Joukkoliikenteen Helsingin seudulla järjestävän HSL:n toimitusjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi viime kesänä, kun edeltäjä ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Julkisuuteen kerrottiin hurskaasti kokoomuslaisella suulla, että politiikalla ei ole osaa johtajan valinnassa. Vain pätevyys ratkaisee.
Edellisellä kerralla pätevyys ei ratkaissut. Perinteikkään kokoomuslaisen suvun tyttärelle järjestyi mukava lahjavirka. Näin tuli tilaa Helsingin Kokoomuksen urahissiin ja HSL saatiin kaapatuksi demareilta parempiin käsiin. Kokoomus on HSL:n valtapuolue, koska se on vahva puolue sekä Espoossa että Helsingissä.
Alan sisäpiireissä oltiin Kokoomuksen ilmoituksen jälkeen varmoja, että HKL:n nykyinen toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski saa paikan. Lehmuskoski ei ole julkisesti mihinkään puolueeseen sitoutunut, mikä olisi ollut este, jos Kokoomus olisi ilmoittanut haluavansa pitää HSL:n johtajan paikan edelleen.
Lehmuskosken vahvasta asemasta huolimatta rehelliseksi uskottu haku keräsi useita muitakin joukkoliikennealalla kokemusta hankkineita. Todellisuudessa prosessi oli kuitenkin hakijoiden nöyryyttämistä. Sen näki rekrytointi-ilmoituksesta, jossa ei vaadittu sen enempää osaamista kuin kokemustakaan joukkoliikenteestä, HSL:n päätoimialasta.
Kokoomuksen hurskastelu oli pelkkää teatteria. Kokoomus oli vaatinut HSL:n hallituksessa, että hakijoiden vaatimuksista poistetaan vaatimus pätevyydestä. Sen jälkeen Kokoomuksen vahva mies, pormestari Vapaavuori twiittasi, että poliittisten ulottuvuuksien aika on ohi.
Kun hakijat julkistettiin, yksi viidestä loppusuoralle valitusta ei kuulunut joukkoon. Alaa ja politiikkaa tuntemattomille Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen vaikutti ymmärrettävältä hakijalta vain johtaja-asemansa perusteella. Neljän muun joukossa Lehmuskoski näyttäytyi ylivoimaisena, mutta sisäpiiriläiselle peli oli selvä.
Nykänen oli Vapaavuoren ministeriajan nimitys GTK:n johtajaksi. Saneeraajan rooli ei ehkä ole viihtyisä työpaikka Nykäselle ja selittää halun luopua pääjohtajan tehtävästä. Poliittinen ura Kokoomuksessa jo nuoresta lähtien vahvisti, miksi hallintotieteiden maisteri menestyy pitkän linjan joukkoliikennehakijoiden joukossa.
Kokoomus ei kuitenkaan onnistunut pelissään täydellisesti. Se sai HSL:n hallituksesta mukaan vain puolet lopullisessa valintaäänestyksessä Lehmuskosken ja Nykäsen välillä. Niinpä valinta meni arvonnaksi, jossa Hannu Hanhi voitti.
Maailma ei kuitenkaan ole aina mustavalkoinen. Lehmuskoski sai kokea nyt itse samaa, jota hän on harrastanut HKL:ssä. HKL:n hakemuksissakaan ei vaadita pätevyyttä eikä alan osaamista. Eikä päteviä ole myöskään valittu. Sen sijaan pätevät ovat hakeutuneet ahkerasti HKL:stä muualle töihin. HKL on ollut kaupungilla työssä viihtymisen pohjamudissa, joissa ei hallita johtamista eikä esimiestehtäviä.
Lehmuskoski on itsekin menestynyt hyvillä suhteilla, ja HKL:n sisällä oli myös odotusta siitä, että Lehmuskosken siirtyessä HSL:ään myös hänen hovinsa jättäisi HKL:n. Jotka näin toivoivat, eivät uskoneet organisaation muuttuvan tilalle tulevista ainakaan huonommaksi.
Velikerho on jälleen puhunut. Osaamisella ei voi edetä, kun sitä ei vaadita eikä arvosteta. Yhteiskunnan rapautuminen on tämänkin rekrytoinnin voittaja.
Veli Hopea
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poliittiset virat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poliittiset virat. Näytä kaikki tekstit
torstai 5. marraskuuta 2020
Velikerho jyräsi HSL:ssä
sunnuntai 25. lokakuuta 2020
Vastaamon tietomurto – Milloin asetetaan osaamattomuudelle raja
Mielenterveyspotilaiden tietojen varastaminen ja tietojen levittäminen julkisuuteen sekä tiedoilla rahan kiristäminen oli mahdollista, koska potilastiedoista vastuulliset henkilöt eivät ole olleet alkuunkaan päteviä tehtäviinsä. Kyse ei ole lääkärin tai psykologin taidoista, vaan tietotekniikan käytön alkeista.
Tietotekniikan käytön alkeet ovat nykyaikana vastaava asia kuin kirjoitus- ja lukutaito. Mihinkään työhön ei pääse, ellei osaa lukea ja kirjoittaa. Suomessa vallitsee järjestelmä, jossa mitään muuta osaamista ei sitten vaaditakaan. Ellei laissa erikseen ole määrätty, tärkein työn saannin peruste on olla hyvä kaveri tai omistaa sopiva puolueen jäsenkirja, eli hyvävelijärjestelmä.
Vastaamon keskiviikkona uutisoidusta tietovarkaudesta nousi nopeasti valtakunnan tason älämölö. Hyvävelijärjestelmää pyörittävät ja siitä hyötyvät poliitikot olivat hiljaa monta päivää, toisin kuin poliittisia tarkoituksia palvelevien irtisanomis- tai lakkautustapausten kanssa. Sisäministeri heräsi vasta lauantai-iltana vaatimaan avainministereitä koolle.
Irvokkainta on, että tässäkin tapauksessa vastuuta pakoillaan vierittämällä syyllisyyttä yksityisten ihmisten päälle. Hesari päättää pääkirjoituksensa sen moittimiseen, että ihmiset antavat tietojaan internetin palveluihin ja käyttävät huonoja salasanoja.
Ei Vastaamon tietomurto ole potilaiden itse itsestään somepalveluihin antamien tietojen väärinkäyttöä, vaan ammatti- ja virkavastuulla toimivien ihmisten osaamattomuuden mahdollistamaa rikollisuutta.
Vastaamon tapaus on väistämätön seuraus siitä, että työpaikkojen ja virkojen pätevyysvaatimukset asetetaan siten, että velikerhon tai puolueen hyvä kaveri voidaan valita, vaikka tarjolla olisi ammatillisesti ja osaamiseltaan päteviäkin henkilöitä. Ei vaadita koulutusta tehtävän ammattialueelta ja valintaperusteeksi ilmoitetaan sopiva johtamiskokemus.
Kun valittava henkilö on jo tiedossa ja valintaprosessi on vain muodollisuus lain noudattamiseksi, pätevyysvaatimukset kirjoitetaan valittavan henkilön mukaisiksi. Jos joku pätevämpi erehtyy hakemaan tehtävään, häntä ei tarvitse valita. Pätevämpi toki voittaisi valittamalla, mutta saisi loppuiäkseen ikävän kaverin leiman ja sulkisi itsensä siten työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Poliittiset virkanimitykset ja hyvävelijärjestelmä ovat rehottaneet vuosikymmenet. Ne ovat rapauttaneet yhteiskuntaa ja kasvattaneet veronmaksajien taakkaa. Järjestelmä on kelvannut kaikille vallanpitäjille, koska järjestelmä tukee vallassa olevia niin kauan, kunnes yhteiskunta romahtaa. Laajassa mitassa tämä nähtiin sosialismin kaatumisena, mutta maailmalla on useita muitakin romahtaneita ja kaaokseen ajautuneita valtioita.
Holtiton rahan tuhlaaminen ja pahimmillaan satojen miljoonien virheet eivät ole kaataneet osaamattomuuteen perustuvaa velijärjestelmää. Voisiko arkaluontoisten potilastietojen julkaisu palauttaa moraalin? Historian valossa valitettavasti ei edes siinä tapauksessa, että vahinko osuisi velikerhon omalle kohdalle. Sillä velikerhon moraalissa kaveri jätetään ja uhrataan tärkeämpien veljien hyväksi.
Tuleeko osaamattomuudelle rajaa milloinkaan? Ei ainakaan oma-aloitteisesti. Osaamattomuus saa rehottaa kunnes on pakko osata. Valitettavasti edes koronavirus ei ole ollut meillä pakko. Poliittisessa pelaamisessa ansioituneet ministerit saavat pitää paikkansa osaamattomista sekoiluista huolimatta. Poliittinen ohjaus menee ohi virkavastuun. Virukseen menehtyvät vanhukset ja potilastietojen varastamisesta kärsivät eivät ole ”meitä”.
Veli Hopea
lauantai 27. syyskuuta 2014
Vihreät pettivät taas
POLITIIKKA Politiikassa ei ole kuluttajansuojaa. Sen osoittivat nyt vihreät, taas.
Vihreitä on äänestetty eduskuntaan edistämään vihreitä asioita. Edistäminen tarkoittaa poliittisia linjauksia, jotka etenevät lainsäädäntöön ja budjettipäätöksiin. Molempia valmistelee hallitus. Siksi tärkein ja meidän poliittisissa oloissamme ainoa keino toteuttaa poliittista agendaa on pyrkimys päästä hallitukseen ja hallituksessa pysyminen.
Vihreät jaksoivat kantaa vastuutaan äänestäjille tällä kertaa kolme ja puoli vuotta. Jos vihreät eivät olisi saaneet tällä vaalikaudella aikaiseksi mitään, hallituksesta lähteminen ei vaikuttaisi niin pahalta. Mutta vihreät onnistuivat kirjaamaan varsin vanhoillisen hallituksen ohjelmaan kiitettävän määrän tavoitteitaan. Tavoitteet muuttuvat tosiksi vasta kun ne viedään valmiiksi asti. Tämän työn vihreät jättivät.
Vihreissä yhdistyy nyt puolueen ylimielisyys ja välinpitämättömyys äänestäjistään ja kokemattomuus ja taitamattomuus poliittisessa pelissä. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa vihreiden poliittinen eliitti vahvisti yksimielisyydellään vieraantuneisuutensa äänestäjistään. Kaikki vihreiden kannattajat eivät aseta ydinvoimakysymystä kaiken muun edelle kuten puolueen kellokkaat tekevät.
Vihreiden hallituksesta lähtö on yksinkertaisesti typerää lapsellista kiukuttelua. Hallituksen jättäminen ei estä Fennovoiman asian etenemistä, mutta se estää vihreiden tavoitteiden etenemisen. Politiikka on kaupankäyntiä, halusivat tai osasivat vihreät sitä tai eivät. Siksi politiikassa ei voi vain voittaa, kuten vihreät luulevat.
Poliittisen realismin tajun puute huipentui unelmaduunistaan luopuneen Ville Niinistön vakuuttaessa, että juuri hallituksesta eronnut puolue haluaa ilman muuta hallitukseen. Manööverinsä jälkeen vihreät ovat viimeisenä hallituskumppaneiden ehdokaslistalla yhdessä Vasemmistoliiton kanssa. Hyväveli-Suomessa kun halutaan sellaisia hallituksia, joiden ei tarvitse välittää oppositiosta eikä kansan edusta.
Vihreiden kannattaisi ottaa oppia demareista. Rinne puskee omaa agendaansa hallituksessa Kokoomustakin vastaan, vaikka puoluekannatuksen nostamiseksi parasta olisi huilata oppositiossa. Mutta taitavana soturina Rinne ymmärtää, että nyt on tilaisuus viedä eteenpäin demareiden ohjelmaa, vaikka kansan kannatus puuttuukin.
Vihreät toimivat päinvastoin. Se, että hallitus ei antanut jatkolupaa TVO:n uudelle ydinvoimalalle on kyllä vihreiden mieleen. Mutta pisteet siitä menivät nyt Kokoomukselle tasoittamaan Kokoomuksen kantaa Fennovoiman kanssa. Ville Niinistön unelmaduuniin ympäristöministeriksi pantiin nuorikko, jonka pätevyys on olla pääministerin suosikki. Tarkoitus ei olekaan edistää ympäristöasioita, vaan kerätä Kokoomukselle nuorten ääniä.
Ja seuraavaksi vihreät menettävät jälleen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikan. Penttilän paikan pitävät demarit, joiden kannatus on jo vuosia laahannut Helsingissä vihreiden jäljessä. Demarit osaavat pelata tämänkin pelin Kokoomuksen kanssa, kuten nähtiin juuri Rädyn viransijaisuuden yhteydessä. Tässäkin vihreät pettävät äänestäjänsä, taas.
Vientineuvos Valtanen
Vihreitä on äänestetty eduskuntaan edistämään vihreitä asioita. Edistäminen tarkoittaa poliittisia linjauksia, jotka etenevät lainsäädäntöön ja budjettipäätöksiin. Molempia valmistelee hallitus. Siksi tärkein ja meidän poliittisissa oloissamme ainoa keino toteuttaa poliittista agendaa on pyrkimys päästä hallitukseen ja hallituksessa pysyminen.
Vihreät jaksoivat kantaa vastuutaan äänestäjille tällä kertaa kolme ja puoli vuotta. Jos vihreät eivät olisi saaneet tällä vaalikaudella aikaiseksi mitään, hallituksesta lähteminen ei vaikuttaisi niin pahalta. Mutta vihreät onnistuivat kirjaamaan varsin vanhoillisen hallituksen ohjelmaan kiitettävän määrän tavoitteitaan. Tavoitteet muuttuvat tosiksi vasta kun ne viedään valmiiksi asti. Tämän työn vihreät jättivät.
Vihreissä yhdistyy nyt puolueen ylimielisyys ja välinpitämättömyys äänestäjistään ja kokemattomuus ja taitamattomuus poliittisessa pelissä. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa vihreiden poliittinen eliitti vahvisti yksimielisyydellään vieraantuneisuutensa äänestäjistään. Kaikki vihreiden kannattajat eivät aseta ydinvoimakysymystä kaiken muun edelle kuten puolueen kellokkaat tekevät.
Vihreiden hallituksesta lähtö on yksinkertaisesti typerää lapsellista kiukuttelua. Hallituksen jättäminen ei estä Fennovoiman asian etenemistä, mutta se estää vihreiden tavoitteiden etenemisen. Politiikka on kaupankäyntiä, halusivat tai osasivat vihreät sitä tai eivät. Siksi politiikassa ei voi vain voittaa, kuten vihreät luulevat.
Poliittisen realismin tajun puute huipentui unelmaduunistaan luopuneen Ville Niinistön vakuuttaessa, että juuri hallituksesta eronnut puolue haluaa ilman muuta hallitukseen. Manööverinsä jälkeen vihreät ovat viimeisenä hallituskumppaneiden ehdokaslistalla yhdessä Vasemmistoliiton kanssa. Hyväveli-Suomessa kun halutaan sellaisia hallituksia, joiden ei tarvitse välittää oppositiosta eikä kansan edusta.
Vihreiden kannattaisi ottaa oppia demareista. Rinne puskee omaa agendaansa hallituksessa Kokoomustakin vastaan, vaikka puoluekannatuksen nostamiseksi parasta olisi huilata oppositiossa. Mutta taitavana soturina Rinne ymmärtää, että nyt on tilaisuus viedä eteenpäin demareiden ohjelmaa, vaikka kansan kannatus puuttuukin.
Vihreät toimivat päinvastoin. Se, että hallitus ei antanut jatkolupaa TVO:n uudelle ydinvoimalalle on kyllä vihreiden mieleen. Mutta pisteet siitä menivät nyt Kokoomukselle tasoittamaan Kokoomuksen kantaa Fennovoiman kanssa. Ville Niinistön unelmaduuniin ympäristöministeriksi pantiin nuorikko, jonka pätevyys on olla pääministerin suosikki. Tarkoitus ei olekaan edistää ympäristöasioita, vaan kerätä Kokoomukselle nuorten ääniä.
Ja seuraavaksi vihreät menettävät jälleen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikan. Penttilän paikan pitävät demarit, joiden kannatus on jo vuosia laahannut Helsingissä vihreiden jäljessä. Demarit osaavat pelata tämänkin pelin Kokoomuksen kanssa, kuten nähtiin juuri Rädyn viransijaisuuden yhteydessä. Tässäkin vihreät pettävät äänestäjänsä, taas.
Vientineuvos Valtanen
sunnuntai 7. syyskuuta 2014
Turha kaupunginjohtaja Laura Räty
SELITYS Helsingin demareiden vahva täti Maija Anttila kertoi tänään Hesarissa selityksen monelle asialle. Anttila sanoi, ettei Helsingin sote-virasto tarvitse johtajaa, vaan toimii aivan hyvin ilmankin.
Rädyn näkökulmasta ei ole ihme, että hän vaihtoi kaupunginjohtajan pestin ministerisalkkuun. Vaikka Stubbin hallituksessa on vain pätkäministereitä, on kuitenkin hienompaa olla ministeri kuin kaupunginjohtaja. Mutta Rätyä voi odottaa myös kiusallinen päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Jos KHO toteaa Rädyn kaupunginjohtajavalinnan laittomaksi, on mukavampi olla silloin laillinen ministeri kuin laiton kaupunginjohtaja.
Hyvien veljien tuomioistuimille on toki epätavallista tuomita hyvien veljien päätöksiä. Mutta velirintama ei ole ollut Rädyn kohdalla yhtenäinen. Hesari on ollut avoimesti ja voimalla Rätyä vastaan.
Entä sitten Räty ministerinä? Valtakunnan kannalta on onneksi kyse pätkäministeriydestä. Ja asetelma on samantapainen kuin Helsingin kaupungilla. Ministeriöissä on päteviä johtajia ja päälliköitä, jotka hoitavat asiat Rädystä huolimatta. Suurin riski taitaa olla Kokoomuksella ja Stubbilla. Näillekin on parasta, että Räty ei tee mitään, eikä anna lausuntoja julkisuuteen. Siten Kokoomus menestyy kevään eduskuntavaaleissa ja sote-ministeriöissä on työrauha.
Vientineuvos Valtanen
- Tässä on selitys sille, miksi yli 10.000 euron kuukausipalkalla olevalta johtajalta ei tarvitse edellyttää osaamista ja ammattitaitoa, vaan virkaan voidaan nimittää kuka hyvänsä oikean puolueen jäsen.
- Tässä on selitys sille, miksi virkaa ei kolme vuotta sitten hakenut kukaan pätevä. Heillä on parempaakin tekemistä kuin toimittaa tyhjää.
- Tässä on selitys sille, miten sote-viraston johtajana on voinut olla henkilö, jolla ei ole käsitystä ja ymmärrystä kansalaisten tulotasosta, jolle veronkierto muodollisen yhtiöjärjestelyn kanssa on normaalia tulonhankintaa ja jolla on röyhkeyttä väittää yhden vuoden päällekkäiset pätkätyösuhteet monen vuoden työkokemukseksi.
- Tässä on selitys sille, miksi Rädyn jättämään virkaan ei tarvitse valita uutta johtajaa, kun puolueet eivät pääse asiassa sopuun. Jos kerran voidaan välttää poliittinen riita nimittämättä virkaan minkään puolueen lellikkiä, niin ei sitten nimitetä.
- Tässä on selitys sille, miksi Kokoomus oli istuttamassa unelmapalkalle nuorukaista nimeltä Lasse Männistö, jolla ei ole edes muodollista alan koulutusta kuten sentään Rädyllä. Tyhjäntoimittaminen ei edellytä koulutusta eikä kokemusta.
- Tässä on selitys sille, miten toinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen voi hoitaa sijaisuuden oman toimensa ohella. Käyhän se, kun Viljasen työn määrä ei lisäänny. Tosin tässä on Anttilalla oma poliittinen lehmä ojassa. Viljanen on demari, ja sote-virasto onkin siirtynyt huomaamatta demareiden hallintaan, kun Anttila itse on virastoa määräävän lautakunnan puheenjohtaja.
Rädyn näkökulmasta ei ole ihme, että hän vaihtoi kaupunginjohtajan pestin ministerisalkkuun. Vaikka Stubbin hallituksessa on vain pätkäministereitä, on kuitenkin hienompaa olla ministeri kuin kaupunginjohtaja. Mutta Rätyä voi odottaa myös kiusallinen päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Jos KHO toteaa Rädyn kaupunginjohtajavalinnan laittomaksi, on mukavampi olla silloin laillinen ministeri kuin laiton kaupunginjohtaja.
Hyvien veljien tuomioistuimille on toki epätavallista tuomita hyvien veljien päätöksiä. Mutta velirintama ei ole ollut Rädyn kohdalla yhtenäinen. Hesari on ollut avoimesti ja voimalla Rätyä vastaan.
Entä sitten Räty ministerinä? Valtakunnan kannalta on onneksi kyse pätkäministeriydestä. Ja asetelma on samantapainen kuin Helsingin kaupungilla. Ministeriöissä on päteviä johtajia ja päälliköitä, jotka hoitavat asiat Rädystä huolimatta. Suurin riski taitaa olla Kokoomuksella ja Stubbilla. Näillekin on parasta, että Räty ei tee mitään, eikä anna lausuntoja julkisuuteen. Siten Kokoomus menestyy kevään eduskuntavaaleissa ja sote-ministeriöissä on työrauha.
Vientineuvos Valtanen
tiistai 20. toukokuuta 2014
Jatkuuko sirkus, vaihtuuko vain pelle?
UUTINEN Metrohankkeen ainoa kevään uutinen on HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan äkkilähtö. Metron viivästykset, hinnannousut ja tekniset ongelmat eivät ole uutisia, vaan ne ovat Helsingin metron ominaisuuksia.
Tavallisesti luotettavien tietolähteiden perusteella Helsingin oikeille vallanpitäjille tuli mitta täyteen. Potkuja ei antanut kerta toisensa jälkeen petetyksi tullut Lahdenrannan esimies, HKL:n johtokunta, vaikka johtokunnan kokouksessa asia toimitusjohtajalle suorasanaisesti sanottiinkin.
Asiat täydellisesti sotkeneen Lahdenrannan lähtö tuntuu ensi alkuun hyvältä uutiselta, mutta tarkemmin ajatellen mikään ei osoita sitä, että metro alkaisi edetä nyt kaupunkilaisten eduksi. Viime viikolla julkaistussa työpaikkailmoituksessa lisätietoja antaa apulaiskaupunginjohtaja Sauri, mies, joka allekirjoitti sopimuksen laillisen hankintasopimuksen muuttamisesta, kun olisi pitänyt allekirjoittaa ilmoitus hankintasopimuksen purkamisesta.
Saurin henkilöpolitiikka on jo tiedossa. Ensin Sauri aikoi istuttaa Lahdenrannan kaverin Pekka Sirviön tilapäiseksi toimitusjohtajaksi ohi HKL:n johtokunnan päätöksen siitä, että toimarin ensisijainen tuuraaja on Yrjö Judström. Eilen Sauri yritti panna Sirviön Lahdenrannan tilalle Länsimetro Oy:n hallitukseen. Ainakaan heittämällä ei onnistunut tämäkään, sillä asia jäi kh:n konserniraoksessa pöydälle.
Kaupunkilaisten kannalta vakavaa on, että kukaan, joka ymmärtää, mistä metron ja automatisoinnin kanssa on oikeasti kyse, ei ilmoittaudu toimitusjohtajan tehtävään. Sillä Saurin alaisuudessa HKL:n toimitusjohtaja ei saa eikä voi tehdä sitä, mitä pitäisi tehdä. Eihän niin saa tehdä HKL:n johtokuntakaan, joka siis myös näyttää olevan Saurin alaisuudessa.
Mitä pitää tehdä on ilmoittaa Siemensille, että se ei ole kyennyt toimittamaan sitä, mistä on sovittu, eikä siihen hintaan, mistä on sovittu. Siemens kerätköön tavaransa, sillä touhu voi pysähtyä tähän, missä nyt ollaan. Kulunvalvonta on uusittu ja junat kulkevat, sekä vanhat että vielä vanhemmat.
Ensisijaisesti sirkuksen pysäyttäminen on helpotus helsinkiläisille, jotka eivät joudu maksamaan kymmeniä miljoonia laituriovista, joita ei tarvita ja pian romutettavien vanhojen junien automatisoinnista, joka ei toimi. Toiseksi pysäyttäminen on helpotus Siemensille, joka voi lopettaa pään lyömisen seinään. Siemensillä tiedetään viime yön lehdistöesittelystä huolimatta, ettei Helsingin metro muutu kuljettajattomaksi ennen kuin nykyiset junat ovat romuttamolla. Loppuu tarve näytelmälle, jossa junia ollaan muuttavinaan automaattisiksi.
Mutta näin ei voi tehdä, koska Vepsäläisen, Lahdenrannan ja Saurin sirkusta ei saa lopettaa. Helsinki tai sen virkamiesjohto kun ei tee koskaan virheitä. Ja silloin kun niitä tehdään, niiden peitteleminen saa maksaa mitä hyvänsä. Tätä ei muuta edes se, että herrojen omissa puolueissa on jo virheet myönnetty, vaikka Hesari ei siitäkään asiasta uutista tee.
Sauri ei halua palkata pätevää toimitusjohtajaa, eikä myöskään osaa sitä tehdä. Eikä siinä ole avuksi henkilöstökonsultti, koska ei silläkään ole ymmärrystä siitä, mikä oli Lahdenrannan ja mikä on HKL:n ongelma. Se, että Sauri on pantu hoitamaan valintaa on merkki siitä, että ei haluta pätevää vaan sopiva. Saurin sirkukseen kaivataan uusi pelle.
Vientineuvos Valtanen
Tavallisesti luotettavien tietolähteiden perusteella Helsingin oikeille vallanpitäjille tuli mitta täyteen. Potkuja ei antanut kerta toisensa jälkeen petetyksi tullut Lahdenrannan esimies, HKL:n johtokunta, vaikka johtokunnan kokouksessa asia toimitusjohtajalle suorasanaisesti sanottiinkin.
Asiat täydellisesti sotkeneen Lahdenrannan lähtö tuntuu ensi alkuun hyvältä uutiselta, mutta tarkemmin ajatellen mikään ei osoita sitä, että metro alkaisi edetä nyt kaupunkilaisten eduksi. Viime viikolla julkaistussa työpaikkailmoituksessa lisätietoja antaa apulaiskaupunginjohtaja Sauri, mies, joka allekirjoitti sopimuksen laillisen hankintasopimuksen muuttamisesta, kun olisi pitänyt allekirjoittaa ilmoitus hankintasopimuksen purkamisesta.
Saurin henkilöpolitiikka on jo tiedossa. Ensin Sauri aikoi istuttaa Lahdenrannan kaverin Pekka Sirviön tilapäiseksi toimitusjohtajaksi ohi HKL:n johtokunnan päätöksen siitä, että toimarin ensisijainen tuuraaja on Yrjö Judström. Eilen Sauri yritti panna Sirviön Lahdenrannan tilalle Länsimetro Oy:n hallitukseen. Ainakaan heittämällä ei onnistunut tämäkään, sillä asia jäi kh:n konserniraoksessa pöydälle.
Kaupunkilaisten kannalta vakavaa on, että kukaan, joka ymmärtää, mistä metron ja automatisoinnin kanssa on oikeasti kyse, ei ilmoittaudu toimitusjohtajan tehtävään. Sillä Saurin alaisuudessa HKL:n toimitusjohtaja ei saa eikä voi tehdä sitä, mitä pitäisi tehdä. Eihän niin saa tehdä HKL:n johtokuntakaan, joka siis myös näyttää olevan Saurin alaisuudessa.
Mitä pitää tehdä on ilmoittaa Siemensille, että se ei ole kyennyt toimittamaan sitä, mistä on sovittu, eikä siihen hintaan, mistä on sovittu. Siemens kerätköön tavaransa, sillä touhu voi pysähtyä tähän, missä nyt ollaan. Kulunvalvonta on uusittu ja junat kulkevat, sekä vanhat että vielä vanhemmat.
Ensisijaisesti sirkuksen pysäyttäminen on helpotus helsinkiläisille, jotka eivät joudu maksamaan kymmeniä miljoonia laituriovista, joita ei tarvita ja pian romutettavien vanhojen junien automatisoinnista, joka ei toimi. Toiseksi pysäyttäminen on helpotus Siemensille, joka voi lopettaa pään lyömisen seinään. Siemensillä tiedetään viime yön lehdistöesittelystä huolimatta, ettei Helsingin metro muutu kuljettajattomaksi ennen kuin nykyiset junat ovat romuttamolla. Loppuu tarve näytelmälle, jossa junia ollaan muuttavinaan automaattisiksi.
Mutta näin ei voi tehdä, koska Vepsäläisen, Lahdenrannan ja Saurin sirkusta ei saa lopettaa. Helsinki tai sen virkamiesjohto kun ei tee koskaan virheitä. Ja silloin kun niitä tehdään, niiden peitteleminen saa maksaa mitä hyvänsä. Tätä ei muuta edes se, että herrojen omissa puolueissa on jo virheet myönnetty, vaikka Hesari ei siitäkään asiasta uutista tee.
Sauri ei halua palkata pätevää toimitusjohtajaa, eikä myöskään osaa sitä tehdä. Eikä siinä ole avuksi henkilöstökonsultti, koska ei silläkään ole ymmärrystä siitä, mikä oli Lahdenrannan ja mikä on HKL:n ongelma. Se, että Sauri on pantu hoitamaan valintaa on merkki siitä, että ei haluta pätevää vaan sopiva. Saurin sirkukseen kaivataan uusi pelle.
Vientineuvos Valtanen
tiistai 1. huhtikuuta 2014
Shokkiuutinen: Suomen velikerhot lakkautetaan
VALTA Suomi ottaa käyttöön avoimuuden ja demokratian. Päätös tulee voimaan heti. Tämä merkitsee uusien vaalien lisäksi satojen nykyisten virkamiesten uran päättymistä ja laajoja muutoksia yhteiskunnassa.
Avoimuudesta on säädetty laaja lakikokonaisuus. Sen mukaan kaikki poliittiset päätökset tehdään jatkossa täysin läpinäkyvästi. Suljettujen ovien takana pidettävät kokoukset loppuvat. Tämä koskee niin eduskunnan valiokuntia kuin kuntien lautakuntia. Samoin maakuntahallinnossa ei sallita yleisöltä suljettuja kokouksia.
Laki koskee virallisten kokousten lisäksi kaikkea vaikuttamistoimintaa. Eduskuntaan ja kunnantaloille järjestetään jatkossa erillinen julkinen tapaamistila, jossa etupiirit ja yritykset voivat käydä keskusteluita poliitikkojen kanssa. Kaikki keskustelut julkaistaan netissä. Avoimuuslain rikkominen on laissa säädetty ankarasti rangaistavaksi. Vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta kaikille asianosaisille.
Suuressa reformissa ovat mukana myös mediat. Sanomalehtien ja sähköisten medioiden tehtäväksi on yhdessä sovittu päätöksenteon kriittinen seuraaminen ilman julkaisijan omia vaikuttamisintressejä. Lehdet luopuvat pääkirjoituksista, ja irtisanovat 1.4.2014 alkaen kulmahuoneisiinsa pesiytyneet, lähinnä keski-iän ohittaneista konservatiivisista miehistä koostuneet artikkelitoimitukset. Kallispalkkaisten pääkirjoittajien tilalle perustetaan jokaiseen mediaan tutkivan journalismin yksikkö, jota yhteiskunta tukee myös taloudellisesti. Tuen suuruus riippuu tutkivan journalismin laajuudesta. Median minkäänlainen sekaantuminen taloudellisiin hankkeisiin säädetään laissa rangaistavaksi. Vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta.
Avoimuus laajenee myös erilaisiin suuriin hankkeisiin. Kaikista yli 100 miljoonan euron hankkeista järjestetään kansanäänestys. Kaikista yli 50 miljoonan euron hankkeista on teetettävä hyöty-kustannuslaskelma riippumattomalla taholla. Samalla lopetetaan maan tapa "myydä" hankkeet poliitikoille alihintaisina. Hinnannousuista peritään jatkossa osa suoraan vastuuhenkilöiden palkasta. Yli 20% hinnannousut siirtyvät automaattisesti rikostutkintaan, ja minimirangaistukset ovat ehdottomia vankeustuomioita.
Virkamiesten ja poliitikkojen matkat sidosryhmien kanssa loppuvat. Jatkossa kaikki tapaamiset on järjestettävä hankkeen välittömässä läheisyydessä. Tämän ennustetaan lisäävän radikaalisti työtehoa ja Suomen kilpailukykyä.
Kansalaisilla on mahdollisuus ilmiantaa avoimuuspuutteet, jotka ratkaisee erillinen, tehokkaasti toimiva avoimuusvirasto. Muuten hallintoa leikataan reippaasti. Uuteen, rehelliseen yhteiskuntamalliin sopimattomat virkamiehet irtisanotaan alkaneella viikolla. Henkilöt korvataan avoimuuteen sitoutuvilla, ja samalla tarkistetaan palkkoja kohtuullisiksi. Kansanedustajien palkat puolitetaan 1.4.2014 alkaen.
Useissa kaupungeissa on tänään järjestetty spontaaneja kansanjuhlia demokratiaan ja avoimuuteen siirtymisen kunniaksi.
Lukuisat hyvät veljet sen sijaan ovat kommentoineet tilannetta tyrmistyneinä. "Näin ei kyllä voida toimia, eaaa", kummasteli naama nurinpäin päässä Veli Backman. Veli Orpo luimisteli eduskunnan käytävillä ja kapsahti pyytämään tukea Veli Katajalta. Sisar Hautalaa keljutti, kun hän ei osannut omia tätä reformia nimiinsä. Veljet Sauri ja Pajunen etsivät hätäuloskäyntiä kaupungintalosta.
"Olen nyt matkalla kesämökille", tiuskaisi Veli Lahdenranta ja korjaili hermostuneena silmälasiensa asentoa. Veli Loukoa ei enää tavoitettu, ja tuskin koskaan tavoitetaankaan.
Myös talouspiireissä rotat poukkoilivat sekaannuksessa rahalaivan kannella. "Suami tästä kärsii", mutisi Veli Kummola naama punaisena ja pakkaili setelisalkkua Sveitsin matkalle. Veli Wahlroosia ei tavoitettu, sillä hän jonotti passia Ruotsin konsulaatissa.
Pörssikurssit nousivat tänään rajusti, ja Suomeen odotetaan maailmalta nyt satoja tuhansia hyvin koulutettuja, sivistyneitä ihmisiä tekemään rehellistä työtä demokratian ja avoimuuden valinneen yhteiskunnan puolesta. Heidän panoksensa korvannee moninkertaisesti sen, että muutama tunkkainen hyvä veli sekä muutama veroparatiisiyhtiö poistuu Suomesta loisimaan suotuisampiin olosuhteisiin.
Ylioppilas Puupponen
Avoimuudesta on säädetty laaja lakikokonaisuus. Sen mukaan kaikki poliittiset päätökset tehdään jatkossa täysin läpinäkyvästi. Suljettujen ovien takana pidettävät kokoukset loppuvat. Tämä koskee niin eduskunnan valiokuntia kuin kuntien lautakuntia. Samoin maakuntahallinnossa ei sallita yleisöltä suljettuja kokouksia.
Laki koskee virallisten kokousten lisäksi kaikkea vaikuttamistoimintaa. Eduskuntaan ja kunnantaloille järjestetään jatkossa erillinen julkinen tapaamistila, jossa etupiirit ja yritykset voivat käydä keskusteluita poliitikkojen kanssa. Kaikki keskustelut julkaistaan netissä. Avoimuuslain rikkominen on laissa säädetty ankarasti rangaistavaksi. Vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta kaikille asianosaisille.
Suuressa reformissa ovat mukana myös mediat. Sanomalehtien ja sähköisten medioiden tehtäväksi on yhdessä sovittu päätöksenteon kriittinen seuraaminen ilman julkaisijan omia vaikuttamisintressejä. Lehdet luopuvat pääkirjoituksista, ja irtisanovat 1.4.2014 alkaen kulmahuoneisiinsa pesiytyneet, lähinnä keski-iän ohittaneista konservatiivisista miehistä koostuneet artikkelitoimitukset. Kallispalkkaisten pääkirjoittajien tilalle perustetaan jokaiseen mediaan tutkivan journalismin yksikkö, jota yhteiskunta tukee myös taloudellisesti. Tuen suuruus riippuu tutkivan journalismin laajuudesta. Median minkäänlainen sekaantuminen taloudellisiin hankkeisiin säädetään laissa rangaistavaksi. Vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta.
Avoimuus laajenee myös erilaisiin suuriin hankkeisiin. Kaikista yli 100 miljoonan euron hankkeista järjestetään kansanäänestys. Kaikista yli 50 miljoonan euron hankkeista on teetettävä hyöty-kustannuslaskelma riippumattomalla taholla. Samalla lopetetaan maan tapa "myydä" hankkeet poliitikoille alihintaisina. Hinnannousuista peritään jatkossa osa suoraan vastuuhenkilöiden palkasta. Yli 20% hinnannousut siirtyvät automaattisesti rikostutkintaan, ja minimirangaistukset ovat ehdottomia vankeustuomioita.
Virkamiesten ja poliitikkojen matkat sidosryhmien kanssa loppuvat. Jatkossa kaikki tapaamiset on järjestettävä hankkeen välittömässä läheisyydessä. Tämän ennustetaan lisäävän radikaalisti työtehoa ja Suomen kilpailukykyä.
Kansalaisilla on mahdollisuus ilmiantaa avoimuuspuutteet, jotka ratkaisee erillinen, tehokkaasti toimiva avoimuusvirasto. Muuten hallintoa leikataan reippaasti. Uuteen, rehelliseen yhteiskuntamalliin sopimattomat virkamiehet irtisanotaan alkaneella viikolla. Henkilöt korvataan avoimuuteen sitoutuvilla, ja samalla tarkistetaan palkkoja kohtuullisiksi. Kansanedustajien palkat puolitetaan 1.4.2014 alkaen.
Useissa kaupungeissa on tänään järjestetty spontaaneja kansanjuhlia demokratiaan ja avoimuuteen siirtymisen kunniaksi.
Lukuisat hyvät veljet sen sijaan ovat kommentoineet tilannetta tyrmistyneinä. "Näin ei kyllä voida toimia, eaaa", kummasteli naama nurinpäin päässä Veli Backman. Veli Orpo luimisteli eduskunnan käytävillä ja kapsahti pyytämään tukea Veli Katajalta. Sisar Hautalaa keljutti, kun hän ei osannut omia tätä reformia nimiinsä. Veljet Sauri ja Pajunen etsivät hätäuloskäyntiä kaupungintalosta.
"Olen nyt matkalla kesämökille", tiuskaisi Veli Lahdenranta ja korjaili hermostuneena silmälasiensa asentoa. Veli Loukoa ei enää tavoitettu, ja tuskin koskaan tavoitetaankaan.
Myös talouspiireissä rotat poukkoilivat sekaannuksessa rahalaivan kannella. "Suami tästä kärsii", mutisi Veli Kummola naama punaisena ja pakkaili setelisalkkua Sveitsin matkalle. Veli Wahlroosia ei tavoitettu, sillä hän jonotti passia Ruotsin konsulaatissa.
Pörssikurssit nousivat tänään rajusti, ja Suomeen odotetaan maailmalta nyt satoja tuhansia hyvin koulutettuja, sivistyneitä ihmisiä tekemään rehellistä työtä demokratian ja avoimuuden valinneen yhteiskunnan puolesta. Heidän panoksensa korvannee moninkertaisesti sen, että muutama tunkkainen hyvä veli sekä muutama veroparatiisiyhtiö poistuu Suomesta loisimaan suotuisampiin olosuhteisiin.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Johto uhrautuu
AHNEUS Eläkepommia ei ole - näin hokevat eläkeyhtiöt ja -laitokset mielellään. Viime kuukausien uutisten perusteella pommi ovat eläkeyhtiöt itse: pullea kasvain kurjistuvassa yhteiskunnassa, jossa enemmistön pitää säästää ja tinkiä eduistaan. Vyönkiristys ei koske eläketaloja, joista on muodostunut vihreistä oksista vihrein etujenkalastelupaikka sopivan uran tehneille veliverkostolaisille.
Nyt kun Kuntien eläkevakuutuksen outoja työsuhde-etuja on vatvottu viikko, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ilmoittavat luopuvansa osasta kohtuuttomuuksia. Mutta millä tavalla: eduista muodollisesti luovutaan, mutta ne pitää kompensoida nostamalla vastaavalla summalla palkkaa. Toimitusjohtajan on 19 tonnin sijasta saatava jatkossa 21 tonnia kuussa, jotta luksuselämä on turvattu.
Upeaa talkoohenkeä ja joustoa johtajilta!
Yksi hassunahne eläkejohtaja ei ole kuitenkaan asian ydin. Sen huomaa jo siitä, miten Kevan hallituksessa yksi jos toinenkin on alkanut kiivetä laivan reunalle ja pyrkii hyppäämään kyydistä mahdollisimman huomaamattomasti. Hyppijät todistavat, että Kevan hallitus on ollut yhtenä monista yritysten ja laitosten hallituksista siunaamassa kohtuuttoman menon ajassa, jossa kaikilta paitsi muutamilta hyväosaisilta vaaditaan venymistä ja mukavuuksista luopumista.
Vasta muutama päivä sitten Suomessa kävi määräilemässä saksalainen catering-johtaja, jonka mielestä työmiehen palkka pitäisi aina maksaa halvimman alan taulukon mukaan, muuten menee yritykseltä ja yhteiskunnalta kilpailukyky.
Vallan ovat ottaneet määräilijät, jotka kaikessa hiljaisuudessa vaurastuvat ja jakavat vaurautta omille kavereilleen, niistäen samalla suurelta enemmistöltä pois kaiken, mitä saavat. Tästähän on kyse kansalaisia venymistalkoisiin määräilevissä eläkeyhtiöissäkin. Silmiinpistävää on, että Kevan toimitusjohtaja on alun perin kotoisin määräilijöiden muodolliselta vastapuolelta: ammattiliitosta ja poliittisesta järjestelmästä. Uudessa hyvässä ajassa määräilijöiden, ay-pamppujen ja politiikan eliitin välinen ero on häipynyt miltei huomaamattomaksi.
Loppujen lopuksi pikkubemarilla turkissaan ajava johtajanvouhake on tässä kuviossa vain objekti, jota riepotellaan hetki, tehdään näytösluontoiset korjausliikkeet, ja systeemi jatkaa ennallaan.
Ylioppilas Puupponen
Nyt kun Kuntien eläkevakuutuksen outoja työsuhde-etuja on vatvottu viikko, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ilmoittavat luopuvansa osasta kohtuuttomuuksia. Mutta millä tavalla: eduista muodollisesti luovutaan, mutta ne pitää kompensoida nostamalla vastaavalla summalla palkkaa. Toimitusjohtajan on 19 tonnin sijasta saatava jatkossa 21 tonnia kuussa, jotta luksuselämä on turvattu.
Upeaa talkoohenkeä ja joustoa johtajilta!
Yksi hassunahne eläkejohtaja ei ole kuitenkaan asian ydin. Sen huomaa jo siitä, miten Kevan hallituksessa yksi jos toinenkin on alkanut kiivetä laivan reunalle ja pyrkii hyppäämään kyydistä mahdollisimman huomaamattomasti. Hyppijät todistavat, että Kevan hallitus on ollut yhtenä monista yritysten ja laitosten hallituksista siunaamassa kohtuuttoman menon ajassa, jossa kaikilta paitsi muutamilta hyväosaisilta vaaditaan venymistä ja mukavuuksista luopumista.
Vasta muutama päivä sitten Suomessa kävi määräilemässä saksalainen catering-johtaja, jonka mielestä työmiehen palkka pitäisi aina maksaa halvimman alan taulukon mukaan, muuten menee yritykseltä ja yhteiskunnalta kilpailukyky.
Vallan ovat ottaneet määräilijät, jotka kaikessa hiljaisuudessa vaurastuvat ja jakavat vaurautta omille kavereilleen, niistäen samalla suurelta enemmistöltä pois kaiken, mitä saavat. Tästähän on kyse kansalaisia venymistalkoisiin määräilevissä eläkeyhtiöissäkin. Silmiinpistävää on, että Kevan toimitusjohtaja on alun perin kotoisin määräilijöiden muodolliselta vastapuolelta: ammattiliitosta ja poliittisesta järjestelmästä. Uudessa hyvässä ajassa määräilijöiden, ay-pamppujen ja politiikan eliitin välinen ero on häipynyt miltei huomaamattomaksi.
Loppujen lopuksi pikkubemarilla turkissaan ajava johtajanvouhake on tässä kuviossa vain objekti, jota riepotellaan hetki, tehdään näytösluontoiset korjausliikkeet, ja systeemi jatkaa ennallaan.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 5. helmikuuta 2013
Äänestäminen uhkaa eduskuntaa
VALTA Suomen eduskunnassa on tapahtunut skandaali. Varapuhemiehen vaalissa ei äänestettykään sitä, mitä veljellisesti oli keskenään sovittu jo ennen äänestystä, vaan osa kansanedustajista poikkesi maan tavasta.
Tästä ovat olleet loukkaantuneita mm. eduskunnan puhemies ja myös suurin oppositiopuolue, joka tavallisesti syyttää muita asioiden sopimisesta ohi kansan.
Sivullisen mielestä vaalin kuin vaalin tarkoituksena on äänestää jostakin asiasta vapaasti. Jollei näin tapahdu, kyse ei ole enää vaalista. Eduskunnassa on siis vuosikymmenet järjestetty nukkevaaleja, joissa ei todellisuudessa ole kyse äänestämisestä.
Eduskunta on laitos, jossa puhemiesvaali ei ole ollenkaan ainoa lumedemokratian väline. Puhemiehen vaali on itse asiassa harmittomimmasta päästä verrattuna useisiin muihin maneereihin, joilla kulutetaan vain aikaa ja rahaa. Täysistuinnoissa mm. luetaan joka vuosi kymmeniä tunteja ääneen etukäteen kirjoitettuja ryhmäpuheita, joita kukaan ei kuuntele. Uudet edustajat ja eduskuntatoimittajat aina ihmettelevät tätä, kunnes huomaavat, ettei kinkerilukemiselle voi mitään.
Lisäksi täysistunto on nimensä mukainen lähinnä torstaisin, kun televisiokamerat ovat tunnin paikalla. Kameroiden sammuttua sali tyhjenee. Suurin osa eduskunnan täysistunnoissa esitetyistä näkemyksistä kaikuu lähes tyhjälle salille. Mutta jos salin tyhjyydestä huomauttaa, saa vastauksen, että oikea työhän tehdäänkin vasta valiokunnissa. Kansanedustajien valiokuntapoissaolot puolestaan eivät kerro mitään, koska työtä tehdään muuallakin kuin valiokunnissa.
Se on niin kuin demokratia yleensäkin: aina jossain muualla silloin, kun sitä tarvittaisiin.
Ylioppilas Puupponen
Tästä ovat olleet loukkaantuneita mm. eduskunnan puhemies ja myös suurin oppositiopuolue, joka tavallisesti syyttää muita asioiden sopimisesta ohi kansan.
Sivullisen mielestä vaalin kuin vaalin tarkoituksena on äänestää jostakin asiasta vapaasti. Jollei näin tapahdu, kyse ei ole enää vaalista. Eduskunnassa on siis vuosikymmenet järjestetty nukkevaaleja, joissa ei todellisuudessa ole kyse äänestämisestä.
Eduskunta on laitos, jossa puhemiesvaali ei ole ollenkaan ainoa lumedemokratian väline. Puhemiehen vaali on itse asiassa harmittomimmasta päästä verrattuna useisiin muihin maneereihin, joilla kulutetaan vain aikaa ja rahaa. Täysistuinnoissa mm. luetaan joka vuosi kymmeniä tunteja ääneen etukäteen kirjoitettuja ryhmäpuheita, joita kukaan ei kuuntele. Uudet edustajat ja eduskuntatoimittajat aina ihmettelevät tätä, kunnes huomaavat, ettei kinkerilukemiselle voi mitään.
Lisäksi täysistunto on nimensä mukainen lähinnä torstaisin, kun televisiokamerat ovat tunnin paikalla. Kameroiden sammuttua sali tyhjenee. Suurin osa eduskunnan täysistunnoissa esitetyistä näkemyksistä kaikuu lähes tyhjälle salille. Mutta jos salin tyhjyydestä huomauttaa, saa vastauksen, että oikea työhän tehdäänkin vasta valiokunnissa. Kansanedustajien valiokuntapoissaolot puolestaan eivät kerro mitään, koska työtä tehdään muuallakin kuin valiokunnissa.
Se on niin kuin demokratia yleensäkin: aina jossain muualla silloin, kun sitä tarvittaisiin.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 8. tammikuuta 2013
Kirjallisten kysymysten hippaleikki
VALTA Kansanedustajilla on eduskunnassa mahdollisuus esittää kirjallisia kysymyksiä. Ministereiden on vastattava niihin määrätyssä ajassa.
Kiusallisten kysymysten osalta valtioneuvostolla on toimiva taktiikka. Jos kysymys on asianomaisen ministerin kannalta hankala, se voidaan siirtää toiselle ministerille. Tämän mahdollistaa asioiden moniulotteisuus. Ei ole juuri mitään kysymystä, joka ei jollakin tavalla koskettaisi useampiakin ministereitä.
Demarien Sirpa Paatero halusi kysyä RKP:n oikeusministeriltä lakko-oikeudesta oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Vastaajaksi ilmestyikin työministeri, olihan kysymyksessä myös työelämän asia.
Kerhossamme on jo aiemmin raportoitu kysymyksillä pallottelusta. Kun kansanedustaja halusi tietää, miksei valtio omistajaohjaa VR:ää, kysymys kaikeksi hämmästykseksi menikin liikenneministerille, jolle VR:n omistajaohjaus ei kuulu.
Paateron tapauksessa harmistus on kaksinkertainen. Vastausta ei tullut paitsi oikealta ministeriltä, ei myöskään oikean puolueen ministeriltä, vaan ikävä kysymys päätyi puoluetoveri-ministerin kiemurreltavaksi.
Ylioppilas Puupponen
Kiusallisten kysymysten osalta valtioneuvostolla on toimiva taktiikka. Jos kysymys on asianomaisen ministerin kannalta hankala, se voidaan siirtää toiselle ministerille. Tämän mahdollistaa asioiden moniulotteisuus. Ei ole juuri mitään kysymystä, joka ei jollakin tavalla koskettaisi useampiakin ministereitä.
Demarien Sirpa Paatero halusi kysyä RKP:n oikeusministeriltä lakko-oikeudesta oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Vastaajaksi ilmestyikin työministeri, olihan kysymyksessä myös työelämän asia.
Kerhossamme on jo aiemmin raportoitu kysymyksillä pallottelusta. Kun kansanedustaja halusi tietää, miksei valtio omistajaohjaa VR:ää, kysymys kaikeksi hämmästykseksi menikin liikenneministerille, jolle VR:n omistajaohjaus ei kuulu.
Paateron tapauksessa harmistus on kaksinkertainen. Vastausta ei tullut paitsi oikealta ministeriltä, ei myöskään oikean puolueen ministeriltä, vaan ikävä kysymys päätyi puoluetoveri-ministerin kiemurreltavaksi.
Ylioppilas Puupponen
lauantai 5. tammikuuta 2013
Metro: harhautusta, pimitystä ja väsyttämistä
KANSA MAKSAA Olen lukenut Hesaria. Vihdoinkin se kertoi jotain metrosta sen jälkeen, kun runsas viikko sitten luin HBL:ää. Mutta Hesari ei tietenkään kerro siitä, mistä HBL kertoi.
HBL kertoi (27.12.) siitä, miten metron matkustajaturvallisuus on uhrattu automaatin pyhälle alttarille, ja asiasta jo vuosia sitten huolestuneille luottamusmiehille on valehdeltu päin naamaa. Valtuustossa ja lautakunnissa sanotaan yhtä mutta tehdään toista. Turvallisuudesta vastuulliselle pelastuslaitokselle viitataan kintaalla. Konsultin tikku-ukkoanimaatio vakuuttaa apulaiskaupunginjohtaja Saurin paremmin kuin oman kaupungin pelastusjohtaja.
HS kertoo (3.1.) automaattikulunvalvonnan erinomaisuudesta, kun se valvoo sellaistakin vaihdetta, jota ei käytetä. Kun automaattivalvoja toteaa käyttämättömän vaihteen olevan viallisen, se pysäyttää metroliikenteen. Tosi turvallista! Tällaisia vikoja on muutaman kerran vuodessa, joten me matkustajat saamme nauttia metron turvallisuudesta muutaman kerran vuodessa siten, että emme pääse metrolla aamulla töihin ja päivän ajan liikenteestä on 75 % peruutettu.
Hesarin journalismi on yhtä HKL:n päätöksenteon julkisuuden kanssa. Hesari kertoo automaattimetron vakavista ongelmista täsmälleen saman kuin HKL:n johtokunnan pöytäkirjat: ei mitään. Kaupunkilaisia koskevan vakavan ongelman sijasta Hesari nostaa keskusteluun jotain muuta täyttämään julkisuutta, jotta julkisuus ei täyty keskustelulla siitä, mistä Hesari on päättänyt vaieta.
Hesarissa olikin näyttävä itsekehuartikkeli. Siinä Hesari teki uutista itsestään, miten Suomesta lähteneen katkeroituneen maahanmuuttajan jo toiseen kertaan Hesarissa julkaistu vuodatus on herättänyt vilkasta keskustelua. Tämän puffin jälkeen aihe on pyörinytkin pari päivää sekä telkkarissa että radiossa. Minäkin luin Hesarista tuon kahden sivun valituksen 30.12. Silloin ihmettelin, miksi samalta ihmiseltä pyydetään toistamiseen juttu samasta aiheesta, josta hän kirjoitti samat asiat jo pari vuotta sitten. Nyt en ihmettele, sillä se oli vain toimiva temppu hallita julkisuutta.
Nyt ihmettelen sitä, mikä on Hesarin intressi peitellä HKL:n ja siitä vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Saurin virheitä, valehtelua ja laittomuuksia. Miksi kaupunkien omistaman osakeyhtiön kokouksissa Sauri ja HKL:n toimitusjohtaja Lahdenranta saavat käyttää valtuustolle kuuluvaa valtaa viittaamalla kintaalla valtuuston hyväksymälle pelastuslaitoksen päätökselle ja niille turvallisuusjärjestelyille, jotka Sauri valtuustolle esitti ja valtuusto hyväksyi?
Helsingin valtuuston uusi puheenjohtaja Mari Puoskari sanoi radiossa, että hän haluaa aktivoida valtuustoa ja saada kaupunkilaiset osallistumaan. Syynä se, että isotkin asiat menevät läpi ilman keskustelua. Toinen valtuutettu on sanonut heidän olevan väsyneitä puuttumaan metroa koskeviin asioihin. Valtuustoissa siis jaetaan satoja miljoonia metrolle aina vain uudelleen ja uudelleen, kun ei jakseta pohtia enää loppumattomia sekoiluja.
On vaikea keksiä, miksi tämä kaikki tapahtuu. Mutta sen näkee, miten se tapahtuu. Harhauttamalla, pimittämällä ja väsyttämällä. Lakiakaan ei tarvitse noudattaa, kun lain rikkomisesta ei seuraa mitään. Tuomioistuimet eivät edes käsittele asioita ennen kuin teot ja niiden seuraukset ovat historiaa. Syyllisten kannalta tällä ei ole mitään merkitystä, mutta meidän kaupunkilaisten kannalta on.
Me kaupunkilaiset haluamme, että meidän asioitamme hoidetaan hyvin eikä huonosti. Meille ei ole mikään hyvitys se, että saamme maksaa sekä huonot hankinnat että laittoman menettelyn hyvitysrahat väärin kohdelluille myyjille. Ja sen lisäksi kärsimme huonosti toimivasta joukkoliikenteestä.
Me kaupunkilaisethan olemme tässä vahingon kärsijöitä, miksi meidän pitää vielä maksaa siitä, mitä syylliset meille aiheuttavat? Mari Puoskarille terveisiksi: Me kaupunkilaiset emme halua osallistua vain maksamalla virkamiestemme virheet ja edustajiemme saamattomuuden.
Veli Hopea
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Kuntaliitosten possukerho
KANSA MAKSAA Kuntaliitosten liukuvoiteeksi aikanaan rakennettu irtisanomisturva on saanut jälleen uuden case-esimerkkinsä. Siinä, missä yksityisellä sektorilla kahden toimijan yhdistyminen tapaa johtaa päällekkäisen henkilökunnan saneeraamiseen, kuntaliitoksissa päinvastoin turvataan ylimääräisiksi jäävillekin työpaikka, vaikkei mitään luontevaa työtä löytyisikään.
Savonlinnaan liittyvän Punkaharjun kunnanjohtajasta päätettiin tehdä viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja, jollaiselle ei tähän asti ole Savonlinnassa katsottu olevan tarvetta. Mutta nyt on.
Huono vain, että mitään hommia ei johtajalle tunnu löytyvän, minkä takia johtajalle on ilmoitettu, että johtaja voisi tehdä jotain käytännön tiedottamiseen liittyviä töitä. Sehän ei tietenkään käy.
Sisar Hento Valkoinen on havainnut, että tavalliselle työttömälle eliitti saarnaa muutoskyvystä ja velvollisuudesta ottaa vastaan mitä tahansa työtä. On mukauduttava ja sopeuduttava, ja arvostettava sitä, jos ylipäätään on tarjolla jotain tekemistä, joskus jopa ilman palkkaa.
Mutta eihän se toki kuntajohtajia voi koskea.
Sisar H. V.
Savonlinnaan liittyvän Punkaharjun kunnanjohtajasta päätettiin tehdä viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja, jollaiselle ei tähän asti ole Savonlinnassa katsottu olevan tarvetta. Mutta nyt on.
Huono vain, että mitään hommia ei johtajalle tunnu löytyvän, minkä takia johtajalle on ilmoitettu, että johtaja voisi tehdä jotain käytännön tiedottamiseen liittyviä töitä. Sehän ei tietenkään käy.
Sisar Hento Valkoinen on havainnut, että tavalliselle työttömälle eliitti saarnaa muutoskyvystä ja velvollisuudesta ottaa vastaan mitä tahansa työtä. On mukauduttava ja sopeuduttava, ja arvostettava sitä, jos ylipäätään on tarjolla jotain tekemistä, joskus jopa ilman palkkaa.
Mutta eihän se toki kuntajohtajia voi koskea.
Sisar H. V.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Tieveljillä ei ole syyllisiä
VALTA Jatkokertomus liikenneministeri Merja Kyllösen ympärillä saa uusia osia. Nyt on paljastunut, että liikennehankkeiden budjetista puuttuu vähintään kymmeniä miljoonia, jopa yli sata.
Taustalla hiipii taas Liikenneviraston pääjohtajan tehtävät jättävä Juhani Tervala, joka antaa asiasta nyt innokkaasti lausuntoja. Tilaisuus vauhdin antamiseen on otollinen. Kyllösen esiintyminen erilaisten sotkujen keskellä on suorastaan mannaa tieveljille, joiden varpaille Kyllönen on pahasti astunut.
Tervalalla on tieveljille tyypillinen näkemys. Ylen haastattelema Tervala sanoo, että "en ymmärrä, miksi tässä halutaan syyllisiä hakea". Meillä lystin maksajien joukoissa pidetään aivan normaalina, että jos suuren luokan virheitä tapahtuu, ne myös selvitetään. Selvittely yleensä johtaa myös syyllisten löytymiseen.
Tieveljille tällainen käytäntö on vieras. Jättimäiset kustannusten ylitykset ovat tieveljien hankkeissa täysin normaaleja. Yksistään Länsimetron kustannusylitys on monta kertaa enemmän kuin nyt liikennebudjetista puuttuva summa. Erilaisia virheitä pimitetään ja painetaan villaisella. Esimerkiksi Rautatientorin metroasemalle mittavat vesivahingot aiheuttaneelle reiälle ei vastuullista muka löytynyt. Automaattimetrossa tehdyt menettelyvirheet pimitetään kokouspöytäkirjoja myöten. Tervala itse jätti etsimättä syyllisen Kehäradan työmaalla paljastuneelle rakennusmokalle, ja halusi maksattaa virheen kustannukset kansalla.
Ottaahan se koville, kun joku akka yrittää sekoittaa vanhoja, hyväksi todettuja velikerhon käytäntöjä.
Ylioppilas Puupponen
Taustalla hiipii taas Liikenneviraston pääjohtajan tehtävät jättävä Juhani Tervala, joka antaa asiasta nyt innokkaasti lausuntoja. Tilaisuus vauhdin antamiseen on otollinen. Kyllösen esiintyminen erilaisten sotkujen keskellä on suorastaan mannaa tieveljille, joiden varpaille Kyllönen on pahasti astunut.
Tervalalla on tieveljille tyypillinen näkemys. Ylen haastattelema Tervala sanoo, että "en ymmärrä, miksi tässä halutaan syyllisiä hakea". Meillä lystin maksajien joukoissa pidetään aivan normaalina, että jos suuren luokan virheitä tapahtuu, ne myös selvitetään. Selvittely yleensä johtaa myös syyllisten löytymiseen.
Tieveljille tällainen käytäntö on vieras. Jättimäiset kustannusten ylitykset ovat tieveljien hankkeissa täysin normaaleja. Yksistään Länsimetron kustannusylitys on monta kertaa enemmän kuin nyt liikennebudjetista puuttuva summa. Erilaisia virheitä pimitetään ja painetaan villaisella. Esimerkiksi Rautatientorin metroasemalle mittavat vesivahingot aiheuttaneelle reiälle ei vastuullista muka löytynyt. Automaattimetrossa tehdyt menettelyvirheet pimitetään kokouspöytäkirjoja myöten. Tervala itse jätti etsimättä syyllisen Kehäradan työmaalla paljastuneelle rakennusmokalle, ja halusi maksattaa virheen kustannukset kansalla.
Ottaahan se koville, kun joku akka yrittää sekoittaa vanhoja, hyväksi todettuja velikerhon käytäntöjä.
Ylioppilas Puupponen
maanantai 22. lokakuuta 2012
Johtamista pimeällä palkalla
VALTA Kuntien tai kuntayhtymien omistamista yhtiöistä ei saa tietoa johdon palkoista. Osa yhtiöistä pimittää palkkatiedot, vaikka kunta-alan suositus on kertoa ne avoimesti.
Siksi emme saa tietää, mitä esimerkiksi Länsimetro Oy:n Matti Kokkiselle maksetaan metron teettämisestä Espooseen. Kokkinen ei ole Kuntaliiton suosituksesta edes kuullutkaan. Myöskään miljoonatappioita tekevän Helsingin Bussiliikenteen johtajan palkkaa ei kerrota. "Me emme ole julkisessa päätöksenteossa", Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen puolestaan korostaa.
Aivan.
Vanha sananlasku: joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa.
Ylioppilas Puupponen
Siksi emme saa tietää, mitä esimerkiksi Länsimetro Oy:n Matti Kokkiselle maksetaan metron teettämisestä Espooseen. Kokkinen ei ole Kuntaliiton suosituksesta edes kuullutkaan. Myöskään miljoonatappioita tekevän Helsingin Bussiliikenteen johtajan palkkaa ei kerrota. "Me emme ole julkisessa päätöksenteossa", Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen puolestaan korostaa.
Aivan.
Vanha sananlasku: joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa.
Ylioppilas Puupponen
torstai 18. lokakuuta 2012
Tieveljet vaihtavat leiriä
SUHDETOIMINTA Tervala-jupakkaa on nyt saatu seurata muutama päivä. Odotin asian kääntyvän ministeri Kyllösen tappioksi yhtä nopeasti kuin kävi ministerin uran alussa. Silloin Kyllönen rohkeni uhmata eduskuntaakin vahvempaa VR:ää puhumalla kotiseutunsa Kainuun yöjunista. Mutta vain hetken.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Kyllösen asema on vahva ja Tervalan heikko. Tervalaa eivät auta entisen liikenneministerin (Sasi) ja entisen maakuntajohtajan (Kanerva) puolustelut. Aika ja raha näyttävät ajaneen Tervalan ohitse.
Tervalalla on 30-vuotinen ura, mutta se ei ole Liikennevirastossa vaan Tiehallinnossa. Tervala on tieidealisti, jonka lausunnot eivät juuri muita liikennemuotoja kunnioita.
Kovaksi jätkäksi sanottu Tervala on pitkällä urallaan tottunut sopimaan tiehankkeet kabineteissa ja saunan lauteilla ilman turhaa julkisuutta. Mutta liikennealan virastouudistus pakotti Tervalan tekemisiin muidenkin liikennemuotojen kanssa. Tätä ja julkisuutta Tervala ei hallinnut. Tervalan lento katkesi jo kerran vuonna 2006 ylimieliseen asenteeseen julkisuudessa Kemijärven yöjunan kanssa. Demariministeri Susanna Huovinen siirsi Tervalan hyllylle syyskuusta 2006.
Tervalan onneksi ministeri vaihtui mutta Tervala pysyi. Anu Vehviläinen rehabilitoi Tervalan ensin liikennepoliittisen osaston päälliköksi vuoden 2008 alusta ja myöhemmin Liikenneviraston johtoon vuoden 2010 alusta. Tai Vehviläinen pantiin tekemään näin. Asiassa saattoi vaikuttaa se, että Tervala suostui ilmeisen vastentahtoisesti antamaan länsimetrolle 200 miljoonaa, joka siunattiin liikennepoliittiseen selontekoon maaliskuussa 2008. Asia, jota ei kannattanut Vehviläinenkään.
Liikenneviraston tarkoitus on nähdä liikennejärjestelmä ja sen rahoitus kokonaisuutena. Tervalalle liikenne on kuitenkin autoilua, joka tarvitsee moottoriteitä. Siten Liikennevirastossa mennään sekä Tervalan osaamisen että asenteiden ulkopuolelle. Se on näkynyt myös kyvyttömyytenä toimia oman henkilökunnan kanssa. Kova jätkä ei kysele eikä keskustele vaan sanoo, miten asiat ovat.
Tervalalle lienee vaikea ymmärtää myös sitä, että vanhat rakennusliikkeiden tieveljet eivät olekaan niin tieidealisteja kuin Tervala itse. Metro- ja Pisaratunneleiden teko on vielä kalliimpaa kuin moottoriteiden rakentaminen. Siksi vuorineuvokset lobbaavat liikennepoliittisiin selontekoihin moottoriteitä herkullisempia hankkeita. Se on vieläpä helppoa, kun vihreä vasemmisto kuolaa raskaiden eli mahdollisimman kalliiden ratahankkeiden perään.
Ennustaminen on vaikeata sekä tyhmää. Mutta Tervalan asema näyttää heikolta, kun tieveljet muuttuvat tunneliveljiksi. Kyllösen idealismi sopii rahastamiseen paremmin kuin Tervalan tieidealismi. Ei se niin vaikeata ole ymmärtää. Pisaran miljardi on paljon enemmän kuin valtatie 8:n 180 miljoonaa. Raha on tehokas konsultti.
Veli Hopea
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Kyllösen asema on vahva ja Tervalan heikko. Tervalaa eivät auta entisen liikenneministerin (Sasi) ja entisen maakuntajohtajan (Kanerva) puolustelut. Aika ja raha näyttävät ajaneen Tervalan ohitse.
Tervalalla on 30-vuotinen ura, mutta se ei ole Liikennevirastossa vaan Tiehallinnossa. Tervala on tieidealisti, jonka lausunnot eivät juuri muita liikennemuotoja kunnioita.
Kovaksi jätkäksi sanottu Tervala on pitkällä urallaan tottunut sopimaan tiehankkeet kabineteissa ja saunan lauteilla ilman turhaa julkisuutta. Mutta liikennealan virastouudistus pakotti Tervalan tekemisiin muidenkin liikennemuotojen kanssa. Tätä ja julkisuutta Tervala ei hallinnut. Tervalan lento katkesi jo kerran vuonna 2006 ylimieliseen asenteeseen julkisuudessa Kemijärven yöjunan kanssa. Demariministeri Susanna Huovinen siirsi Tervalan hyllylle syyskuusta 2006.
Tervalan onneksi ministeri vaihtui mutta Tervala pysyi. Anu Vehviläinen rehabilitoi Tervalan ensin liikennepoliittisen osaston päälliköksi vuoden 2008 alusta ja myöhemmin Liikenneviraston johtoon vuoden 2010 alusta. Tai Vehviläinen pantiin tekemään näin. Asiassa saattoi vaikuttaa se, että Tervala suostui ilmeisen vastentahtoisesti antamaan länsimetrolle 200 miljoonaa, joka siunattiin liikennepoliittiseen selontekoon maaliskuussa 2008. Asia, jota ei kannattanut Vehviläinenkään.
Liikenneviraston tarkoitus on nähdä liikennejärjestelmä ja sen rahoitus kokonaisuutena. Tervalalle liikenne on kuitenkin autoilua, joka tarvitsee moottoriteitä. Siten Liikennevirastossa mennään sekä Tervalan osaamisen että asenteiden ulkopuolelle. Se on näkynyt myös kyvyttömyytenä toimia oman henkilökunnan kanssa. Kova jätkä ei kysele eikä keskustele vaan sanoo, miten asiat ovat.
Tervalalle lienee vaikea ymmärtää myös sitä, että vanhat rakennusliikkeiden tieveljet eivät olekaan niin tieidealisteja kuin Tervala itse. Metro- ja Pisaratunneleiden teko on vielä kalliimpaa kuin moottoriteiden rakentaminen. Siksi vuorineuvokset lobbaavat liikennepoliittisiin selontekoihin moottoriteitä herkullisempia hankkeita. Se on vieläpä helppoa, kun vihreä vasemmisto kuolaa raskaiden eli mahdollisimman kalliiden ratahankkeiden perään.
Ennustaminen on vaikeata sekä tyhmää. Mutta Tervalan asema näyttää heikolta, kun tieveljet muuttuvat tunneliveljiksi. Kyllösen idealismi sopii rahastamiseen paremmin kuin Tervalan tieidealismi. Ei se niin vaikeata ole ymmärtää. Pisaran miljardi on paljon enemmän kuin valtatie 8:n 180 miljoonaa. Raha on tehokas konsultti.
Veli Hopea
tiistai 16. lokakuuta 2012
Demokratia yllätti eduskunnan
VALTA Eduskunnassa vallitsee hämmennys. Valiokunnat vaativat selvitystä liikenneministeri Merja Kyllöseltä siitä, että Kyllönen erotti Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan. Myös useat kansanedustajat, mm. Kari Rajamäki (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.) ja Kimmo Sasi (kok.) ovat antaneet lausuntoja, jotka vihjaavat, että Tervalan olisi ollut parempi saada jatkaa tehtävissään.
Vaatimalla selvityksiä ja kyseenalaistamalla ministerin toimia edustajat ja valiokunnat osoittavat, että he eivät pidä toivottavana demokraattista toimintajärjestystä. Eli sitä, että ministeriöiden alaisuudessa toimivat virastot noudattavat ministeriöiden, viime kädessä ministerin ohjeita ja näin toteuttavat demokratiaa sellaisena kuin se sivistysvaltioissa on nähty.
Kyllönen on selkeästi kertonut, että Tervala ei totellut ministeriön ohjausta. Hän antoi ministeriön linjausten vastaisia lausuntoja ja jätti mm. ministerin vaatiman 8-tien remontin suunnitteluprosessin tekemättä. Kansalle tulee kalliiksi myös se, että Tervala salli Kehäradan rakennusvirheiden maksattamisen tilaajalla, eli Liikennevirastolla, eli kansalla.
Suomessa on iät ja ajat päivitelty sitä, kuinka virkamiehillä on liikaa kontrolloimatonta valtaa. Nyt, kun tälle demokratian yli kävelevälle vallankäytölle kerrankin on konkreettisesti pantu joku raja, eniten parkuu eduskunta.
Miten paljon se kertookaan.
Yhden virkamiehen ylivaltaa nyt puolustavien poliitikkojen nimet kannattaa panna muistiin. Eiköhän jossakin vaiheessa selviä, millaisten kytkösten kautta Tervala oli heille niin hyödyllinen veli, että häntä kannatti tukea, vaikka demokratian peruskäsityksiä uhmaten.
Ylioppilas Puupponen
P.S. Kytköksistä puheenollen, kannattaa lukea kokoomuslehden artikkeli asiasta. Kun liikenneministeriön ja yhteiskunnan rahat eivät tiukkana aikanamme riitä moottoriteihin, Veli Tervalaa se ei ole heilauttanut millään tavalla. Tuleehan siitä vierotusoireita velikerholle, kun hyvä asfalttimies näin julmasti erotetaan.
Vaatimalla selvityksiä ja kyseenalaistamalla ministerin toimia edustajat ja valiokunnat osoittavat, että he eivät pidä toivottavana demokraattista toimintajärjestystä. Eli sitä, että ministeriöiden alaisuudessa toimivat virastot noudattavat ministeriöiden, viime kädessä ministerin ohjeita ja näin toteuttavat demokratiaa sellaisena kuin se sivistysvaltioissa on nähty.
Kyllönen on selkeästi kertonut, että Tervala ei totellut ministeriön ohjausta. Hän antoi ministeriön linjausten vastaisia lausuntoja ja jätti mm. ministerin vaatiman 8-tien remontin suunnitteluprosessin tekemättä. Kansalle tulee kalliiksi myös se, että Tervala salli Kehäradan rakennusvirheiden maksattamisen tilaajalla, eli Liikennevirastolla, eli kansalla.
Suomessa on iät ja ajat päivitelty sitä, kuinka virkamiehillä on liikaa kontrolloimatonta valtaa. Nyt, kun tälle demokratian yli kävelevälle vallankäytölle kerrankin on konkreettisesti pantu joku raja, eniten parkuu eduskunta.
Miten paljon se kertookaan.
Yhden virkamiehen ylivaltaa nyt puolustavien poliitikkojen nimet kannattaa panna muistiin. Eiköhän jossakin vaiheessa selviä, millaisten kytkösten kautta Tervala oli heille niin hyödyllinen veli, että häntä kannatti tukea, vaikka demokratian peruskäsityksiä uhmaten.
Ylioppilas Puupponen
P.S. Kytköksistä puheenollen, kannattaa lukea kokoomuslehden artikkeli asiasta. Kun liikenneministeriön ja yhteiskunnan rahat eivät tiukkana aikanamme riitä moottoriteihin, Veli Tervalaa se ei ole heilauttanut millään tavalla. Tuleehan siitä vierotusoireita velikerholle, kun hyvä asfalttimies näin julmasti erotetaan.
maanantai 15. lokakuuta 2012
Aina on tilaa yhdelle
POLIITTISET VIRAT Liikenneviraston johtaja Juhani Tervala ei nauti enää liikenneministeri Merja Kyllösen luottamusta. Liikenneviraston, Tervalan ja Liikennevirastoa vahtivan liikenne- ja viestintäministeriön ristiveto on ollut jo pitkään tiedossa. Kyllönen näyttää nyt kaapin paikan ja virastolle sen, kuka sitä todellisuudessa käskee.
Siksi "on sovittu", että Tervala siirtyy Liikennevirastosta liikenne- ja viestintäministeriöön. Siellä liikenneasioiden johtajana toimii sattumoisin liikenneministeri Merja Kyllönen, joka ei siis luota Tervalaan.
Näin toimii julkisen sektorin virkamiesautomaatti: pestissään epäonnistunut Tervala saa takaisin entisen virkansa rakennusneuvoksena, ja yhteiskunnalle tulee tuplakustannukset, kun Liikennevirastoon palkataan uusi johtaja, ja entinen laahustaa vailla luottamusta ministeriön käytävillä.
Ylioppilas Puupponen
Siksi "on sovittu", että Tervala siirtyy Liikennevirastosta liikenne- ja viestintäministeriöön. Siellä liikenneasioiden johtajana toimii sattumoisin liikenneministeri Merja Kyllönen, joka ei siis luota Tervalaan.
Näin toimii julkisen sektorin virkamiesautomaatti: pestissään epäonnistunut Tervala saa takaisin entisen virkansa rakennusneuvoksena, ja yhteiskunnalle tulee tuplakustannukset, kun Liikennevirastoon palkataan uusi johtaja, ja entinen laahustaa vailla luottamusta ministeriön käytävillä.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 25. syyskuuta 2012
Toimitusjohtajalta epäluottamus johtokunnalle
VALTA. HKL:n johtokunta päätti 17.9., että Helsingin metroasemia ei lyhennetä. Toimitusjohtaja Lahdenranta ilmoitti asiaan eriävän mielipiteen. Johtokunta ei siis nauti toimitusjohtajan luottamusta. Niinpä tästä lienee seurauksena, että toimitusjohtaja erottaa johtokunnan ja valitsee tilalle mieleisensä. Sellaisen johtokunnan, joka antaa toimitusjohtajalle niitä tehtäviä, joita hän haluaa tehdä eikä niitä, joita johtokunta haluaa tehtäväksi.
Näin siis toimii demokratia ja hyvä hallinto Helsingin kaupungissa. Virkamiehet ovat herroja, jotka pyyhkivät johtokunnilla, lautakunnilla tai valtuustolla pöydän puhtaaksi. Viime aikoina kaupunkilaisten muodollisesti valitsemat luottamusmiehet ovat yrittäneet vähän vikistä. Ovat moittineet tottelemattomia virkamiehiä jopa valtalehden mielipidesivuilla. Mutta eiköhän asia hoidu järjestykseen, kun kuntavaalit ovat ohi. Virkamiesten mustissa kirjoissa on nimet, joita ei tulla näkemään HKL:n johtokunnassa ensi vuoden alussa.
Käytännössä tämä menee niin, että ehdokkaat allekirjoittavat ehdokassopimuksen, jossa todetaan poliittisesti valittujen johtavien virkamiesten päättävän, mitä mieltä puolueen tulee olla kaupungin asioista. Ennen ei siis pääse edes ehdolle, saati että saisi johto- tai lautakuntapaikan. Virallisesti tällaisia papereita ei ole olemassa, koska ne ovat laittomia. Kuitenkin olen niitä lukenut. Sitten katsotaan, ettei johtokuntaan pääse virkamiesvaltaa haittaavia henkilöitä. Tarvittaessa sorvataan pienten puolueiden lautakuntapaikat siten, että hankaliksi tunnetut henkilöt eivät asetu valtapuolueiden intressien tielle.
Rohkenen arvata, että Vasemmistoliitolla on vaikeuksia saada edustajaa HKL:n johtokuntaan enää ensi vuonna. Toimitusjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja tuskin hyväksyvät mahdollisuutta Ilkka Levästä johtokunnan jäsenenä. Ei nauti virkamiesten luottamusta.
Kirjoitin viimeksi kehotuksen laskea, kuinka monta kertaa Sauri pettää lupauksensa, että keskiviikko 29.8. oli viimeinen kerta, kun hän hyväksyy lisäkustannuksia automaattimetroon. Ei mennyt kuukauttakaan, kun tulee ensimmäinen kerta. Sillä huomenna HKL:n johtokunta hyväksyy hankittavaksi viisi ylimääräistä metrojunaa hintaan 7 miljoonaa euroa kappale, koska Siemensin automaattimetro ei toimi kuten piti ja se määrä junia ei riitä, minkä piti riittää. Kokonaishinta on vain 35 miljoonaa, yli kolme kertaa niin paljon kuin varikkoautomatisointi, jonka piti olla viimeinen ylimääräinen menoerä.
Helsingissä ei liene omituista se, että 35 miljoonan lisähankintaan ei tarvita valtuuston päätöstä, kun valtuusto on päättänyt 105 miljoonan hankinnasta. Vuoden 2008 valtuustopäätöksessä oli mainittu optiot, mutta ei sitä varten, että automaatti ei toimi kuten silloin kehuttiin.
Veli Hopea
PS: Olen usein kertonut lukevani HBL:ää. Jos te ette lue HBL:ää, lukekaa toimittaja Tommy Pohjolan blogia! Se on suomeksi, ja siellä on enemmän asiaa kuin painetussa lehdessä.
Mutku tuokin saa 30 000 euroa kuussa
AHNEUS Kuntataloudella menee huonosti: Oulun kaupunginjohtajille on päätetty antaa vain 15-18 prosentin palkankorotukset. Itse kaupunginjohtaja Matti Pennasen palkka nousee vain 18 prosentilla. Näin hänen palkkansa on ensi vuonna 14 000 euroa.
Normaaliin tapaan Pennanen ilmoittaa, ettei ole itse ollut päättämässä palkankorotuksestaan, vaan se on tullut pyytämättä ja yllätyksenä. Asiasta päättivät veljet.
Lisäksi Pennanen juoksee Veikkauksen uuden toimitusjohtajan selän taakse. Saahan hän kohtuuttomat 29 000 euroa, johon verrattuna Pennasen palkka on siis kovin pieni ja kohtuullinen.
Molemmat työskentelevät organisaatiossa, joka vastaanottaa kansan lähettämiä rahoja ja jakaa niitä eteenpäin. Vääryys on ilmiselvä: samasta työstä tulisi maksaa sama palkka.
Ehkä asia korjataan Oulun vuoden 2014 budjetissa, että Pennanenkin pääsee isojen jätkien seuraan, 30 tonnin kerhoon.
Ylioppilas Puupponen
Normaaliin tapaan Pennanen ilmoittaa, ettei ole itse ollut päättämässä palkankorotuksestaan, vaan se on tullut pyytämättä ja yllätyksenä. Asiasta päättivät veljet.
Lisäksi Pennanen juoksee Veikkauksen uuden toimitusjohtajan selän taakse. Saahan hän kohtuuttomat 29 000 euroa, johon verrattuna Pennasen palkka on siis kovin pieni ja kohtuullinen.
Molemmat työskentelevät organisaatiossa, joka vastaanottaa kansan lähettämiä rahoja ja jakaa niitä eteenpäin. Vääryys on ilmiselvä: samasta työstä tulisi maksaa sama palkka.
Ehkä asia korjataan Oulun vuoden 2014 budjetissa, että Pennanenkin pääsee isojen jätkien seuraan, 30 tonnin kerhoon.
Ylioppilas Puupponen
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Räsänen ei tehnyt poliittista nimitystä
POLIITTISET VIRAT Me veljet olemme saaneet sikarin savun ja konjakin huurun keskelle
ilmestyksen, ja olemme ymmärtäneet syyttäneemme sisäministeri Räsästä
aivan väärästä asiasta. Ei Räsänen tietenkään ole tehnyt poliittista
virkanimistystä. Kristillisdemokraattinen puolue ei ole poliittinen vaan
uskonnollinen puolue, joten se ei voi tehdä politiikkaa ja poliittisia
tekoja.
Ymmärrämme siis nyt, että Nergin nimitys ei ollut poliittinen, vaan uskonnollinen. Perustuslaki tosin kieltää syrjinnän myös uskonnollisista syistä, mutta ei se ole nyt tässä oleellista vaan se, ettei Räsänen suinkaan ole syyllistynyt valehtelun syntiin kieltäessään Nergin nimityksen olleen poliittinen.
Poliittinen ja uskonnollinen virkanimitys eivät tietenkään ole sama asia. Ne vaan näyttävät samalta. Siksi on aivan luonnollista, ettei Päivi Nerg Kansan Raamattuseuran säätiön hallituksen puheenjohtajana ole mitenkään kytköksissä Päivi Räsäseen ja hänen aviomieheensä, jotka toimivat samassa herätysliikkeessä. Tämä on yhtä uskottavaa kuin että Ilkka Kanerva ei tiedä mitään kaavoituksesta toimiessaan maakuntakaavasta päättävän maakuntaliiton puheenjohtajana. Kytköstä nimittäjään ja lahjojaan ei ole.
Ja onneksi meillä Suomessa sovelletaan hallinnossa tarkoituksenmukaisuusperiaatet
Ja tämähän sopii meille Hyville Veljille. Meidän etumme on, että päätöksenteossa pidetään tarkoituksenmukaisena sitä, että meidän etumme on sama kuin valtion ja kuntien etu. Ja vaikka perustelut olisivatkin silkkaa valehtelua, kuten usein ovat, päättäjillä on oikeus tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella päättä, että valheet ovat sopivia perusteluita. Näin ollen Räsänenkään ei riko perustuslakia, koska Räsäsellä on tarkoituksenmukaisuuteen perustuva oikeus päättä itse, mikä on pätevintä.
Eiköhän kilauteta taas!
Ymmärrämme siis nyt, että Nergin nimitys ei ollut poliittinen, vaan uskonnollinen. Perustuslaki tosin kieltää syrjinnän myös uskonnollisista syistä, mutta ei se ole nyt tässä oleellista vaan se, ettei Räsänen suinkaan ole syyllistynyt valehtelun syntiin kieltäessään Nergin nimityksen olleen poliittinen.
Poliittinen ja uskonnollinen virkanimitys eivät tietenkään ole sama asia. Ne vaan näyttävät samalta. Siksi on aivan luonnollista, ettei Päivi Nerg Kansan Raamattuseuran säätiön hallituksen puheenjohtajana ole mitenkään kytköksissä Päivi Räsäseen ja hänen aviomieheensä, jotka toimivat samassa herätysliikkeessä. Tämä on yhtä uskottavaa kuin että Ilkka Kanerva ei tiedä mitään kaavoituksesta toimiessaan maakuntakaavasta päättävän maakuntaliiton puheenjohtajana. Kytköstä nimittäjään ja lahjojaan ei ole.
Ja onneksi meillä Suomessa sovelletaan hallinnossa tarkoituksenmukaisuusperiaatet
Ja tämähän sopii meille Hyville Veljille. Meidän etumme on, että päätöksenteossa pidetään tarkoituksenmukaisena sitä, että meidän etumme on sama kuin valtion ja kuntien etu. Ja vaikka perustelut olisivatkin silkkaa valehtelua, kuten usein ovat, päättäjillä on oikeus tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella päättä, että valheet ovat sopivia perusteluita. Näin ollen Räsänenkään ei riko perustuslakia, koska Räsäsellä on tarkoituksenmukaisuuteen perustuva oikeus päättä itse, mikä on pätevintä.
Eiköhän kilauteta taas!
Vientineuvos Valtanen
torstai 31. toukokuuta 2012
Veljemme Harvardissa
SUHDETOIMINTA Entinen pääministeri Esko Aho lähtee Nokiasta Harvardin yliopistoon.
Melkein-presidentistä Sitran asiamieheksi pudonnut Hyvä Veli Aho kävi
Harvardissa jo reilut kymmenen vuotta sitten, koska Nokia ei silloin
tarvinnut hänen taitojaan. Myöhemmin Nokiakin heltyi ja palkkasi Ahon
yhteiskuntajohtajaksi eli lobbariksi. Hän on johtokunnan jäsen eli
nauttii merkittävää palkkaa.
Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.
Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.
Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.
Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.
Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).
Salaneuvos Vilmi
Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.
Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.
Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.
Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.
Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).
Salaneuvos Vilmi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)