Suuri valhe Länsimetro on valmis – vai onko?

Metroliikenne Espoon Kivenlahteen käynnistyi tänään. Metron pää-äänenkannattaja Helsingin sanomat kirjoittaa Länsimetron olevan nyt valmis. Viime viikolla internetiin ilmestyi kuitenkin blogikirjoitus, jossa väitettiin kannattavaksi rakentaa metro Espoon metsien alle Matinkylän ja Kauniaisten välille.

Helsingin metro on tarina suuruudenhulluudesta ja pakkomielteisyydestä sekä valtavasta korruptiosta.

Metron tarina alkaa vuodesta 1955 kahden vasemmistopuoleen (SDP ja SKDL) erillisistä ehdotuksista siirtää joukkoliikenne maan alle, jotta autoilulle jää tilaa maan päällä. Aluksi suunnitelmat olivat samantapaisia kuin Tukholmassa, jonka vuonna 1950 aloittanutta metroa rakennettiin kustannuksia vältellen ja kaupunkilaisten palvelu lähtökohtana.

Vuoden 1963 Castrénin metrosuunnitelman laajuus oli 87 km ja asemia oli 108. Verkossa oli 6 haaraa. Tukholman 7 linjan metron laajuus on nyt 108 km ja asemia on 100. Tukholmalainen metrokonsepti ei sopinut valtion junatehtaalle Valmetille, joka halusi valmistaa junanvaunujen kokoisia metrovaunuja myydäkseen niitä maailman metrotunneleihin, joihin ne eivät kuitenkaan mahdu.

Castrén vastusti suuruudenhulluutta ja siirrettiin syrjään kaupungin metrotoimikunnan johdosta. Tilalle pantiin räikeästä korruptiosta tunnetuksi tullut ja myös tuomittu Unto Valtanen. Metron rakentaminen siirrettiin kaupungin hallinnon ulkopuolelle ja ulottumattomiin lainsuojattomaan metrotoimistoon.

Metron muuttuminen junan kokoiseksi teki metrosta kalliin. Poliitikoille ajatus myytiin valehtelemalla, että junan kokoinen metro on halvempi kuin tukholmalainen Catrénin metro, koska asemia tulee vähemmän. Todellisuudessa tukholmalaisia metropysäkkejä saa 50 junan kokoisen metron yhden tunneliaseman hinnalla. Ja asemien vähentäminen tarkoittaa samaa kuin valmistaa autoja ilman ovia. Helsingin metro ei ollut matkustajia varten, vaan helsinkiläiset olivat metroa varten, koska jonkun on metro maksettava.

Valmet ei ollut koskaan valmistanut metrojunia, mutta siltä junat tilattiin ilman minkäänlaista kilpailua. Helsingin asukkaat maksoivat Valmetin oppirahat. Ensin tilattiin 6 vaunua, jotka romutettiin noin 15 vuotta myöhemmin ilman, että ne olisivat kuljettaneet ensimmäistäkään matkustajaa. Sitten tilattiin uudestaan 6 prototyyppivaunua, jotka olivat täysin erilaisia kuin koejuna.

Loput junat tilattiin ennen prototyyppijunan valmistumista. Siis ilman mitään tietoa siitä, toimivatko Valmetin metrot. Valmetin kaikki toimitukset viivästyivät sovitusta, mutta myöhästymissakot maksoikin Helsinki. Valmetin junien hinta oli kaksinkertainen Tukholman juniin verrattuna.

Helsinki ei myönnä metroaan virheeksi, vaikka mikään metroon liittyvä lupaus ei ole toteutunut. Joukkoliikenteen käyttö idässä ei noussut eikä autoilu vähentynyt. Helsingin länsipuoli eli Espoo kehittyi ilman metroa paremmin kuin itäinen metro-Helsinki. Tämä ei sopinut Helsingille joka alkoi 1990-luvulla pakottaa Espoota metron jatkajaksi. Ensi askel tähän oli päätös jatkaa metroa Töölön sijasta Ruoholahteen eli kohti Espoota. Helsinki uhkasi Espoota kieltämällä Espoon bussien ajamisen linja-autoasemalle, jos Espoo ei ala rakentaa metroa.

Espoo taivutettiin metron puolelle lopulta soluttamalla helsinkiläinen virkamies Espoon johtoon. Keskeisenä keinona oli historiaa toistaen valehtelu kustannuksista. Espoon valtuusto teki päätöksensä noin puolella siitä hinnasta, minkä Matinkylän metro maksoi.

Hinta oli virkamiesten tiedossa, kun se oli rakennusliikkeiltä kysytty. Valehtelun peittely johti myös siihen, ettei metroa voinut rakennuttaa tehokkaasti ja yksinkertaisesti yhdellä urakalla, koska todellinen hinta olisi paljastunut ja valtuusto olisi pyörtänyt päätöksensä.

Osa valehtelua oli metroasemien lyhentäminen. Se johtui Helsingin entisen tosiasiallisen metropomon Seppo Vepsäläisen pakkomielteestä automaattimetroon. Sitä yritettiin jo 1970-luvulla, mutta ei saatu toimimaan. Tämä jäi kaivelemaan Vepsäläistä.

30 vuotta myöhemmin Vepsäläinen keksi saavansa vihdoin automaattimetron. Perustelu oli, että satojen miljoonien kustannus automaatista tekee metron rakentamisen halvemmaksi. Vepsäläinen esitti automaattijunien ajavan tiheämmin kuin kuljettajan ajamat junat. Näin junat ja asemat voivat olla lyhyempiä. Vepsäläisen mukaan asemien lyhentäminen 33 % säästäisi saman verran koko metron kustannusta. Matinkylän metrossa vaikutus oli todellisuudessa muutama prosentti, mutta koko metron kapasiteetti pieneni kolmanneksella.

Automaatti ei onnistunut tälläkään kerralla, mutta asemapituus oli lopulta ratkaiseva tekijä saada metro vuonna 2008 Espoon valtuustossa läpi. Hankesuunnitelman kustannus oli yksityiskohdista riippuen noin 800 miljoonaa. Valtionapu oli 200 miljoonaa. Espoon valtuuston ehto oli, että valtionapu on 30 %. Asia ratkaistiin ilmoittamalla, että hinta onkin vähemmän eli sellainen summa, josta valtionapu on 30 %. Virallinen selitys hinnan muutokselle oli asemien lyhentäminen. Tietenkään todellinen budjetti ei juurikaan alentunut, mutta tämän jälkeen oli pakko rakentaa asemat lyhennettyinä.

Espoo perusti oman metrotoimistonsa. Se vaati vuoden välein noin 100 miljoonaa lisää rahaa, muuten ei metro tule valmiiksi. Mutta ei se tullut valmiiksi sittenkään. Metron piti valmistua elokuussa 2016, ja sitä mainostettiin näkyvästi pitkin alkuvuotta. Julkinen salaisuus oli, ettei valmistumiselle ollut mitään edellytyksiä. Matinkylän metro avautui kaupunkilaisille vasta 18.11.2017.

Jatko Kivenlahteen ei kuulunut edes Espoon suunnitelmiin, ei myöskään aiesopimuksiin valtion kanssa kun Matinkylän metrorakentaminen oli kesken vuonna 2014. Espoon metrojohtaja Olavi Louko ja rakennusteollisuus sekä Stubbin hallituksen valtiovarainministeri Antti Rinne löysivät kuitenkin toisensa.

Rinne ajoi syksyllä 2014 läpi 240 miljoonan valtionavun Kivenlahden metrolle. Louko pönkitti valtion tukipäätöstä sekä oman valtuustonsa uutta metropäätöstä aloittamalla metron louhintatyöt jo ennen rakentamispäätöksiä. Jopa julkisuudessa arvosteltiin Rinnettä vaalikampanjointinsa rahoittamisesta lupaamalla valtion rahaa metroon ja Pisararataan.

Kivenlahden metrolle ei ole tarvetta eikä taloudellisia perusteluita, todettiin vuoden 2012 hankesuunnitelmassa. Siksi metron jatko jätettiin suunnitelmista pois. Rakennusteollisuus ja Rinne saivat kuitenkin mitä halusivat. Mutta Rinteen pääministeriaika jäi yhdeksi Suomen lyhimmistä. Ne ovat kalliita päiviä sekä Suomelle että Espoolle.

Tänä vuonna on päivitelty seudun joukkoliikenteen suuria kustannuksia. HSL:stä on sanottu rehellisesti, että merkittävänä syynä on kallis metro. Tästä päivästä lähtien HSL:n kustannukset kasvavat edelleen, koska nyt HSL alkaa maksaa myös Kivenlahden metrotunnelista.

Poliitikot, jotka ovat päättäneet näistä suurista kustannuksista, eivät kuitenkaan halua nyt niistä maksaa. Lippujen hintoja ei suostuta korottamaan, mutta ei myöskään suostuta antamaan lisää rahaa HSL:lle, jotta se voi maksaa Länsimetro Oy:n lähettämät laskut.

Ainoa, mitä HSL voi tehdä, on vähentää liikennettä. Sitten tosin vähenevät lipputulotkin. Metroliikenne onkin jo vähentynyt, mutta ei siksi, että HSL olisi ostanut sitä vähemmän. Vaan siksi, ettei kuljettajia ole tarpeeksi, kun he eivät viihdy työssänsä uudessa osakeyhtiössä.

Nyt avajaispäivänä on ilmeisesti kaikki vuorot ajettu, mutta miten sitten, kun palataan arkipäiviin.

Vaan loppuuko kallis tunneleiden ja monumentaalisten asemien rakentaminen metsien alle tähän?

Hege Miettisen blogin ajatukset näyttävät siltä, että kokemuksista ei opita. Järki ja osaaminen eivät voita intohimoja ja ahneutta sekä verorahoilla pyörivän rakennusteollisuuden intressiä. Miettinen on vastikään valmistunut diplomi-insinööri, joka nyt blogissaan esittää samanlaisia ajatuksia kuin esitettiin 1960-luvulla, mutta sovellettuna Espoon pientaloalueille.

Pelkistettynä Hege selittää, että Espooseen on rakennettava lisää metroa, jotta teillä ja kaduilla on mahdollisimman paljon tilaa autoille. Koska Vihreän puolueen liikenneasiantuntijalle ei ole sopivaa sanoa asiaa suoraan, hän esittää asian toisin päin: Ei ole tilaa ratikalle.

Hege Miettisen blogin perustelu oli, että metro tarvitsee jatkoa. Espoo ja etenkään Espoon asukkaat ja veronmaksajat siis eivät tarvitse metroa, vaan metro tarvitsee espoolaisten ja HSL:n kautta koko seudun asukkaiden rahoja. Tämäkin siis kuten Helsingissä jo 1960-luvulla.

Vientineuvos Valtanen

Metroveljet käräjillä, ei kiinnosta

VALEHTELU  Helsingillä ja Siemensillä on parin sadan miljoonan euron riita. Sitä luokkaa ovat kummallakin vaatimukset korvauksena siitä, että Helsinki halusi Siemensin muuttamaan Helsingin metron kuljettajattomaksi. Eikä siitä tullut mitään, koska siitä ei olisi voinut tulla mitään. Kauppasopimuksilla kun ei voi muuttaa luonnonlakeja, vaikka ihmisten säätämiä lakeja voidaankin aina sopia kierrettäväksi.

Metrokäräjillä automaattimetrosta puhutaan ehkä ensi kertaa totta. Ainakin Helsingin toimesta. Ja ainakin periaatteessa. Sillä toisin kuin julkisessa päätöksenteossa, käräjillä laki velvoittaa todistajia puhumaan totta. Ja tähän asti kuultu osoittaa, että pääasiassa Helsingin virkamiehet ja poliitikot ovat automaattimetrosta valehdelleet. Kuin myös lehdistö toistaessaan tosina sitä, mitä metroveljet ovat kertoneet.

Automaattimetro myytiin poliitikoille väittämällä, että metro muuttuu aluksi kymmenien miljoonien ja myöhemmin yli kahden sadan miljoonan euron hankkeella halvemmaksi kuin kuljettajien ajama metro. Joulun alla kuultiin HKL:n automaattimetroprojektiin palkkaamaa saksalaista konsulttia. Hän todisti vääräksi suunnilleen kaiken sen, mitä poliitikoille oli automaattimetrosta luvattu.

Että konsultti Schütte kertoi nyt, että automaattimetro on kalliimpi ja vaatii enemmän henkilökuntaa kuin kuljettajametro, ei tarkoita sitä, että Schütte olisi kertonut sen HKL:lle 15 vuotta sitten. Mutta vaikka olisikin, sillä tuskin olisi ollut mitään merkitystä. Sillä eihän ole ollut merkitystä muullakaan automaatin kritiikillä.

Kritiikkiä automaattimetrosta esittivät mm. HKL:n oma metrojohtaja, muutama kaupunkisuunnitteluviraston virkamies ja ulkopuolinen alan asiantuntija tai harrastaja. Internetistä löytyy edelleen alun perin vuonna 2002 ja viimeksi 2009 päivitetty sivu, joka kertoi siis 10 vuotta sitten sen, minkä ainakin Helsingin käräjäoikeus uskoo nyt saksalaisen professorin kertomana.

Metrofarssille kuvaavaa on, että kaupungille näin kallis riitely ei kiinnosta mediaa. Sinnikäs HBL:n toimittaja Tommy Pohjola saa istua jotakuinkin yksin seuraamassa, miten hyvin tai huonosti todistajat muistavat kieltämättä varsin vanhoja asioita. Tommy Pohjolan tapaan on aihetta ihmetellä, mikä on julkisten päätöksentekijöiden eli poliitikkojen vastuu. Sillä päätöksen automaattimetrosta ovat tehneet Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet.

Mutta ovathan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus vahvistaneet, että valtuustolla on oikeus uskoa valheisiin ja tehdä niiden perusteella huonoja päätöksiä kaupunkilaisten vahingoksi. Näin tyrmättiin pitkän linjan metrokriitikon, Martti Sainion valitukset valtuuston metropäätöksistä. Hallinto-oikeus voi kumota julkisen päätöksen, jos päätös on tehty muodollisesti väärässä järjestyksessä. Valehtelu päätöksen perustelemiseksi ei ole Suomen oikeuslaitoksen mielestä väärä menettely.

Siinä tapauksessa, että käräjäoikeus sekä myöhemmin hovioikeus ja korkein oikeus päättävät, että HKL:n ja Siemensin riita ratkeaa HKL:n vahingoksi, rangaistuksia ei jaetakaan syyllisille. Siis metrosta päättäneille poliitikoille. He eivät maksa korvauksia Siemensille, vaan veronmaksajat. Koska se nyt vaan on ihan OK, että virkamiehet valehtelevat ja valtuuston poliitikot haluavat uskoa valheisiin. Siemens ehkä saa oikeutta, kaupunkilaiset eivät.

Mutta miksi media ei kerro tästä riitelystä yhtä innokkaasti kuin aikanaan metron automatisoinnista? Näin vaalien alla ei ole tarpeen pitää ääntä poliitikkoveljien mokista. Jos valtaosa toimittajista ei kykene tekemään eroa oman poliittisen kantansa ja journalismin välillä, he eivät kerro mitä virheitä heidän kannattamansa poliitikot ja puolueet ovat tehneet. He kertovat vain siitä, mitä hyvät poliitikot lupaavat saadakseen vaalirahaa ja tullakseen valituiksi.

Vientineuvos Valtanen

Metrotauti leviää Turkuun

LOBBAUS Helsingissä ja Espoossa on opittu, että viranomaisiin ei voi luottaa. Ne lupaavat yhtä ja tekevät toista. Tapahtuu se tahallaan tai osaamattomuutta, kumpikaan ei ole hyväksyttävää.

Kun Länsimetron liikenne vihdoin saatiin käyntiin, kävi selväksi, että päätökset Länsimetrosta tehtiin 10 vuotta sitten täysin valheellisella tiedolla. Ja vieläpä moneen kertaan. Epäilijät haukuttiin silloin kylähulluiksi.

Kun metron liityntäliikenne saatiin käyntiin ja vanhat Helsinkiin ajavat bussilinjat lopettivat, uskoivat vihdoin sekä kaupunkilaiset että metroa halunneet ja puolustaneet poliitikot, että mikään ei pitänyt paikkaansa. Hesarikin alkoi laskea, miten paljon huippunopea ja vaivaton metro pidensi työmatkoja joka puolelta Espoota. Kun luvattiin, että matka-aika lyhenee.

Kaikesta tästä voisi ottaa opiksi. Niin tehtiinkin Helsingissä toisen raidehankkeen, Raide-Jokerin kanssa. Tai ainakin yritetään, valmistahan ei vielä ole. Raide-Jokeria on ryhdytty tekemään allianssimallilla, joka on saanut kehuja esimerkiksi Tampereella sikäläisen keskustatunnelin eli Rantatunnelin onnistumisesta. Suurhanke valmistui ennen aikojaan ja halvemmalla kuin piti.

Sen sijaan Turku näyttää hoitavan omaa raidehankettaan Länsimetron menetelmillä. Tosin käänteisesti. Kun länsimetron kanssa viranomaiset valehtelivat saadakseen raideliikenteensä, Turussa valehdellaan, jotta raiteita ei tulisi.

Turun virkamiesten raportti väittää superbussia lähes ilmaiseksi ja ratikkaa monta kertaa kalliimmaksi kuin Tampereella, jossa on juuri tehty ihan oikeat kaupat ratikasta. Superbussia väitetään yhtä hyväksi kuin ratikka, vaikka sille ei rakennetakaan tukevia ja tasaisia erilliskaistoja, jotka tekevät ratikasta nopean ja mukavan. Bussi muuttuu Turussa ratikan veroiseksi, kun bussiin lisätään seisomapaikkoja ja bussia ryhdytään nimittämään superbussiksi.

Tuoreimmat tiedot kertovat, miten Turussa toimii kaksoisvelikerho. Kansainvälisen bussifirman puolesta lobbaa Turun johtoa konsulttiyritys, jossa on yhteiskuntasuhdejohtajana (Public Affairs Manager) kaupunginhallituksen puheenjohtajan kaksoisveli. Saman lobbausfirman toinen johtaja on superbussiraportista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan puolueveli, jolla on pitkä työhistoria puolueen töissä.

Turussa siis otetaan opiksi Länsimetrosta, että ihan hyvin voi viranomaisvaltuudella selittä mitä tahtoo, ja läpi menee. Satojen miljoonienkaan virheistä ei jää kiinni, ei joudu vastuuseen, eikä veronmaksajien rahojen hukkaamista edes tutkita. Joten mikäs siinä on hyvien veljien kanssa asioita järjestellä.

Vientineuvos Valtanen

Katoamisilmoitus: Sauri, Lahdenranta...

VALTA Espoossa on liikennöity muutama päivä täyden palvelun Länsimetrolla. Monille joukkoliikenteen käyttäjille on tullut yllätyksenä, että arkinen työmatka ei sujuvoitunutkaan, vaan sekä matka-aika että matkan vaivalloisuus kasvoivat.

Palautetta HSL:lle lähettäneet ovat saaneet vastaukseksi muminaa kokonaisuudessaan parantuneista palveluista, ja länsimetron muut ystävät jatkavat puheitaan sadan vuoden investoinnista, jonka hyödyt tulevat esiin sitten joskus. Onhan seudusta tulossa vielä joskus metropoli, ja silloin tämä 1,2 miljardin investointi nousee arvoonsa. (Miten, kun nykyinenkin matkustajamäärä tuntuu lyhyiden asemien ja lyhyiden junien tynkämetrolle liian isolta?)

Kritiikkiä mitätöidään myös viittaamalla itämetroon, jota samoin "moitittiin aluksi", mutta nyt siihen on "totuttu". Tottuminen ja tyytyminen näyttääkin olevan suomalaisen joukkoliikennesuunnittelun fundamentti. Kyllä te pian unohdatte, että työmatkanne kesti ennen 20 minuuttia, ja nyt 40.

Myös Länsimetron maksamiseen tottuu. Jokainen suomalainen Hangosta Utsjoelle maksaa Länsimetroa joka tilipäivänään verojen muodossa, nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Ja kohta päästään maksamaan Länsimetron jatkoa Kivenlahteen. Niin, eipä arvostella keskeneräistä Länsimetroa! Sitten se vasta pääsee loistoonsa, kun Kivenlahden jatko muuttaa kulkemisen onneksi ja autuudeksi.

Ja vähentäähän metro autoilua! Bussit eivät sitä tehneet, mutta metro tekee! Autoilijat luopuvat autoistaan, kun metro aloittaa! 20 minuutin vaihdoton bussikyyti ei ollut mitään, 10 minuutin bussikyyti, 10 minuutin odotus ja 20 minuutin metrokyyti on se, jota kaikki autoilijat ovat halunneet!

Länsiväylällä tehtiin jo liikennelaskenta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli kai juhlistaa tätä Länsimetron taivaallista vaikutusta liikenteeseen. 10.1.2018 HS kuitenkin uutisoi, että liikenne Länsiväylällä lisääntyi metron aloitettua useilla sadoilla autoilla vuorokaudessa.

Espoon teknisellä johtajalla on omat tilastot. Hänen mukaansa joukkoliikenteen huonossa sujuvuudessa on kyse vain "positiivisesta ongelmasta", sillä "metron käyttäjiä on enemmän kuin kuviteltiin". HSL:n joukkoliikennejohtaja myös väittää, että kyse on "matkustajamäärien kasvusta".

Miten on mahdollista, että käyttäjämäärä lisääntyy samanaikaisesti sekä joukkoliikenteessä että yksityisautoilussa?

Entä missä nyt ovat suuret metromiehet? Mihin on kadonnut Sauri, Lahdenranta ja muut? Heitä ei ole näkynyt mediassa viime päivinä lainkaan.

Onneksi SDP:n kansankosiskelukoneisto on valppaana ja on nyt ryhtynyt vaatimaan suoria bussivuoroja itse vuosikymmeniä lobbaamaansa Länsimetroa paikkaamaan. Huutokuoroa johtaa yksi länsimetropäättäjä, Maria Guzenina, jonka kielikuvat olivat kaksi kuukautta sitten, avajaisissa seuraavat:

"Espooseen rakennetaan uutta ja kiinnostavaa. Länsimetro ei ole vain kulkuväline, vaan sen myötä Espooseen luodaan myös aivan uutta kaupunkikulttuuria."

Ai niin, ne lyhyet laiturit ja lyhyet junat. Niistä ei tule mitään kapasiteettiongelmaa. Lukekaa vaikka uusintana metroherrojen Lahdenranta ja Kokkinen yleisönosastokirjoitus vuodelta 2012.

Ylioppilas Puupponen

Julkinen selvitys Länsimetrosta

Metroveljien toiminta tavoittelee täydellisyyttä. Ei riitä, että julkisten varojen törkeätä väärinkäyttöä ja estotonta valehtelua esittelevä selvitys salataan. Myös tiedottaminen salaamisesta salataan. Tieto salaamisesta julkaistaan iltapäivällä pääsiäisen alla. Silloin, kun toimitukset ovat tyhjentyneet, eikä autoissaan ruuhkissa istuva kansa käytä työaikaansa enää netin selaamiseen. YLE:n uutinen aiheesta julkaistiin kiirastorstaina klo 16:47.

Metroveljet onnistuivat höynäyttämään myös erinomaista pääministeri Sipilän asettamaa selvitysmiestä Erkki Virtasta. Virtasen tehtävä oli selvittää valtion rahoittaman rakentamisen ongelmia. Yksi mittavimmista rahoituksista on Länsimetro lähes puolen miljardin valtiontuella. Virtanen kyllä moittii metroon liittyvän leväperäisyyden, mutta säästää oman raporttinsa tekstiä toteamalla, että ei ole tarpeen kerrata sitä, mitä 1.3.2017 valmistuneessa metroa koskevassa erillisessä selvityksessä sanotaan. Virtanenkin siis uskoi, että kun on selvitetty väärinkäytökset 1,2 miljardin julkisten varojen käytöstä, tulokset myös kerrotaan. Vaan ei kerrotakaan.

Kun metroveljet eivät mitään kerro, kertominen jää muille. Tässä tiivistetty selvitys siitä, miksi Länsimetro on mennyt pieleen.

Miksi Länsimetro on maksanut tähän mennessä 1,2 miljardia, kun luvattiin, että se maksaa 0,7 miljardia?

Siksi, että suunniteltua metroa ei voi rakentaa 0,7 miljardilla. Sekä siksi, että metroa rakennuttamaan pannut ihmiset eivät osanneet metron rakentamista. Osaamaton porukka ei pysty edes normaalisuoritukseen. Miten se silloin kykenisi alittamaan kustannukset, joihin kokeneet rakentajat pystyvät.

Eivätkö Länsimetron rakennuttajat tienneet, ettei metroa voi rakentaa 0,7 miljardilla?

Kyllä tiesivät. Konsultit olivat laskeneet, että metro maksaa vähintään 0,8 miljardia. Rakennusliikkeet olivat sanoneet, että metro maksaa vähintään 0,9 miljardia.

Miksi Länsimetron sanottiin maksavan 0,7 miljardia, jos tiedettiin, että se maksaa enemmän?

Siksi, että hinta piti valehdella valtuustolle ja julkisuuteen, koska todellisella hinnalla metropäätöstä ei olisi tehty. Poliitikot olivat kertoneet, minkä hinnan he uskaltavat hyväksyä. Valehtelun myönsi julkisuudessa metrosta vastuussa ollut Olavi Louko itse, mutta siitä ei seurannut mitään.

Miksi metroliikenne ei alkanut viime vuoden elokuussa ja miksi asiasta ei kerrottu ajoissa?

Koska rakennustyöt kokonaisuudessaan olivat kaukana valmistumisesta. Keskeneräisyydestä ei uskallettu kertoa, koska huonojen uutisten kertominen ei ole kivaa, eivätkä lisärahaa kerta toisensa jälkeen myöntäneet poliitikot halunneet kuulla taas huonoja uutisia.

Miksi rakennustyöt ovat myöhässä?

Koska metron rakennuttajilla ei ole osaamista eikä kokemusta metron rakentamisesta niin, että he kykenisivät pitämään monimutkaisen ja vaativan hankkeen hallinnassaan. Mutta myös siksi, ettei ennen rakentamista haluttu tehdä kaikkia valmistelevia töitä, jotta edes osaavat rakentajat olisivat voineet suunnitella rakentamisen luotettavasti. Sen vuoksi kesken töiden tuli ja tulee jatkuvasti yllätyksiä, jotka vaativat suunnittelemaan muutoksia ja sekoittavat aikatauluja.

Ovatko Länsimetroa viivästyttäneet ja hintaa nostaneet virheet vahinkoja vai tahallisia?

Suurimmat virheet ovat tahallisia, kuten valehtelu hinnasta, tarvittavien valmistelevien töiden tekemättä jättäminen, rakentamisen teettäminen kilpailuttamatta omana työnä oy-muodossa ja tiedon pimittäminen, kuten salailu myöhästymisestä ja kustannusten kasvusta. Tahallista on ollut myös koko hankkeen perustelun vääristeleminen käyttämällä epärealistisen alhaisia kustannuksia ja jättämällä ottamatta huomioon asioita, jotka huonontavat haluttua lopputulosta. Tahatonta on esimerkiksi osaamisen puute, koska ei ole tehtäviin värvättyjen henkilöiden vika, jos he eivät ole ennen olleet tekemässä metroa, eikä ole ketään, joka heitä olisi voinut opettaa. Tahallista on kuitenkin se, että rakentajiksi ei valita kokeneita yrityksiä, vaan ryhdytään teettämään työtä ihmisillä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista.

Miksi metroa tekemään ei valittu kokeneita metrorakentajia?

Koska urakan kilpailuttaminen sitovalla hinnalla ja aikataululla olisi paljastanut valehtelun hinnasta ja aikataulusta. Metroa ei olisi tehty, jos valtuutetut olisivat juuri päättäneet, että metron saa tehdä 0,7 miljardilla ja sen jälkeen olisi saatu tarjoukset, joissa hinta olisi ollut esimerkiksi 0,9–1,1 miljardia. Metron rakennuttajat tiesivät, että poliitikoilta saisi kyllä ”selkä seinää vasten” sitten lisää rahaa, kun ensin on käytetty luvattu 0,7 miljardia. Tällaista jälkikäteistä rahan kiristämistä ei voi tehdä, kun tehdään sopimus kokeneen rakentajan kanssa todellisella hinnalla.

Mitä olisi pitänyt tehdä hinnannousun ja viivästymisen välttämiseksi?

Metroa ei voi rakentaa halvemmalla ja nopeammin kuin mitä metron rakentaminen edellyttää, vaikka aikaa ja rahaa ei ole. Jos metro ei saa maksaa enemmän kuin 0,7 miljardia, pitää rakentaa vain sen verran kuin sillä hinnalla saa, kuten rakentaa vain Tapiolaan asti. Tärkeintä olisi ollut tehdä rakentamisesta sitova sopimus kilpailuttamalla hanke osaavilla rakentajilla. Suosituksen mukaista allianssi-mallia ei 10 vuotta sitten tunnettu kuten nyt, mutta muita urakka- ja sopimusmalleja oli käytettävissä silloinkin.

Olisiko metro voitu jättää tekemättä?

Olisi, sillä Espoo on edelleen niin väljästi rakennettua, että liikenne on hoidettavissa henkilöautoilla ja busseilla. Se on väljässä lähiörakenteessa myös halvempaa ja paremmin palvelevaa. Metron rakentamisen virheitä sekä aikataulujen ja kustannusten ylityksiä ei olisi tullut, jos metroa ei olisi rakennettu. Muu kuin metron rakentaminen on yksinkertaista, ja siitä on kokemusta ja osaamista. Muun rakentamisen kanssa ei siksi olisi voitu mennä yhtä paljon ja yhtä kalliisti pieleen kuin metron kanssa.

Miksi metro piti tehdä, jos sitä ei tarvita?

Vaikka Espoon henkilöliikenteeseen ei tiedossa olevien suunnitelmien mukaan tarvita metroa, yhteiskunnassa on monia tahoja, joiden etu on käyttää muita kuin omia rahoja miljardiluokan rakennushankkeeseen. Kun veronmaksajien rahoista hyötyviä on kylliksi, syntyy päätös hankkeen toteuttamisesta.

Eikö ole kohtuutonta vaatia erehtymättömyyttä?

Epäonnistuminen ja erehtyminen ovat hyväksyttäviä, kunhan kyse ei ole tahallisuudesta ja toistamisesta. Länsimetron rakentamisesta ei ole toistaiseksi otettu opiksi. Loukolla oli kiire aloittaa jatkotyöt Kivenlahteen ennen kuin Matinkylän osuuden väistämätön katastrofi tuli julkisuuteen. Jatko on etenemässä täsmälleen samalla tavalla ja samalla porukalla kuin alkuosa, vaikka toimitusjohtaja on vaihdettu. Vastuuta ei siis kanna kukaan.

Estääkö laki metroa koskevan tiedon julkistamisen?

Ei estä. Osakeyhtiölain periaatteena on suojata osakeyhtiön omistajia siltä, että yhtiötä eli osakkaiden omaisuutta vahingoitetaan. Länsimetro Oy:n omistaa kaksi kaupunkia, eli Espoon ja Helsingin asukkaat. Värinkäytösten ja virheiden pimittäminen ei ole omistajien omaisuuden suojaamista. Se on yhtiössä toimineiden ja kaupunkilaisten omistajavaltaa edustaneiden luonnollisten henkilöiden suojaamista siltä, että he joutuisivat tekemisistään vastuuseen.

Miksi sanotaan, että juristit ovat neuvoneet salaaman kaiken?

Asianajajan tehtävä on puolustaa asiakkaansa etua. Länsimetro Oy:n tapauksessa väärinkäytöksiä ja virheitä tehneiden henkilöiden etu on pitää asiat salassa, omistajien etu on saada asioista tieto. Juristit neuvovat sen mukaan, mikä on heiltä neuvoa kysyneen etu. Neuvoa on kysynyt Länsimetro Oy:n hallitus, eivät kaupunkien asukkaat.

Onko metron jatko Kivenlahteen vain Espoon ja espoolaisten ongelma?

Ei ole. Jatko-osa ei suoraan koske Helsinkiä, mutta valtiota ja HSL:ää se koskee. HSL:n kautta myös helsinkiläiset pääsevät maksamaan toisesta tarpeettomasta miljardihankkeesta. Virtanen suosittelee, että valtion tuki tulee voida keskeyttää tai perua, jos tuen perusteet pettävät. Valtiontuen perusteet ovat pettäneet. Mutta valtiokaan ei ole tehnyt mitään. Kukaan ei siis ole veronmaksajien puolella, vaikka veronmaksajat maksavat kaiken ja kaikki virheet.

Vientineuvos Valtanen

Kaatoiko metro vihreiden unelman?

Vaalien alla Vihreät uhosivat voittavansa  Helsingin valtuuston ykköspaikan. Galluptulokset lupasivat vihreille menestystä, mutta Vihreät on edelleen neljän paikan päässä Kokoomuksesta. Miksi näin kävi?

Helsingissä kuntavaaleista tuli pormestarivaali. Lain mukaan pormestarin valitsee valtuusto, mutta Hyvät Veljet päättivät, että Helsingin pormestarin saa valita valtuuston suurin puolue. Niinpä puolueet nimesivät pormestariehdokkaansa jo ennen kuin valtuustoa oli valittu.

Kokoomus hätääntyi Vihreiden gallupkannatuksesta. Kokoomus taivutteli pormestariehdokkaakseen menneiden vaalien ääniharavan Jan Vapaavuoren palaamaan Brysselistä Helsingin kolkoille vaalikentille. Vihreillä ei vastaavaa valovoimaista ja uskottavaa pormestariehdokasta ollut. Puolueen pidetty väistyvä puheenjohtaja on turkulainen ja Osmo Soininvaaran veto ei vaan enää riitä.

Kun Kokoomus tarjosi pormestariksi kokenutta, menestynyttä ja arvostettua poliitikkoa sekä Euroopan investointipankin johtajaa, Vihreät valitsi ehdokkaansa entisen iskelmätähden ja entisen radiopsykologin väliltä. Puolueen sisäisessä vaalissa Pekka Sauri hävisi Anni Sinnemäelle.

Hävisikö Sauri Sinnemäelle metron vuoksi? Se on hyvinkin mahdollista.

Sauri oli pitkään Vihreiden ainoa apulaiskaupunginjohtaja, sillä Vihreiden kannatuksesta huolimatta Hyvät Veljet eivät antaneet Vihreille enempää. Hyville Veljille riitti, että Sauri takasi Vihreiden tuen Vuosaaren satamalle ja siten miljardien rakennushankkeille Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

Metrosta piti tulla Saurin uran kruunu, mutta parin viime vuoden aikana metrosta on tullut kirosana. Ensin kaatui Saurin tekohengittämä automaattimetro ja sitten koko Länsimetro. Sauri on ajautunut metron umpitunneliin myös Helsingin Vihreiden vallankäytöstä. Todellista valtaa pitävät nuoret miehet saivat Sinnemäen lyhyen apulaiskaupunginjohtajauran aikana yleiskaavan, jonka tärkeimmät asiat ovat bulevardit, ratikkaverkko ja pyöräily.

Hävisikö Vihreät Kokoomukselle Sinnemäen vuoksi? Numeroiden valossa kyllä.

Ilman pormestariehdokkaita Vihreiden kannatus noudatti Helsingissä galluppien tuloksia. Vihreiden muut ehdokkaat keräsivät 7000 äänen voiton Kokoomuksen ehdokkaista. Niillä äänillä Vihreät olisi selvästi Helsingin suurin valtuustopuolue.

Vapaavuoren ja Sinnemäen äänimäärät noudattivat myös galluptuloksia. Vapaavuori sai yli kolme kertaa niin paljon ääniä kuin Sinnemäki. Äänimäärien ero on yli 20.000 ääntä, mikä vei Kokoomuksen kirkkaaseen voittoon.

Kaduilla, käytävillä ja kahvipöydissä kuullun mukaan ”järkivihreät” äänestivät mieluummin Vapaavuorta kuin Sinnemäkeä. Ja valtuuston ykköspuolue vaihtui siitä, mikä näyttää olevan puolueiden kannatus.

Kaatuiko Vihreiden voitto metroon?

Vapaavuori ei ole metron kanssa Sauria parempi. Helsingin johdossa sekä ministerinä ollessaan hänellä olisi ollut Sauria paremmat mahdollisuudet puuttua metron väärinkäytöksiin ja pitää Saurikin järjestyksessä. Pormestariehdokkaina ryvettyminen metron kanssa tuskin olisi haitannut Sauria enempää kuin Vapaavuortakaan.

Metro olikin Vihreiden sisäinen ongelma. Toisin kuin nuorten kaupunkiaktivistien kanssa kaveeraava Soininvaara, Sauri ei ole kyennyt myöntämään omia ja puolueensa virheitä. Helsingin Vihreiden sisällä Sauri on ollut metroineen enemmän kehityksen jarru kuin uudistaja. Lisäksi Sauri on henkisesti täysin vieras puolueen punavihreille naisille, joille Ultra Bra -sanoittaja Sinnemäki on ikoni.

Jos Sauri hävisi pormestariehdokkuuden metron vuoksi, Vihreät hävisi metron vuoksi vaalit ja unelmansa Helsingin ykköspuolueesta. Kokoomuksen kannatti tehdä vaalista pormestarivaali. Vihreät pelasivat voiton Kokoomukselle.

Veli Hopea

Länsimetron suuri päivä 2

UUTINEN Tänään on jälleen suuri länsimetron juhlapäivä. Länsimetro Oy:n uusi toimitusjohtaja on ensimmäistä päivää työssään, kun entinen toimitusjohtaja Kokkinen sai potkut.

Erotus ja nimitysuutisen myönteinen julkisuusarvo käytettiin saman tien. Sillä vihdoin kerrottiin, mitä suuren kohun aiheuttanut avajaisten peruminen viime elokuulta maksaa – tämän hetken tiedon mukaan. Ilmoitettu lisähinta on 104 miljoonaa. Avajaispäivänä 15.8.2016 kirjoitin, että kohta kaupungeilta tullaan pyytämään lisää sata miljoonaa.

Kokkisen potkuista huolimatta toistaiseksi meno metron kanssa näyttää entisenlaiselta. Viivästystä ja lisäkustannuksia selitetään samoilla valheilla kuin ennenkin. Sillä rakennus- ja esteettömyysmääräykset eivät ole muuttunet länsimetron rakentamispäätöksen jälkeen. Ja kalliolouhinnan korkea hinta on ollut tiedossa jo siitä lähtien kun metrojohto päätti säästellä koekairauksissa.

Sekin oli tiedossa, että keksitty 714 miljoonan budjetti ei tule pitämään. Metrourakkaa ei vaan haluttu kilpailuttaa, koska mikään rakennusliike ei olisi voinut tarjota työtä vaaditulla budjettihinnalla. Ja jos oikea hinta olisi kilpailutuksessa tullut valtuustojen tietoon, touhu olisi jäänyt siihen.

Mutta miksi Kokkinen sai potkut juuri nyt? Eihän poliitikoille voinut olla mikään yllätys, että metron rakentamisen jatkuminen kuukausia tuo joka päivältä lisää maksettavaa. Hyvä syy löytyy ainakin kevään kuntavaaleista, joihin puolueissa valmistaudutaan jo kuumeisesti. Aivan kaikki poliitikot eivät ole olleet kritiikittömästi metron puolesta. Heille ei pidä antaa tilaisuutta kerätä kannatusta sillä, että he ovat olleet koko ajan vastaan ja muut eivät ole välittäneet vaan jakaneet vain lisää rahaa. Kuten tehdään Espoon ja Vantaan valtuustoissa taas kohta, ja vaalipuheita jälleen pidetään.

Aika näyttää, mihin VR:n radanrakennusyhtiön johtajan paikalta pari kuukautta sitten lähtenyt uusi toimitusjohtaja ryhtyy. Loppuuko valehtelu ja tiedon pimittäminen, kuten Saksi HS:n haastattelussa lupaa. Tuoko hän reilusti julkisuuteen ne jo tiedossa olevat virheet ja puutteet, joista vielä ei ole kerrottu? Myöntääkö hän taitamattomuuden ja valehtelun, joka hankkeessa maksaa ja kestää? Vai hankkiiko hän metrolle käyttöönottoluvan pimittämällä härskisti ongelmat valvovilta viranomaisilta, koska viranomaiset eivät tunne metrorakentamista senkään vertaa kuin työmaata pyörittänyt organisaatio ja urakoitsijat.

Sattumalta myös Tampereella on tänään juhlapäivä. Tampereen suuri tunneliprojekti, Rantaväylän tunneli, avattiin liikenteelle. Yhteistä näille kahdelle tunnelille on, että kumpikaan ei pysynyt aikataulussaan. Länsimetro on neljä vuotta myöhässä, Rantatunneli avattiin puoli vuotta ennen kuin piti.

Vientineuvos Valtanen

Länsimetron suuri päivä

UUTINEN Tänään on suuri länsimetron juhlapäivä. Metron piti olla valmis ja liikenteen alkaa uusilla junilla tunneleihin Espoon metsälähiöiden alle. Pitkin alkuvuotta pyöri mittava media- ja mainoskampanja. Espoossa vaihdettiin pysäkkien kilpiä ja jaettiin infoa uusista liityntäbusseista, joilla ei enää pääse perille Helsinkiin. Juhla huipentui viikko sitten maksajille eli seudun asukkaille jaettuun paikallislehtien paksuun liitteeseen, jossa kehutaan metroa ja mainostetaan asuntoja, jotka ovat jossain nykyisten tai tulevien metroasemien lähiseuduilla.

Metroveljien maailma romahti kesäkuun alussa. Myöhään perjantaina, kun jopa toimittajat ovat lähteneet viettämään viikonloppua, Länsimetro Oy lähetti tiedotteen, joka kertoi, että näyttävästi mainostettu metro ei alakaan toimia elokuussa. Myöhemmin selvisi, että asia oli ollut toimitusjohtaja Kokkisen ja muiden isoveljien tiedossa jo muutaman päivän. Mutta mukavampi on pantata tietoa viikonloppuun, ettei tarvitse ainakaan heti julkisuuteen joutua.

Vastuullisten selittely on ollut surkeaa. Metrojohtajien toimenkuvaan ei kuulu tietää mistään mitään, heidän ei pidä johtaa, eikä heillä ole vastuuta mistään. Kaikki johtajien tehtävät on ulkoistettu. Näköjään myös virheiden tekemistä voi ostaa alihankintana! Kokkisella onkin ollut aikaa kierrellä metron työmailla. Mikä tosin tarkoittaa, että joko hän valehtelee härskisti siitä, ettei tiennyt mitään metronsa keskeneräisyydestä, tai sitten hän ei ymmärrä kerta kaikkiaan yhtään mitään siitä, mitä hänet on pantu johtamaan.

Totuus taitaa olla siellä jossain eli aivan muuta. Kokkinen on ollut alusta asti tietoinen siitä, ettei metro synny luvatulla hinnalla eikä valmistu luvatussa ajassa. Siitähän on jo vuosia ja monta sataa miljoonaa, kun metron piti olla valmis. Mutta miksi turhaan ottaa vaivakseen metroa kuolaavien poliitikkojen kiukkua kertomalla heille, että he ovat uskoneet kaiken, mitä heille metrosta on valehdeltu. Että nyt pitäisi herätä metrounesta todellisuuteen. On helpompi olla kertomatta sitä, mitä ei haluta kuulla. Aika hoitaa sen kertomisen kuitenkin joskus myöhemmin.

Suuresta metrojuhlasta jäi jäljelle vain junien lyhentäminen, lyhyemmät vuorovälit ja lyhennetty liikenne. Puolet junista jää Kamppiin, eli nyt saa vaihtaa myös metrosta metroon. Näin palvelu kehittyy! Edes uusia junia ei tullut liikenteeseen. Tosin parempi niin. Vanhat junat ainakin toimivat, kun ovat toimineet tähänkin asti. Erityisesti ne kaikkein vanhimmat. Eihän uusissa junissa ole mitään uutta, vaan ne ovat täysin 70-lukulaisia kovine muovipenkkeineen.

Ja velikerho tietenkin jatkaa hymistellen. Kaikki on pielessä, mutta mikään ei muutu. Sama porukka jatkaa tekemällä samoja virheitä. Kohta taas poliitikot heristävät muodon vuoksi sormeaan ja antavat veronmaksajien rahaa jälleen lisää sata miljoonaa. Metrokatastrofin jatketta odotellessa, sillä sössiminen jatkuu tulevat vuodet kohti Kivenlahtea.

Vientineuvos Valtanen

Kiltti metroherra huolehtii Teidän turvallisuudestanne

TIEDON PIMITTÄMINEN Turvallisuutta käytetään hyväksi milloin minkäkin kyseenalaisen asian ajamiseksi. Turva-argumentilla pyritään saamaan kontakti kansalaisen primitiiviselle alueelle: turvallisuushakuisuuteen, joka on olemassa kaikissa elävissä olennoissa. Turvallisuuskortilla kansalainen voitetaan puolelle, ja kansalainen ei huomaa, mistä oikeasti on kyse.

Nyt Espoossa on toistuvaa tarvetta selittää surullisenkuuluisan Länsimetron viivästystä jotenkin. Siis sen metron, joka maksaa laskutavasta riippuen kaksin-kolminkertaisen hinnan verrattuna lobbauspuheisiin, ja jolla hinnalla saadaan selvästi huonompi metro kuin mitä lobattiin.

Turvallisuus. Mikä ihana tekosyy. Sitä hoetaan nyt joka tiedotteessa, jotta itkuinen kansa saataisiin hytkähtelemään liikutuksen jälkitärähtelyistä - Länsimetron raju viivästyminen onkin meidän parhaaksemme. Hy-hyyyyy!

Ihana metrosetä on tarkoittanut vain hyvää, vaikka onkin kyllä unohtanut kertoa puolen vuoden viivästyksestä ajoissa kenellekään. Sen seurauksena on jouduttu perumaan jo alkaneet markkinointikampanjat, ja etsimään viime hetken paniikissa korvaavia joukkoliikenneratkaisuja.

Mutta tärkeintä on turvallisuus. Niin sanotaan toinen toistaan seuraavissa tiedotteissa.

"Matkustajaliikenteen aloittamista on lykättävä siihen saakka, että käytössä on turvallinen ja toimiva metro. On äärimmäisen valitettavaa, että tästä väistämättä koituu haittaa. Turvallisuus on kuitenkin tärkein", setä kertoi meille 21.6. HKL:n tiedotteessa.

Viikkoa myöhemmin setä halailee meitä jälleen:

"Kaikkien hankkeessa mukana olevien yhteinen tavoite on saada turvallinen ja toimiva metro liikenteelle mahdollisimman nopeasti", setä sanoo 29.6. HSL:n tiedotteessa.

Kuule metroherra.

Sinun hommasi oli saada aikaiseksi se turvallinen ja toimiva metro 15.8.2016 mennessä. Sinun johtamasi projekti on kuitenkin kuukausitolkulla myöhässä. Se ei johdu millään tavalla turvallisuudesta, vaan siitä, että te siellä metrokonttorissa olette suunnitelleet projektinne väärin. Turvallisuus kuuluu hintaan, eikä ole mikään extra, jota metroherra ei mitenkään voinut laittaa projektinsa to do -listaan.

Halpamaista.

Sisar H. V.

Velimedia vaikenee kansan kustannuksella

UUTINEN Helsingin kaupunginhallitukselle kerrottiin maanantaina 7.3. länsimetron kustannusten nousseen muutamassa kuukaudessa 80 miljoonaa euroa, josta Helsingin maksettavaksi tulee 20 miljoonaa. 80 miljoonaa on toki pikkusumma koko hankkeen miljardin hinnasta. Mutta oikeasti se on paljon rahaa. Se on esimerkiksi noin viidesosa siitä, mitä valtiolla on käytettävissään vuosittain koko maan liikenneverkon kanssa.

Kaupunkilaisille, jotka nämäkin kymmenet miljoonat maksavat, ei asiasta kummemmin kerrottu. Vain etuoikeutetut suomenruotsalaiset saivat asiasta tietää omasta lehdestään, HBL:stä. Höblän ansioitunut toimittaja, suomenkielellä myös kirjoittava Tommy Pohjola kertoo asiasta suomeksi blogissaan. Suomenkielellä asia on Kauppalehden jutussa, joka ei tavoita tavallista rahvasta.

Innokas metrolehti Hesari ei pidä metron kustannusnousua uutisen arvoisena juttuna. Se näkyi siitä, ettei asiasta mainittu mitään, vaikka bussikuskien tervehtimisestä riitti puhumista samalla viikolla kahteenkin lehteen. Eikä asiaa mainittu edes Espoon veronkorotuksista kertovassa jutussa, vaikka korotusten syyksi metro muuten sentään myönnettiin. Toimittaja Marja Salomaa totesi Facebookissakin, ettei ole uutisaihe.

Eihän tietenkään metron kustannusnousu olekaan mikään uutinen. Vuodesta 2006, jolloin Espoon valtuusto siunasi hurmoksessa metronsa, hinta on noussut keskimäärin 64 miljoonaa joka vuosi – virallisesti ilmoitettujen lukujen perusteella. Kun mukaan lasketaan yksi ylimääräinen asema ja metron budjetin ulkopuolella tehdyt metroon liittyvät katutyöt, päästään kymmeniä miljoonia suurempiin lukuihin.

Rikostutkijat ovat sitä mieltä, että ei ole sattumaa. Sattumalta kuitenkin Hesarin sunnuntainumeron etusivuna 13.3. oli kokosivun metromainos. Tällä kerralla mainoksen oli tilannut HSL, joka käyttää veronmaksajien rahoja, joita se kulutti nyt Hesarin etusivuun noin 50.000 euroa. Sunnuntain etusivuja ei varata edellisenä päivänä, joten mainoskauppa on ollut tiedossa jo maanantaina, kun Hesarissa on päätetty, ettei metron hinnannoususta kerrota. Sattumalta. Höblässäkin oli samanlainen mainos, mutta se ei estänyt lehteä kertomasta mainoksen nurjasta puolesta.

Vientineuvos Valtanen

Automaattimetron mainoslehti

MAINOS Tiistaiaamuna postiluukusta tipahti jälleen automaattimetron mainoslehti, vaikka hankkeen piti olla haudattu jo vuosi sitten.

Metroveljien Hesari oli otsikoinut mainoksen jutuksi Helsingin ja Siemensin oikeudenkäynnin alkamisesta. Täysin tahallisesti Hesari kertoi vain Siemensin näkemyksen ja moittimisen Helsingin asiantuntemattomuudesta asiakkaana. Vastapuolelta ei oltu viitsitty kysyä ikäviä kommentteja myyjän väitteisiin. Vaikka jutussa kirjoitettiin, että ongelmat ja riitely sekä lopulta kaupan peruminen johtui siitä, että joku, tietenkin nimeltä mainitsematon, vain vastusti koko automaattimetroa.

Sankareiksi sanotut on kerrottu nimeltä. Ne ovat sotkun vuoksi potkut saanut HKL:n toimari Lahdenranta ja hänen esimiehensä, apulaiskaupunginjohtaja Sauri. Sankarin arvoinen teko oli venyttää väistämättä edessä ollutta katastrofia 1,5 vuotta ja kerätä lisää vahinkoa riideltäväksi kymmeniä miljoonia tai yli sata miljoonaa euroa.

Paras osa mainoksesta on otsikolla Automaattimetron kymmenen vuotta. Jo otsikko kertoo, ettei vain toisen osapuolen näkemys ole totuus, mihin oikean sanomalehden tulee pyrkiä. Siemens lupasi vuonna 2008 toimittaa automaattimetron kolmessa vuodessa, ei kymmenessä. HKL perui kolme vuotta myöhässä olleen kaupan. Mainosjutun tekstin mukaan automaattijunien toimitus oli juuri saatu hienosti käyntiin, joten peruminen kolme vuotta myöhässä oli mainoksen mukaan aivan aiheetonta.

Jos Hesari olisi oikea sanomalehti, se noudattaisi journalistisia periaatteita ja kertoisi kaikkien osapuolien näkemyksen. Se kertoisi myös siitä, miksi Siemensillä on aihetta esittää niinkin kova väite, kuin että HKL:llä ei ole osaamista. Sekä siitä, miksi Siemens kertoo hankkeella olleen useita vastustajia mutta vain pari ”sankaria” puolustajina. On Siemens näissä väitteissään sitten oikeassa tai ei, niin jokin syy on siihen, että väitteet esitetään. Kunnon toimittaja kaivaa esille vielä sen, miksi automaattimetrolla on monta vastustajaa ja vain pari innokasta puolustajaa.

Metroveljien lehti ei pyri totuuteen, vaan valehtelee tarkoituksella. Sillä metroveljille automaattimetro ei ole kuollut, se on vain siirtynyt. Metrosankareiden touhuhan jatkui pitkin vuotta sen jälkeen, kun HKL:n virkamiesten ylin pomo, HKL:n johtokunta oli automaatin jo haudannut. Vastoin purkupäätöstä ja virkavelvollisuuttaan metroveljet teettivät konsulttiselvityksiä siitä, miten automaattimetro voitaisiin kuitenkin toteuttaa, vaikka juuri oli päätetty, ettei siihen rahaa tuhlata.

Onneksi edes konsultit eivät uskaltaneet valehdella niin monta sataa miljoonaa, että olisivat väittäneet mitään mahdollisuutta yhtään halvemmaksi sitä, mikä kohtuuttomien kustannusten ja viivytysten vuoksi juuri oli peruttu.

Vientineuvos Valtanen

Läpimätä Espoo

UUTINEN Kesäkuun alussa paljastui, että Espoon kaupunki maksaa tietokoneyhtiö Fujitsulle leasingmaksuja 9600 tietokoneesta, joita ei ole. Kyse ei ole ihan pikkujutusta, kun Espoon kaupungilla on käytössään noin 25 000 tietokonetta. Arveltiin, että vanhoja koneita ei ole kirjattu palautetuiksi.

Nyt entinen espoolaispoliitikko ja tietokonemies Jyrki Kasvi sanoo, ettei kadonneita koneita ole koskaan ollutkaan. Se tarkoittaa sitä, että joku Espoon kaupungilla on hyväksynyt, että Fujitsulle maksetaan Espoolta rahaa tyhjästä. Onko tämä vain vahinko?

Fujitsu on iso firma ja Espoo sen iso asiakas. Mutta ei ainoa. Helsingin kaupungin tietokoneet ovat myös Fujitsulta. Isot firmat ja isot kaupungit toimivat tietenkin kunnolla, joten tällainen ei ole mahdollista. Kyse on varmaankin väärinkäsityksestä kuten siinä, että Jyrki Kasvin oma tietokone oli rikki mentyään unohtunut hyllyyn, koska Kasvi ei tiennyt, mitä Espoon vuokraamalle rikkinäiselle koneelle pitää tehdä. Kasvi sai uuden koneen ja leasingmaksu rikkinäisestä koneesta jatkui.

Ei ole mahdollista, että 9600 tietokonetta ja niiden leasingmaksua on vahinko. Kuten ei ole vahinko, että Espoon virkamies rakentaa mökin Espoon omistamaan saareen ja ottaa veneeseensä bensaa Espoon kaupungin bensamittarista. Eikä ole vahinko, että Espoo myy kilpailuttamatta kalliomaata louhittavaksi puolella hinnalla ja sallii louhia kalliota tuplasti enemmän kuin kaupan mukaan on lupa. Eikä ole vahinko, että Espoo ostaa rakennuskelvotonta maata perikunnalta Suurpellosta, tekee maalle asemakaavan myös perikunnalle jääneelle alueelle, ja kun kukaan ei rakenna rakennuskelvottomalle maalle, Espoo ostaa perikunnalta sille jääneen maan itse asettamansa rakennusoikeuden mukaisella huippuhinnalla.

Sekään ei ole vahinko, että Espoon toimialajohtaja tuomitaan lahjusrikoksista. Eikä tämä johtaja valehtele vahingossa Espoon valtuustolle monen miljardin euron hyödyistä Espoon kaupungille, jotta saa valtuuston päättämään miljardin euron metrourakasta lahjuksia antaville kavereilleen. Eikä Espoon kaupunginhallitus päätä vahingossa vastoin lakia maksaa tuomitun johtajan oikeudenkäyntikuluja vielä johtajan kuoleman jälkeenkin.

Espoossa toimitaan näin tarkoituksella ja tahallaan. Espoossa tätä nimitetään kaupungin eduksi. Se oli peruste sille, että lahjusrikollinen tuomion saatuaan sai jatkaa virassaan. Edes moitteita ei tullut, vaan kiitokset. Kaikilla puolueilla ja virkamiehillä on syy kiitellä, koska ne kaikki hyötyvät tällaisesta hallinnosta, kukin omalla tavallaan. Espoon veronmaksajilla on varaa maksaa.

Espoo on läpimätä, se ei ole vahinko.

Vientineuvos Valtanen

Velimedia sopeutuu

KANSA MAKSAA Hesari aikoo antaa potkut 200:lle työntekijälleen. Kovin kauan ei ole siitä, kun Hesari karsi väkeä edellisen kerran.

Kansallinen instituutio on menettänyt merkityksensä. Sata vuotta sitten Hesarin edeltäjä edusti kansallista identiteettiä ja rehellisen journalismin taistelua Suomen hyvinvoinnin puolesta. Nyt firman johtajaksi nimetty tuntematon kasvo selittää TV-uutisissa miten huonosti lehdellä menee, kun mainostuloja ei ole tarpeeksi.

Sata vuotta sitten lehti möi uutisia ja tavoitteli lukijoiden hyvinvointia, nyt Hesari myy mainoksia ja tavoittelee omistajiensa lihottamista. Sata vuotta sitten lehti menestyi, kun se tarjosi muuta kuin mitä kaikki tarjoavat. Nyt Hesari muokkaa yleistä mielipidettä velikerhon äänitorvena tyhmempänä kuin monet entiset lukijansa, jotka ymmärtävät paremmin samaa mediavirtaa, josta Hesarin toimittajat poimivat mieleisiään murusia seuraavan aamun lehteen.

Jotenkin kuvaavaa on, että viime vuosien parhaiden uutisten tekijöinä ovat usein olleet kesätoimittajat tai muut harjoittelijat. Heiltä on lipsahtanut välillä oikeata journalismia, kun velikerhon sensori ei ole ollut paikalla, eikä sopivan journalismin perehdytys ole ollut vielä valmis.

Haastatellun johtajan viesti kertoi valitettavasti kaiken. Hesari on riippuvainen ilmoittajistaan, siis rakennusliikkeistä, parista johtavasta kauppaketjusta ja autokauppiaista. Tällä velikerholla on yhteinen intressi kahmia kansalaisten rahat. Niillä rahoilla pitää rakentaa metroa, teitä ja automarketteja sekä betonikuutiolämpäreitä keskelle metsiä. Kaikkea mahdollisimman kalliilla, koska siitä kertyy eniten voittoja.

Sata vuotta sitten Hesari menestyi idealismilla. Velikerhon vallan välineenä se ei näy menestyvän. Tuskin sanomalehden aika on ohi. Mutta valehtelulla on nykyään kovia kilpailijoita, siksi mainosten ja mainostajien rinnakkaistodellisuus ei käy kaupaksi.

Vaha kunnon itsenäinen Hesari kuoli jo 1900-luvun puolella. Siksi tuskin tulee surijoita tyhjenevän lasikuution juurelle, ja Ludviginkadun henki saanee levätä rauhassa siellä, missä sitten lepääkin.

Vientineuvos Valtanen

Rinne ja Stubb, pahempia kuin Schettino?

KANSA MAKSAA Schettino-niminen italialainen merikapteeni tuli kuuluisaksi siitä, että ensin hän ajoi risteilylaivansa karille rehvastellakseen ja sitten pakeni uppoavalta laivaltaan ottamalla yksin pelastusveneen samalla, kun pelastusveneitä ei riittänyt matkustajille.

Ministerit Rinne ja Stubb tulivat tunnetuksi suurista lupauksistaan aloittaessaan pätkähallituksensa johtamisen viime kesänä. Rehvakkaita puheita riitti, mutta kumpikin on sulattanut puolueensa kannatuksen lähes pienpuolueluokkaan. Herrat ovat ajaneet hallituksensa, maansa talouden ja johtamiensa puolueiden kannatuksen karille.

Ainakin toinen, ellei kumpikin, uhkaa upota vaalien jälkeen oppositioon. Voi kuitenkin yrittää pelastautua pinnan yläpuolelle keräämällä Hyviltä Veljiltä vaalitukea. Kampanjointi on kallista, mutta vaalirahoituksen järjestäminen on vielä kalliimpaa – veronmaksajille, tietenkin.

Rinteen ja Stubbin pelastusveneet ovat metro ja Pisara. Rahaa ei riitä uppoavassa valtiolaivassa kärvistelevälle kansalle, ei edes lukiolaisille omiin kouluihin. Mutta jopa ministeriön itsensä tappiollisiksi ja tarpeettomiksi toteamiin tunneleihin näiltä kapteeneilta rahaa riittää. Muka.

Tavallisesti luotettavista tietolähteistä saadun tiedon mukaan tavallisesti luotettavat puoluejohtajat eivät enää olekaan luotettavia. Siksi veronmaksajien rahat pitää luvata Hyville Veljille ennen vaaleja. Siitä kiire jakaa miljardeja kun vielä on pari viikkoa valtaa nautittavana.

Ja mikäs on miljardeja jakaessa. Veronmaksajien rahat eivät ole omia koskaan. Mutta nyt ei joudu edes hallitusvastuuseen pohtimaan, mistä miljardit otetaan.

Välimeren meininkiä, Kreikan ja Schettinon mallin mukaan.

Vientineuvos Valtanen

Breznev vaikenee

KANSA MAKSAA Tässäkin blogissa laajalti käsitelty Helsingin surkuhupaisa automaattimetroprojekti on tarkoitus keskeyttää 18.12. HKL:n johtokunnan kokouksessa. Tieto asiasta varmistui, kun kokouksen esityslista tuli julkiseksi 16.12. Tähän entisen liikennesuunnittelupäällikkö Seppo Vepsäläisen ja hänen hovinsa unelmaan on jo palanut useita kymmeniä miljoonia, ja lisää palanee, kun Helsingin osaamaton tilaajakopla joutuu Siemensin kanssa jälkipeleihin raastuvassa. Alasta vähänkin ymmärtävät varoittelivat jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mitä riskejä projektiin voi sisältyä. Kaikki riskit toteutuivat, ja tulos on nyt tämä.

Puupponen kävikin Twitterissä katsomassa, mitä automatisointia itsepäisesti ajanut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.) nyt tuumaa. Valitettavasti edellispäivän uutiset eivät ilmeisestikään ole Saurin mielestä olleet kommentoimisen arvoisia, sillä aamunsa Sauri on aloittanut hykeretelemällä joistakin uusista ratikkavuoroista linjalla 6T.

Ehkäpä loppukaneetiksi sopii Breznevin twiitti muutaman päivän takaa:

"Huomenta, Helsinki. Paras kaupunki on se, joka onnistuu innostamaan asukkaidensa osaamisen ja kekseliäisyyden yhteiseksi hyväksi. Vai mitä?"

Ylioppilas Puupponen

Tunneliveljien hedelmät kypsyvät

UUTINEN Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoista päättävä HSL ilmoitti viime tiistaina, että lippujen hinnat nousevat. Nousu johtuu siitä, että uudet junat ja uusi bussilinja nostavat joukkoliikenteen kustannuksia. Rehdisti HSL kertoi samassa tiedotteessa, että lipunhintojen nostaminen ei lopu, koska tulossa on 10-kertaa nyt kerrottuja suuremmat kustannukset katettavaksi. Kunhan Kehärata ja länsimetro saadaan käyttöön.

Ei ole ihme, että Espoon tunneliveljellä Olavi Loukolla on ollut kiire saada metronsa jatkotyömaa käyntiin. Miljardihankkeiden vaikutuksesta lippujen hintoihin ryhdyttiin Espoossa jo kyselemään, mutta Luoko kuittasi asian sillä, että HSL päättä. Ikään kuin espoolaispoliitikkojen ei siksi tarvitse murehtia siitä, paljonko he valitsijoidensa rahanmenoa lisäävät. Ja täydestä näytti menevän Espoon metrovaltuustossa 29.9.

Tietenkin on selvä, että kaupunkilaiset maksavat tunneliveljien juhlat. Helsingin metron rakentamiskulut piilotettiin kaupungin muiden kulujen sekaan ja HKL kehui metron alentavan joukkoliikenteen kustannuksia. HKL laski vain junien liikennöinnin, sillä kaupunki hoiti rakentamista varten otetut lainat. Helsingin metroveljen Seppo Vepsäläisen laskuopin mukaan metroasemien sähkö, lämpö, vartiointi, siivous ja kaikki muut kulut eivät olleet metron kuluja. Eiväthän bussifirmatkaan maksaneet mitään katujen ja pysäkkien aurauksesta ja valaistuksesta.

Mutta tunneliveljet ovat nyt kompastuneet omaan näppäryyteensä. Metrorakentaminen ulkoistettiin osakeyhtiöön, jotta kunnallinen demokratia ja viranomaistoiminnan julkisuus eivät pääse haittaamaan kaupunkilaisten rahoilla pelaamista. Tunneliveljet eivät vain tajunneet, että osakeyhtiön pitää saada jostain myös tuloja, jos se tuhlaa pari miljardia kallion paukutteluun. Siitä seuraa, ettei tunneliveljille annettuja miljardeja voikaan hoitaa huomaamattomasti, kuten Helsinki hoiti oman metronsa.

Tunneliveljien hedelmät kypsyvät vääjäämättä paljastamaan tunnelirakentamisen typeryyden. Hyvien Veljien rakastama osakeyhtiömuoto ja HSL:n kautta kierrätettävät kustannukset ja lipputulot estävät kustannusten ja kannattamattomuuden piilottamisen. Vaikka HSL:ssä istuvat pikkuveljet ja -siskot noudattavatkin vielä kiltisti isojen tunneliveljien komentoa ja laittavat kannattamattomiksi lasketut tunnelit edelleen liikennesuunnitelman ykköshankkeiksi, pakko heidän on tunneliveljille rahat kerätä.

Ainoa yllätys asiassa on, kuinka HSL:n tiedotteeseen sai kirjoittaa, että lipunhintoja korottavat tunnelihankkeet lisäävät korotustarvetta vielä 64 miljoonaa vuoteen 2017 mennessä. Ehkä HSL:ssä on pian tiedottajan paikka avoinna. Tai voihan HSL ulkoistaa tiedotuksen Hesarin kaupunkitoimitukseen. Siellä tiedetään, mitä ei saa kertoa ja miten synnytetään suuria valheita.

Vientineuvos Valtanen

Virkatehtävänä huijaaminen

VALEHTELU Jälleen kerran olen lukenut HBL:ää. Sääli, ettei HBL:ää julkaista suomeksi. Sillä väkeään jatkuvasti irtisanovan Hesarin rinnalla PKS (PääKaupunginSanomat) olisi varmasti menestyvä sanomalehti, jota moni tilaisi jopa paperisena mieluummin kuin joutavaa Hesaria.

Espoon metropelleilyn on tarkoitus siirtyä lopullisesti maan alle tämän illan Espoon valtuuston kokouksessa. Loukon käsikirjoituksen mukaan valtuusto ”päättää” Kivenlahden metron rakentamisesta, jos Louko sitä haluaa. Ja Loukohan haluaa, ja saa tämän jälkeen tehdä mitä lystää. Mitään ei enää tarvitse edes kertoa valtuustolle, koska metrohan ei ole kaupungin vaan osakeyhtiön asia. Eikä osakeyhtiön asiat kuulu kellekään. Ainakaan sille, joka maksaa.

Hinnallakaan ei ole väliä, koska Espoolla ei ole tähänkään metroon rahaa, niin se ei ole mistään muusta pois. Näin siis tulee valtuutettujen ajatella ja näinhän ne näyttävät ajattelevan. Metropäätöksen lisäksi kokouksen listalle on otettu 13 valtuutetun esittämä kysymys siitä, mitä metro oikeasti maksaa. Vastausta ei tietenkään anneta, ja valtuusto on tyytyväinen.

Valtuutetut, joiden velvollisuus lain mukaan on vastata kunnan taloudesta, eivät ole kiinnostuneet kunnan taloudesta. Espoolaiset ovat toki valinneet nämä valtuutetut, useat heistä moneen kertaan. Siten ilmeisesti espoolaiset hyväksyvät sen, etteivät Espoon valtuutetut välitä kaupungin taloudesta. Mutta asukkaidenkaan välinpitämättömyys ei vapauta valtuutettuja siitä, mitä laki heille velvoittaa.

Loukon ylimielisyys ja röyhkeys hakee vertaansa Suomen historiassa. Ihmetyttää vain, miten virkamiehet ja ministerit alistuvat siihen. Ensin Louko myönsi keksivänsä omasta päästään metrorakentamisen säästöjä, sitten hän huijaa valtiovarainministeriä uskomaan, että miljardin metrohanke maksaa kolmella miljardilla palkkoja. Nyt Louko herjaa liikenneministeriön virkamiehiä nolliksi. Ohjeet ja määräykset ovat roskaa, Louko itse tietää kaiken paremmin.

Ovatko ministerit, poliitikot ja virkamiehet näin tyhmiä ja alistuvia ja vielä myöntävät sen lupaamalla Loukolle perusteettomia rahoja?

Yksi asia Loukon käytöksestä kuitenkin tulee varmasti selväksi. Espoon ja erityisesti Kivenlahden metro on täysin turha hanke, eikä sillä ole mitään Loukon väittämiä hyötyjä. Eihän Loukon muuten tarvitse haukkua ministeriön ohjeita ja vaatimuksia rahoitusehtojen täyttymisestä.

Toisenkin asian Loukon käytös osoittaa. Loukosta ei ole virkamieheksi, sillä hänellä ei ole aikomustakaan noudattaa sitä, mitä virkamieheltä edellytetään. Louko voi esittää, että on Espoon kannalta hyvää hallintoa saada huijatuksi valtiolta Espoon omistamalle metroyhtiölle puoli miljardia euroa. Mutta tulkittiin hyvän hallinnon vaatimusta miten hyvänsä, virkamiehen työn ja päätösten valmistelun hoitaminen vastoin kaikkia lakeja ja niiden perusteella asetettuja ohjeita on pelkkää virkavirhettä.

Veli Hopea

Puuttuuko oikeusministeri metrohuijaukseen?

UUTINEN Jälleen kerran on kannattanut lukea HBL:ää. Näyttää siltä, että suomenruotsalaisten etuoikeus on tietää, mitä Suomessa tapahtuu oikeasti. Suomenkieliset saavat lukea valheita tai heille ei kerrota mitään.

Hesari on kertonut meille, miten VTT on tutkinut Kivenlahden metron olevan oivallinen valtakunnan talouden elvyttäjä. Valtiovarainministeri Antti Rinne on nämä arvostetut selvitykset nähtyään päättänyt, että hän antaa metron rakentamiseen toisen kerran neljännesmiljardin, jos vain Helsingin seudun kunnat kaavoittavat neljänneksen lisää asuntoja. Ja viimeisimmän uutisen mukaan olisi jo perjantaina sovittu, että ainakin Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat lisäykseen suostuneet. 10 kehyskuntaa eivät, mutta Suomessa riittää, kun suuret sopivat pienten puolesta.

HBL kertoo toisenlaisen totuuden. Kun liikenneministeriö vaatii metron rahoittamiseksi selvityksen metron hyödyistä, sellaista ei ole, ei tule, eikä ole tullut. Sen sijaan valtiovarainministerille esiteltiin metron miljardiurakasta hyötyvien rakennusliikkeiden parin vuoden takaisia lobbauskalvoja.  Kalvot kehuvat rakennusteollisuutta yleensä ja antavat kuvan, että mitä enemmän rakennetaan, sen paremmin Suomella menee. Eli purkuun vain jokainen valmistunut talo, jotta voidaan rakentaa heti tilalle uusi! Muuten tulee perikato.

Kumpi on oikeassa? Sivusta seuraavalle ei ole vaikea päätellä, että Hesari valehtelee ja HBL kertoo, miten asiat ovat.

Hesari viittaa nimettömiin omiin lähteisiinsä ja väittää rakennusliikkeiden yleisiä lobbauskalvoja yleensä arvostetun tutkimuslaitoksen raportiksi metron hyödyistä. Hesari jättää kertomatta, mitä on metrosta selvitetty. Kuten sen, että metro on tappiollinen ja lisää palveluita karsivan Espoon kustannuksia kymmeniä miljoonia vuodessa.

HBL kertoo nimeltä tietoja antaneet henkilöt ja yksilöi käytetyt dokumentit. Jokainen voi itse käydä toteamassa, ettei lobbauskalvoissa puhuta Kivenlahden metrosta mitään. HBL kertoo, ettei metron työllisyys- ja elvytysvaikutuksista ole olemassa mitään tietoa, koska sellaisia asioita ei ole tutkittu. Eli valtiovarainministeri lupasi metrolle rahaa elvytyksen perusteella, vaikka ei ole koskaan nähnyt mitään perusteluita.

Toivottavasti HBL kertoo vielä totuuden ”kuntien asuntotuotannosta”, josta Hesarin nimettömät tietolähteet kertovat. Asuntotuotanto ja kaavoitus ovat eri asiat, toisin kuin HS:n uutisessa. On helppo lunastaa kaavoituslupauksia Suurpellossa tai Östersundomissa. Kumpikaan ei auta asuntopulaan eikä siihen, että asuntojen hinnat karkaavat kaupunkilaisten maksukyvyn ulottumattomiin. Sillä huonojen yhteyksien päähän ja kauas ei kukaan halua asumaan eikä osta tai vuokraa asuntoa. Ja kun ei mene kaupaksi, ei myöskään rakenneta, vaikka miten olisi kaavoitettu.

Tulee mieleen ajankohtainen rinnastus Ukrainan tilanteeseen. Suomenkieliset ovat kuin venäläiset, jotka eivät osaa ja voi lukea kuin valtion kontrollissa olevaa lehdistöä. Ruotsinkieliset ovat kuin muu maailma. Heille on tarjolla kielimuurin toisella puolella valtiovallasta riippumaton lehdistö.

Olisiko niin, että ainoa pelastus on hallituksen ruotsinkielinen ministeri Anna-Maija Henriksson. Kun hän vielä sattuu olemaan oikeusministeri, hänen olisikin luontevaa edellyttää muilta ministereiltä Suomen lain eikä lobbareiden tahdon noudattamista.

Veli Hopea

PS: HBL:n uutisen suomenkielinen lyhennelmä löytyy toimittajan omasta blogista.

Mustat kasöörit

Metrokorruption 1980-luvulla paljastanut Martti ”metro” Sainio kirjoitti tuomioihin johtaneesta jupakasta kirjan Musta kassa. Kirja kertoo, miten veronmaksajien rahoilla pelattiin ohi julkisen päätöksenteon ja lainsäädännön.

Metrokorruption ja siitä langetettujen tuomioiden jälkeen poliitikot ja virkamiehet hoitivat asioita varovaisemmin. Mutta kun aika kuluu ja henkilöt vaihtuvat, hyvät tavat ja huonojen tapojen seuraukset unohtuvat. Halu päästä juhlimaan muiden rahoilla on ja pysyy.

Metroa rakennettiin Helsingin taloudenpidon ulkopuolella. Metromiehillä oli oma kassa, joka ei kuulunut Helsingin budjettiin. Sieltä sai ottaa rahaa omin päätöksin ja sellaisiin tarkoituksiin kuin halusi. Ei tarvinnut kysyä lupaa eikä selitellä jälkikäteen.

Julkisen rahankäytön avoimuudelta ja kontrollilta piilossa olevien mustien kassojen nimi on nykyään osakeyhtiö. Kun kunnan tai valtion toiminta siirretään kunnan tai valtion omistamaan osakeyhtiöön, sulkeutuvat tilikirjat kuntalaisilta, mutta pankkitilit aukeavat näiden yhtiöiden johtajille, mustille kasööreille.

Suomen suurin musta kassa lienee VR-yhtymä. Sitä ei valvo kukaan, mutta sen johto valvoo ja komentaa omistajaansa eli Suomen valtiota. Kassassa on omaisuutta 1,8 miljardia euroa. Se ei tuota mitään, sillä monopolikassan johto jakaa rahaa vain itselleen, ei omistajalle, kuten osakeyhtiössä kuuluisi. Ministerit ja kansanedustajat tekevät kuten musta kasööri sanoo. Uusinkin liikenneministeri laulaa tuttua laulua siitä, miten on pakko uskoa VR:n johtajaa, vaikka omin silmin näkisi asioiden olevan toisin.

Suurin kunnallinen musta kassa lienee Länsimetro Oy. Sen kasööri Olavi Louko on saanut jopa tuomion korruptiosta. Louko tähtää kuitenkin korkeammalle kuin kollegansa VR:ssä. Tällä hetkellä tekeillä olevan metron arvo on noussut ”vasta” miljardiin. Niinpä on kova kiire lobata ja valehdella ja saada siten käyntiin metron jatko, joka tuplaa kassan arvon. Mustien kasöörien kuninkuuspaikkaa tukee myös se, että Louko pyörittää Espoon budjetin ulkopuolisia miljoonahankkeita muussakin rakentamisessa.

VR ja Länsimetro Oy jäävät kuitenkin kioskitasolle, jos valtakunnankasööri Antti Rinne pääsee perustamaan oman mustan kassansa, Remontti Oy:n. Laadukkaan suomalaisen rakentamisen tuloksena maa on täynnä homehtuneita ja mätäneviä kouluja, joita varten Remontti Oy perustettaisiin. Kouluja on 12 miljardin euron arvosta.

Rinne ei edes peittele oman mustan kassansa törkeyttä. Valtion taloudenhoidosta vastuullinen ministeri sanoo avoimesti, että Remontti Oy:n tarkoitus on kiertää valtion taloudenhoidon sääntöjä ja rajoja. Eikä ihan pikkuasiassa, sillä Remontti Oy:n koko olisi neljännes Suomen valtion budjetista.

Missä on tämän päivän Metro-Sainio? Kuka lobbaa kansalaisten ja veronmaksajien puolesta, kun kaupunginvaltuutetut taputtelevat olalle ja kiittelevät, kun musta kasööri saa lahjustuomion?

Veli Hopea

Tunneliveljien puppugeneraattori pörisee

VALEHTELU Ei ole yllätys, että tunneliveljet kantoivat kortensa minihallitusneuvottelujen kekoon. Kyllönen ei ole enää pitämässä veronmaksajien puolta siinä, ettei rahaa hävitetä päättömiin liikennehankkeisiin. Valtiovarainministeriksi pakotetun lakkokenraali Antti Rinteen asenne on täysin päinvastainen. Rinne on valmis ottamaan valtiolle velkaa mihin hyvänsä, mikä tietää rahaa rakennusteollisuudelle. Tuhlaamisen nimi Rinteen kielenkäytössä on elvytys.

Parin miljardin urakkahaaveisiin kannattaa panostaa jopa teettämällä ”tutkimuksia” VTT:llä, jotta muutetaan Espoon metroveljen Olavi Loukon hölynpölyselitykset tosiksi. Oikeasti Louko ei esitä mitään uutta. Samat selitykset olivat jo Kyllösen pöydällä maaliskuussa. Mutta tietenkin vanhoilla valheilla kannattaa yrittää, kun ministerit ovat vaihtuneet.

Hesarin Marko Junkkari kirjoitti osuvasti kolumnissaan päivästä murmelina. Tuntui todella siltä, että tänä aamuna sai lukea jonkin menneen vuoden Hesaria.

Seudun liikennehankkeissa Kivenlahden metro ja Pisaratunneli on lykätty vähintään 10 vuoden päähän. Tätä mieltä on joukkoliikenteestä vastaava HSL hiljan julkaistuissa suunnitelmissaan. Liikennevirasto selvitti jo viime talvena itselleen, ettei Pisara vaikuta Helsingin aseman eikä muunkaan Suomen junaliikenteeseen, koska pullonkaula on Pasilan asema. Helsinki teki syksyllä selväksi, ettei sillä ole aikomusta maksaa Pisarasta mitään ainakaan kymmeneen vuoteen.

Mutta murmelipäivä alkaa uudelleen joka aamu. Niinpä tunneliveljet palaavat viime vuoteen, ja Hesari pönkittää koko sivun jutulla paluuta menneisyyteen.

Miljardi on niin iso raha, että sen voisi luulla piristävän taloutta väkisin. Mutta tosiasiassa ei tarvita kummoistakaan ymmärrystä tajuamaan, että tunnelinporaus ei elvytä mitään.

Suunnitteluun menee aluksi pari vuotta, mutta konsulttitoimistojen lihottaminen ei kansantaloutta auta. Jos auttaisi, niin tänä vuonna päättyvä Pisaran suunnittelu olisi jo auttanut. Tunnelinporaus, johon siis päästäisiin parin vuoden päästä kun Rinne ei enää ole ministeri eikä Stubbikaan luultavasti pääministeri, elvyttää lähinnä etelä-Euroopasta tulevan halpatyövoiman markkinoita.

Asemien rakentamiseen päästään sitten, kun 4–5 vuoden päästä eduskuntavaalit ovat jälleen ovella. Nämä työmaat elvyttävät lähinnä Viron taloutta, koska pääkaupunkiseudun rakennustyöläisten pienet palkkarahat kulutetaan siellä.

Louko, Mäkelä ja Hesarin toimitus voisivat kerran matkustaa itse metrolla ja tehdä retken Kalasatamaan. Siellä on jo metroasema ja metroliikennettä, asemakaavat tehty ja rakennusluvat myönnetty. Silti valtava työmaa seisoo, kun suuruudenhullut suunnitelmat eivät mene kaupaksi.

Kalasatama on sentään Helsingin kantakaupunkia, ei espoolaisia metsiä. Jos 50 tuhannen asukkaan kerrostaloasunnot olisivat menestys, rakennusliikkeet tekisivät ne ilman julkista tukea. Mutta silloinkin Espoon väkiluvun 20 prosentin kasvu kestäisi ainakin 15 vuotta. Ja sinä aikana tulee ja menee monta lamaa, hallitusta ja ministeriä.

Jos Rinne haluaa sekä elvytystä että lahjoittaa rahaa pääkaupunkiseudun rakennusteollisuudelle, niin osoite on Kalasatamassa. Valtio voi rakennuttaa Kalasataman keskuksen, se käy nopeasti, sillä kaikki on aikuisten oikeasti valmiina. Tosin Kalasataman duunarit eivät äänestä Rinnettä ja Suomen demareita.

Veli Hopea