalkkiotasosta. Elop olisi itse varmaan halunnut päästä 50 miljoonan miesten kerhoon, eikä halunnut pilata mainettaan sillä, että olisi operaation jälkeen siirtynyt Nokiasta kilpailijalle ilman palkkiota, kuten olisi kuulunut tapahtua. Mutta eiköhän Elop kuitenkin saa kaikessa hiljaisuudessa vielä hyvityksensä siitäkin, että suostui olemaan Nokialla muutaman vuoden miljoonia pienemmällä vuosipalkalla kuin mitä Microsoft ennen Nokia-visiittiä Elopille maksoi.
Avioero on asia, joka ei kuulu Nokian osakkeenomistajille. Se, että Elop ottaa asian esille, kertonee Elopista ja hänen motiiveistaan ehkä kaikkein eniten. Tällainen mieskö olisi muka tullut korjaamaan Nokian aiempia virheitä ja palauttamaan Nokian markkinajohtajan asemaan.
Tuleva yhtiökokous on teatteria, jossa vallattomat pienomistajat pääsevät purkamaan kiukkuaan. Ainoa lohtu on, että Microsoftin Lumia-puhelimet jäävät tulevaisuudessakin marginaaliin. Ei niiden kilpailukyky parane siitä, että Microsoft omistaa ennen Nokian omistamat toiminnot. Jossain vaiheessa Elop kyllästyy Ballmerin kiukutteluun, sillä eihän aikuisten oikeasti ole Elopin vika, että Windows Phone on huono menestymään Applea ja Androidia vastaan. Ehkä Elop siinä vaiheessa keskittyy harrastuksiinsa, koska omaisuus riittää siihen paremmin kuin elinaika.
Piensijoittaja Virtanen
tiistai 21. toukokuuta 2013
Metrosta valehdellaan aina
UUTINEN Olen jälleen lukenut Hesaria. Sunnuntaina 19.5. HS kertoi, että Siilitien metroaseman suurremontti valmistui. Katos on uusi ja parkkipaikkojakin on nyt lisää.
Painetussa lehdessä kerrotun asian pitää olla tapahtunut viimeistään edellisenä päivänä. Olisiko työmaa siis saatu valmiiksi kiireellä lauantaina, koska perjantaina töitä tehtiin vielä joka puolella, lähin pysäköintialue oli työmaan käytössä ja kadun toisen puolen parkkikentällä tehtiin töitä tulevaa asfaltointia varten.
Maanantaina Siilitiellä näytti aivan samanlaiselta kuin perjantaina. Tänään tiistaina tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Kesken on yhä sellaisia töitä, jotka eivät valmistu muutamassa tunnissa, päivässä eikä ehkä viikossakaan. Hesarin ”uutinen” on siis silkkaa valehtelua. Miksi sellainen piti julkaista?
Varmaankin siksi, että HKL julkaisi asiasta tiedotteen 16.5. Hesarin pitää tarttua tilaisuuteen aina, kun on mahdollista luoda metrosta myönteistä mielikuvaa. Niinpä lehti kaunisteleekin asioita enemmän kuin HKL:n tiedote.
Onko valehtelun syy tässäkin metroasiassa vain siinä, että valehtelu on olennainen osa metroa. Kun on totuttu valehtelemaan isoissa ja tärkeissä asioissa, jotta poliitikot saadaan antamaan kymmeniä miljoonia yhä uudelleen ja uudelleen, valehdellaan tottumuksesta silloinkin, kun ei valehtelu olisi tarpeellista.
Vai onko tämän valehtelun tarkoitus turruttaa ihmisiä olemaan välittämättä siitä, että aina valehdellaan. Onhan siitä se hyöty, etteivät ihmiset sitten enää välitä valehtelusta eivätkä jaksa kiinnittää huomiota siihen, miten verorahoja haaskataan ja toimivatkin asiat sotketaan.
Tuttu toimittaja muotoili HS:n uutisen totuudenmukaiseen muotoon:
Siilitien metroaseman remontti ei valmistu vieläkään
HERTTONIEMI. Yli vuoden kestänyt Siilitien metroaseman korjaus ei valmistu vieläkään. Remontti kiusaa aseman käyttäjiä edelleen.
Vanhan lippuhallin tilalle on rakennettu uusi. Hissi ja liukuportaat on siirretty toiseen paikkaan. Entinen koko aseman pituinen katos on purettu ja tilalla on lyhennetty katos. Herttoniemen puoleiseen päähän on tehty uloskäynti, joka pidetään suljettuna.
Liityntäpysäköinti aseman vieressä on ollut poissa käytöstä koko remontin ajan. Polkupyörille tulee remontin valmistuttua uusia paikkoja, autopaikkoja ei mahdu asemalle lisää.
Seuraavaksi metromatkustajat joutuvat kärsimään remonteista Myllypuron, Herttoniemen ja Itäkeskuksen metroasemilla.
Yllä olevaa totuudenmukaista uutista, HS:n uutista ja HKL:n tiedotetta saa käyttää vaikka HS:n toimittajakoulussa esimerkkinä. Sen ohella, että kurssilaisille kannatta myös kertoa, että olisi syytä käydä paikan päällä vilkaisemassa sitä, mistä aikoo kirjoittaa.
Veli Hopea
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Metrokakku päältä kaunis
UUTINEN Hesarin metro-aiheinen huippujournalismi loisti jälleen tänään. Metroilosanoman aihe oli tällä kertaa taide, jota ei metroasemille hankita. Myönteiseen julkisuuteen riittää, että teetetään kuvia taiteesta, jota metroasemilla voisi olla, jos miljardiprojektista riittäisi edes pölyhiukkasia taiteen ostamiseen.
Hesarin toimituksessa ja Länsimetro Oy:ssä lienee hätä todella suuri. Länsimetron imagokampanjaan käytettiin peräti kolme sivua. Eli on todella suuren luokan uutinen kertoa, millaista taidetta ei metroasemille tule, koska siihen ei kerta kaikkiaan ole rahaa.
Metroveljien hädän syy on tietenkin metron todellisuus. Suomenruotsalaiset alkavat olla jotakuinkin perillä metron sotkuista ja valehtelusta. Se tarkoittaa, että myös Suomen merkittävät teollisuus- ja pääomapiirit ovat tietoisia siitä, mitä metro- ja tunnelimafia puuhaa.
Suomenkielinen rahvas sai metromyrkkyannoksen kuukausi sitten prime-time -aikaan esitetystä MOT-ohjelmasta. Ja juuri kun oli ehditty unohtaa metrotunnelissa palanut auto, jota ei saatu sammutetuksi kun ei edes löydetty, tuli uutinen Kehäradan tunnelin palosta. Sitäkään ei voitu sammuttaa.
HKL:n uusi johtokuntakin on käynyt ongelmalliseksi. Vihreitä edustava puheenjohtaja vaatii, että automaattimetron tilannekatsaukset onkin kirjoitettava ja jaettava etukäteen. Toinen vihreä, jäsen Lilja Tamminen kirjoittaa asiat puhtaaksi blogissaan sanoen suoraan, että toimitusjohtaja Lahdenranta kumminkin sotkee asiat mediasirkuksella. Eihän tässä näin pitänyt käydä, kun takuumiehenä on vihreiden apulaiskaupunginjohtaja Sauri.
Läpimätää metrokakkua pitää kuorruttaa myös ennalta ehkäisevästi. Oikeusasiamies ja korkein hallinto-oikeus eivät voine loputtomiin viivyttää päätöksiään automaattikaupasta ja metron omituisesta muka-turvallisuudesta. Historian valossa tulee vapauttavat päätökset, mutta onhan kuitenkin riski, että tällä kertaa noudatetaankin lakia eikä metroverkoston selityksiä.
Vai näkyykö Hesarin aihevalinnassa vain uuden hissi- ja rullaporrasisännän ääni. Sopivasta asiakkaasta ei ole sopivaa puhua pahaa. Kun vaikeneminen on pitkän päälle kiusallista, pitää keksiä hyviä juttuja väkisin.
Vientineuvos Valtanen
Hesarin toimituksessa ja Länsimetro Oy:ssä lienee hätä todella suuri. Länsimetron imagokampanjaan käytettiin peräti kolme sivua. Eli on todella suuren luokan uutinen kertoa, millaista taidetta ei metroasemille tule, koska siihen ei kerta kaikkiaan ole rahaa.
Metroveljien hädän syy on tietenkin metron todellisuus. Suomenruotsalaiset alkavat olla jotakuinkin perillä metron sotkuista ja valehtelusta. Se tarkoittaa, että myös Suomen merkittävät teollisuus- ja pääomapiirit ovat tietoisia siitä, mitä metro- ja tunnelimafia puuhaa.
Suomenkielinen rahvas sai metromyrkkyannoksen kuukausi sitten prime-time -aikaan esitetystä MOT-ohjelmasta. Ja juuri kun oli ehditty unohtaa metrotunnelissa palanut auto, jota ei saatu sammutetuksi kun ei edes löydetty, tuli uutinen Kehäradan tunnelin palosta. Sitäkään ei voitu sammuttaa.
HKL:n uusi johtokuntakin on käynyt ongelmalliseksi. Vihreitä edustava puheenjohtaja vaatii, että automaattimetron tilannekatsaukset onkin kirjoitettava ja jaettava etukäteen. Toinen vihreä, jäsen Lilja Tamminen kirjoittaa asiat puhtaaksi blogissaan sanoen suoraan, että toimitusjohtaja Lahdenranta kumminkin sotkee asiat mediasirkuksella. Eihän tässä näin pitänyt käydä, kun takuumiehenä on vihreiden apulaiskaupunginjohtaja Sauri.
Läpimätää metrokakkua pitää kuorruttaa myös ennalta ehkäisevästi. Oikeusasiamies ja korkein hallinto-oikeus eivät voine loputtomiin viivyttää päätöksiään automaattikaupasta ja metron omituisesta muka-turvallisuudesta. Historian valossa tulee vapauttavat päätökset, mutta onhan kuitenkin riski, että tällä kertaa noudatetaankin lakia eikä metroverkoston selityksiä.
Vai näkyykö Hesarin aihevalinnassa vain uuden hissi- ja rullaporrasisännän ääni. Sopivasta asiakkaasta ei ole sopivaa puhua pahaa. Kun vaikeneminen on pitkän päälle kiusallista, pitää keksiä hyviä juttuja väkisin.
Vientineuvos Valtanen
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Enkeli-Metro
VALEHTELU Ylioppilas Puupposen yllytyksestä luin viimeksi ilmestynyttä Hesarin kuukausiliitettä ja sen kehuttua artikkelia Enkeli-Elisasta. Enkeli-Elisassa on kyse siitä, että yksi henkilö on kirjoittanut kirjan Elisa-nimisestä tytöstä ja sama henkilö on esiintynyt myös tytön vanhempien edustajana julkisuudessa. Kirjaan liittyy blogeja ja toistaiseksi suljettu Facebook-sivu, jolla oli yli 40.000 ”tykkääjää”.
Kuukausiliitteen artikkeli tekee minkä ovat tehneet mm. Vauva-lehden keskustelufoorumin kirjoittajat jo aikaisemmin, eli kyseenalaistaa sen, onko Elisa todellinen henkilö, kuten kirjan kirjoittaja väittää. Lehdistössä on kuukausiliitteen artikkelin jälkeen ihmetelty, miten julkisuudessa on uskottu yhden henkilön esittämiin puheisiin Elisasta. Miksi eivät toimittajat ole tarkistaneet asioita mistään muualta, kuten olivat tehneet kuukausiliitteen toimittajat. Elisa on esitetty totena ilman kritiikkiä.
Elisan tapaus ei ole ainoa, jossa jokin asia on päässyt sellaiseen asemaan, jossa kritiikillä ei ole enää sijaa. Myös Helsingin metro on yksi sellainen. Lehdistö julkaisee virkamiesten tai Länsimetro Oy:n tiedotteet uutisina tarkistamatta asiasisältöä edes yhdestä muusta lähteestä. Hallinto-oikeudet uskovat virkamiesten selityksiin ja kuittaavat valehtelun päätösten perusteluina sillä, että valtuustoilla on halutessaan oikeus päättää asioista valehtelunkin perusteella.
Elisan tarinan puolustajat ovat perustelleet, että on ollut tärkeämpää tuoda julkisuuteen koulukiusaamisen ongelma kuin se, onko valehdeltu Elisan tarinan olevan totta. Metron puolustajat vakuuttavat, että metro ja sen automatisointi ovat hyvä asia joka tapauksessa. Joten jos päätöksiä ei muuten saada, valehtelukin on hyväksyttävää? Tarkoitus siis pyhittää keinot.
Mutta jos totuudella ei perusteluna ole väliksi, kuka ja miten sitten päättää sen, mikä on hyvä ja mikä ei? Mihin tarvitaan järjestäytynyt yhteiskunta ja demokratia, jos asioista kuitenkin päätetään laeista ja muista sopimuksista riippumatta, Hyvien Veljien kesken?
Koulukiusaaminen on paha asia, mutta se ei ole ainoa nuorten ongelma. Siksi ei pidä antaa kiusaamisesta valheellista kuvaa, joka jättää muut ongelmat varjoonsa. Valehtelun paljastuminen johtanee lisäksi siihen, että kiusaamista aletaan vähätellä, koska sehän "oli vain valehtelua".
Metrollakin on hyvät puolensa, kuten kaikella, mitä voi ostaa ja hankkia, jos vain on rajattomasti rahaa. Mutta kun ei ole. Lisäksi näyttää siltä, että vähemmällä rahalla saisi parempia ratkaisuja. Kuten kuljettajallisen metron, joka on halvempi ja samalla nopeampi ja tehokkaampi kuin automaatti.
Valehtelun tarve on jo itsessään osoitus siitä, että väitetty hyvä ei taidakaan olla niin hyvä kuin väitetään. Jos olisi, miksi pitää valehdella? Elisan kohdalla näyttää siltä, että valheesta jäätiin kiinni.
Hesarin kuukausiliitteellä on intressi asettua muun median yläpuolelle, jopa kahdella totuutta pohtivalla artikkelilla samassa numerossa. Se toinen oli kansikuva-artikkeli Anneli Auerista. Kuukausiliitettä ja Sanoma-konsernia ei ole kiinnostanut tuoda julkisuuteen metroon liittyvää valehtelua. Ei myöskään asettaa julkisesti vertailtavaksi metrovirkamiesten ja metropäätöksistä valittaneiden selityksiä, kuten syyttäjän ja puolustuksen todistukset esitettiin Auerin tapauksesta kertovassa artikkelissa.
Median tuomioistuin on puhunut. Ehkä fiktiivinen Elisa kuoli nyt oikeasti, mutta Enkeli-Metro saa jatkaa valheellista elämäänsä.
Veli Hopea
torstai 9. helmikuuta 2012
Siksi Guggenheim-kiire loppui
UUTINEN Helsinkiin kovalla vauhdilla runtatun Guggenheim-hankkeen kiire on yhtäkkiä loppunut kuin seinään. Vielä pari kuukautta sitten meille kerrottiin, kuinka asiasta olisi saatava nopeasti päätös, jotta Helsinkiä kohdannut galaktinen mahdollisuus ei menisi ohi.
Nyt 9.2. Yle Kulttuuri uutisoi, kuinka Guggenheim-säätiö ei enää hoputa Helsinkiä. Muutamaa päivää aikaisemmin MTV3 paljasti, että galaksipalatsia ajava kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tiesi Berliinin Guggenheim-museon sulkemisesta jo syksyllä, mutta ei kertonut siitä. Guggenheim-projektin pää-äänenkannattajan, erään Helsingissä ilmestyvän sanomalehden uutiskynnystä Pajusen tietämättömyys ei ylittänyt.
Yksi plus yksi: Guggenheim-hanke on vastoin alkuperäistä suunnitelmaa alistettu Helsingin valtuuston lautakuntien demokraattiseen käsittelyyn. Kesken käsittelyn on tullut tieto Berliinin näyttelyn sulkemisesta. Tässä tilanteessa kiire tuottaisi varmimmin ei-tuloksen. "Eiköhän pehmitetä vähän lisää vielä", toteaa Hyvä Veli -kerho ja jättää meidät maksajat odottamaan uusia argumentteja Gallen-Gallerian puolesta.
Ylioppilas Puupponen
Nyt 9.2. Yle Kulttuuri uutisoi, kuinka Guggenheim-säätiö ei enää hoputa Helsinkiä. Muutamaa päivää aikaisemmin MTV3 paljasti, että galaksipalatsia ajava kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tiesi Berliinin Guggenheim-museon sulkemisesta jo syksyllä, mutta ei kertonut siitä. Guggenheim-projektin pää-äänenkannattajan, erään Helsingissä ilmestyvän sanomalehden uutiskynnystä Pajusen tietämättömyys ei ylittänyt.
Yksi plus yksi: Guggenheim-hanke on vastoin alkuperäistä suunnitelmaa alistettu Helsingin valtuuston lautakuntien demokraattiseen käsittelyyn. Kesken käsittelyn on tullut tieto Berliinin näyttelyn sulkemisesta. Tässä tilanteessa kiire tuottaisi varmimmin ei-tuloksen. "Eiköhän pehmitetä vähän lisää vielä", toteaa Hyvä Veli -kerho ja jättää meidät maksajat odottamaan uusia argumentteja Gallen-Gallerian puolesta.
Ylioppilas Puupponen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)