AHNEUS Jääkiekkokanslereiden kesä on kulunut seteleissä kylpiessä. Kevään MM-kisat Helsingissä ja Tukholmassa järjestänyt organisaatio on nyt ilmoittanut netonneensa 7-8 miljoonaa euroa.
Toukokuussa oli vielä eri nuotti, kun joukolla todisteltiin, kuinka riskialtis ja huonosti kannattava bisnes jääkiekkokisojen järjestäminen on. Tällä haettiin oikeutusta sille, että halvimmistakin alkusarjan ottelulipuista nyhdettiin 156 euron hintaa, hyvistä paikoista ja kovista peleistä puhumattakaan.
Nytkin sanavalinnat ovat tarkasti mietittyjä, kun kabinettien jättiläinen Kalervo Kummola luistelee jääkiekkojunioreiden kapeiden vartaloiden taakse ja kehuu, kuinka "kyllä tällä summalla saadaan aika monta juniorivalmentajaa palkattua".
Nyt vain kaikki kriittiset urheilutoimittajat seuranta päälle, ja valvomaan, millainen massiivinen kohennus junioritoimintaan tulee alkavana syksynä. Vai menevätkö rahat sittenkin normaaliin tapaan jonnekin tähdellisempään.
Kannattaa pitää kiirettä, sillä Kummola pohjustaa jo, että ensi vuoden kisoista "ei hirveästi rahaa tule".
Ylioppilas Puupponen
torstai 26. heinäkuuta 2012
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
Hankalia alaisia onnenmaassa
TYÖ Maailman parhaan maan työelämässä selvitetään jälleen uutta kiusaamistapausta, kun Suomen Rautatiemuseon työilmapiiri on viety aluehallintoviraston toimesta poliisitutkintaan. Museon säätiötä pyörittävät VR-konserni, Hyvinkään kaupunki ja Liikennevirasto.
Normaaliin kansalliseen tapaan syytöksiin joutunut taho rajaa asian yksittäisen alaisen hankalaksi toiminnaksi. Näinhän asia oli alun perin myös kuljetusliitto AKT:n tapauksessa. Kun sitten rohkein ryhtyi toimeen, lopulta taustalta paljastui laaja pahoinvointiongelma useiden henkilöiden sairastumisineen.
Ehkä yleisö saa lisätietoa henkilökunnan onnellisuudesta juhlapuheista, joita pidetään elokuun puolivälissä museolla järjestettävässä rautateiden 150-vuotistapahtumassa.
Ylioppilas Puupponen
Normaaliin kansalliseen tapaan syytöksiin joutunut taho rajaa asian yksittäisen alaisen hankalaksi toiminnaksi. Näinhän asia oli alun perin myös kuljetusliitto AKT:n tapauksessa. Kun sitten rohkein ryhtyi toimeen, lopulta taustalta paljastui laaja pahoinvointiongelma useiden henkilöiden sairastumisineen.
Ehkä yleisö saa lisätietoa henkilökunnan onnellisuudesta juhlapuheista, joita pidetään elokuun puolivälissä museolla järjestettävässä rautateiden 150-vuotistapahtumassa.
Ylioppilas Puupponen
maanantai 23. heinäkuuta 2012
Olympia-aate (R)
KESKITTYMINEN Kansainvälisen hv-kerhon juristit ovat matkustaneet Lontooseen, jossa pyörii parhaillaan massiivinen yksinoikeusbisnes The Coca Cola Companyn antiikin aikaan perustamien olympialaisten ympärillä. Jo muinaiset roomalaiset seurasivat kisoja Samsungin älypuhelimilla, joten on luonnollista, että tämän megatapahtuman copyrightin valvonnan tulee olla kaiken vanhanaikaisen urheiluhenkiroskan yläpuolella.
Tähän mennessä on ehditty mm. kieltää teatteria käyttämästä esityksensä nimenä nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin sekä estää viiden renkaan muotoisten makkaroiden myyminen. 1910-luvulla keksittyjen ranskalaisten perunoiden kaupittelu puolestaan loukkaisi vuonna 1940 perustettua McDonaldsia, joten sekin on kielletty.
Puupponen ottaa nyt suuren henkilökohtaisen riskin toivottamalla hyvää kesäpäivän jatkoa. Raastuvassa (TM) tavataan.
Ylioppilas Puupponen
Tähän mennessä on ehditty mm. kieltää teatteria käyttämästä esityksensä nimenä nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin sekä estää viiden renkaan muotoisten makkaroiden myyminen. 1910-luvulla keksittyjen ranskalaisten perunoiden kaupittelu puolestaan loukkaisi vuonna 1940 perustettua McDonaldsia, joten sekin on kielletty.
Puupponen ottaa nyt suuren henkilökohtaisen riskin toivottamalla hyvää kesäpäivän jatkoa. Raastuvassa (TM) tavataan.
Ylioppilas Puupponen
perjantai 20. heinäkuuta 2012
VR kilautti kaverille
LOBBAUS Rautateillämme ainoa sallittu matkustajien kuljettaja, VR on ryhtynyt tutkimuslaitokseksi ja tehnyt tiedotteensa mukaan kyselyn "suurille puolueille". VR:lle "suuria puolueita" näyttävät olevan omat kaverit, eli kokoomus, SDP ja keskusta, eli suurin, toiseksi suurin ja neljänneksi suurin. Kolmanneksi suurin ei siis ole "suuri puolue".
Myös kyselyn kohderyhmä on erikoinen: 60 puoluekokousedustajaa. Sitä, miten on päädytty kaikista sadoista puoluekokousedustajista juuri kuuteenkymmeneen, ja keihin heistä, ja miksi, ei kerrota. Myöskään kysymyksiä ei kerrota.
Näistä lähtökohdista ei kerhomme vaivaudu kommentoimaan tiedotteen johtopäätöksiä mitenkään, vaan luokittelee tämä eriskummallisen kyselyn sarjaan "lobbaus".
Ylioppilas Puupponen
Myös kyselyn kohderyhmä on erikoinen: 60 puoluekokousedustajaa. Sitä, miten on päädytty kaikista sadoista puoluekokousedustajista juuri kuuteenkymmeneen, ja keihin heistä, ja miksi, ei kerrota. Myöskään kysymyksiä ei kerrota.
Näistä lähtökohdista ei kerhomme vaivaudu kommentoimaan tiedotteen johtopäätöksiä mitenkään, vaan luokittelee tämä eriskummallisen kyselyn sarjaan "lobbaus".
Ylioppilas Puupponen
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Enkeli-Metro
VALEHTELU Ylioppilas Puupposen yllytyksestä luin viimeksi ilmestynyttä Hesarin kuukausiliitettä ja sen kehuttua artikkelia Enkeli-Elisasta. Enkeli-Elisassa on kyse siitä, että yksi henkilö on kirjoittanut kirjan Elisa-nimisestä tytöstä ja sama henkilö on esiintynyt myös tytön vanhempien edustajana julkisuudessa. Kirjaan liittyy blogeja ja toistaiseksi suljettu Facebook-sivu, jolla oli yli 40.000 ”tykkääjää”.
Kuukausiliitteen artikkeli tekee minkä ovat tehneet mm. Vauva-lehden keskustelufoorumin kirjoittajat jo aikaisemmin, eli kyseenalaistaa sen, onko Elisa todellinen henkilö, kuten kirjan kirjoittaja väittää. Lehdistössä on kuukausiliitteen artikkelin jälkeen ihmetelty, miten julkisuudessa on uskottu yhden henkilön esittämiin puheisiin Elisasta. Miksi eivät toimittajat ole tarkistaneet asioita mistään muualta, kuten olivat tehneet kuukausiliitteen toimittajat. Elisa on esitetty totena ilman kritiikkiä.
Elisan tapaus ei ole ainoa, jossa jokin asia on päässyt sellaiseen asemaan, jossa kritiikillä ei ole enää sijaa. Myös Helsingin metro on yksi sellainen. Lehdistö julkaisee virkamiesten tai Länsimetro Oy:n tiedotteet uutisina tarkistamatta asiasisältöä edes yhdestä muusta lähteestä. Hallinto-oikeudet uskovat virkamiesten selityksiin ja kuittaavat valehtelun päätösten perusteluina sillä, että valtuustoilla on halutessaan oikeus päättää asioista valehtelunkin perusteella.
Elisan tarinan puolustajat ovat perustelleet, että on ollut tärkeämpää tuoda julkisuuteen koulukiusaamisen ongelma kuin se, onko valehdeltu Elisan tarinan olevan totta. Metron puolustajat vakuuttavat, että metro ja sen automatisointi ovat hyvä asia joka tapauksessa. Joten jos päätöksiä ei muuten saada, valehtelukin on hyväksyttävää? Tarkoitus siis pyhittää keinot.
Mutta jos totuudella ei perusteluna ole väliksi, kuka ja miten sitten päättää sen, mikä on hyvä ja mikä ei? Mihin tarvitaan järjestäytynyt yhteiskunta ja demokratia, jos asioista kuitenkin päätetään laeista ja muista sopimuksista riippumatta, Hyvien Veljien kesken?
Koulukiusaaminen on paha asia, mutta se ei ole ainoa nuorten ongelma. Siksi ei pidä antaa kiusaamisesta valheellista kuvaa, joka jättää muut ongelmat varjoonsa. Valehtelun paljastuminen johtanee lisäksi siihen, että kiusaamista aletaan vähätellä, koska sehän "oli vain valehtelua".
Metrollakin on hyvät puolensa, kuten kaikella, mitä voi ostaa ja hankkia, jos vain on rajattomasti rahaa. Mutta kun ei ole. Lisäksi näyttää siltä, että vähemmällä rahalla saisi parempia ratkaisuja. Kuten kuljettajallisen metron, joka on halvempi ja samalla nopeampi ja tehokkaampi kuin automaatti.
Valehtelun tarve on jo itsessään osoitus siitä, että väitetty hyvä ei taidakaan olla niin hyvä kuin väitetään. Jos olisi, miksi pitää valehdella? Elisan kohdalla näyttää siltä, että valheesta jäätiin kiinni.
Hesarin kuukausiliitteellä on intressi asettua muun median yläpuolelle, jopa kahdella totuutta pohtivalla artikkelilla samassa numerossa. Se toinen oli kansikuva-artikkeli Anneli Auerista. Kuukausiliitettä ja Sanoma-konsernia ei ole kiinnostanut tuoda julkisuuteen metroon liittyvää valehtelua. Ei myöskään asettaa julkisesti vertailtavaksi metrovirkamiesten ja metropäätöksistä valittaneiden selityksiä, kuten syyttäjän ja puolustuksen todistukset esitettiin Auerin tapauksesta kertovassa artikkelissa.
Median tuomioistuin on puhunut. Ehkä fiktiivinen Elisa kuoli nyt oikeasti, mutta Enkeli-Metro saa jatkaa valheellista elämäänsä.
Veli Hopea
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Krokotiili tunnontuskissa
MEDIA Suomen media kieriskelee nyt itsesäälissä, onhan se tullut nenästä vedetyksi. Lehdistön suurmorkkis on syntynyt, kun joka tuutista tulviva Enkeli-Elisa on paljastumassa mielikuvitushahmoksi ja kirjailijan omakustanteen nerokkaaksi mainoskampanjaksi. Edellinen häpeäpilkku oli valelottovoittaja, joka vedätti mediaa kuusnolla kuvailemalla mm. tunnetta, joka oli "voittokuponki kädessä", vaikka todellinen voittorivi pelattiin netissä.
Enkeli-Elisan ankan äärellä kieriskelee nyt jopa Helsingin Sanomat. Sen pääjehu Mikael Pentikäinen kysyy kolumnissaan, pitäisikö median olla itsekriittisempi.
Mistä kertoo se, että median krapula syntyy aina joutavista viihdekohuista, joihin mukaan menemisestä tuskin tulee vahinkoa kärpäsellekään? Miksei Pentikäinen kampaa lehtensä talouden ja politiikan osastojen kirjoittelua samanlaisella kyyneltulvalla?
Kerhomme lehtilukusalissa odotellaan jo Pentikäisen jatko-osia selventämään Hesarin taloudellisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä. Sopivia työotsikoita voi lainata tästä:
Miksi riehaannuimme Guggenheimista?
Miksi savustimme Vantaan Peltomäen, mutta emme Espoon Loukoa?
Miksi lobbaamme metroa?
Ylioppilas Puupponen
Enkeli-Elisan ankan äärellä kieriskelee nyt jopa Helsingin Sanomat. Sen pääjehu Mikael Pentikäinen kysyy kolumnissaan, pitäisikö median olla itsekriittisempi.
Mistä kertoo se, että median krapula syntyy aina joutavista viihdekohuista, joihin mukaan menemisestä tuskin tulee vahinkoa kärpäsellekään? Miksei Pentikäinen kampaa lehtensä talouden ja politiikan osastojen kirjoittelua samanlaisella kyyneltulvalla?
Kerhomme lehtilukusalissa odotellaan jo Pentikäisen jatko-osia selventämään Hesarin taloudellisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä. Sopivia työotsikoita voi lainata tästä:
Miksi riehaannuimme Guggenheimista?
Miksi savustimme Vantaan Peltomäen, mutta emme Espoon Loukoa?
Miksi lobbaamme metroa?
Ylioppilas Puupponen
torstai 12. heinäkuuta 2012
Linjaliike Velj. Monopoli
KESKITTYMINEN Suomessa on sellainenkin yrittäjien ammattikunta, joka ei ole tottunut kilpailuun ollenkaan. Tälle joukolle on vuosikymmenet tarjottu suojattu toimintakenttä, jolla jokainen yritys on saanut tehdä olonsa mieleisekseen.
Tämä veljeskunta toimii sektorilla linja-autojen reittiliikenne. Heitä ei saa tulla häiritsemään pysähtymällä samalla pysäkillä kuin veljesmonopolin linja-autot. Hinnat tulevat kaikilla samasta taulukosta, eikä halvemmalla kuljettavia oteta mukaan. Kartellilla on myös oma linja-autoasemaverkosto ja tavarankuljetusjärjestelmä, johon ei pakanoita kaivata.
Nyt linjaveljesten asema on muuttunut tukalaksi, kun EU:n ansiosta suomalainen bussihuijaus on purettava jo tämän vuosikymmenen aikana. Kun veljesten lobbaamat siirtymäajan siirtymäajat tulevat tiensä päähän, linjoja saa ajaa kuka tahansa, ja kaupunkien on jaettava paikallisliikenne reilulla kilpailulla.
Tämä on vanhoille "yrittäjille" liian kova pala. Parhaillaan veljet laativat urakalla valituksia bussikartellin haastaneesta Onnibus-yhtiöstä, joka on nopeasti kerännyt asiakaskuntansa alentamalla hintoja ja kutomalla kekseliäästi uusia reittejä monopolin tiheiden seittien väliin. Bussimafia on kirjoituttanut pelisäännöt sellaisiksi, että Onnibus joutuu sijoittamaan lähtö- ja päätepisteensä lähiöihin ja kauas linja-autoasemista. Kuin pikkurikollinen se kiertelee laitapolkuja, ettei iso paha susi suuttuisi.
Valittajien joukossa häärää myös VR, jolla on ollut Helsinki-Turku-välillä hegemonia-asema bussiyhtiö Pohjolan Liikenteen ja junavuorojen myötä. Kun muistetaan vielä, miten taksiala on onnistunut estämään kilpailun, voidaan huomata, että joukkoliikenne on ketju monopoleja, jotka valvovat omaa mukavuusaluettaan matkustajan haitaksi.
Joukkoliikenteen markkinaosuus on Suomessa ohut ja polkee paikallaan. Mikäs ihme se on, kun alan toimijat yhteisymmärryksessä suojelevat omia yksinoikeuksiaan, ja poliitikot säestävät kehumalla, kuinka tehokas ja onnistunut Suomen ratkaisu on.
Ylioppilas Puupponen
Tämä veljeskunta toimii sektorilla linja-autojen reittiliikenne. Heitä ei saa tulla häiritsemään pysähtymällä samalla pysäkillä kuin veljesmonopolin linja-autot. Hinnat tulevat kaikilla samasta taulukosta, eikä halvemmalla kuljettavia oteta mukaan. Kartellilla on myös oma linja-autoasemaverkosto ja tavarankuljetusjärjestelmä, johon ei pakanoita kaivata.
Nyt linjaveljesten asema on muuttunut tukalaksi, kun EU:n ansiosta suomalainen bussihuijaus on purettava jo tämän vuosikymmenen aikana. Kun veljesten lobbaamat siirtymäajan siirtymäajat tulevat tiensä päähän, linjoja saa ajaa kuka tahansa, ja kaupunkien on jaettava paikallisliikenne reilulla kilpailulla.
Tämä on vanhoille "yrittäjille" liian kova pala. Parhaillaan veljet laativat urakalla valituksia bussikartellin haastaneesta Onnibus-yhtiöstä, joka on nopeasti kerännyt asiakaskuntansa alentamalla hintoja ja kutomalla kekseliäästi uusia reittejä monopolin tiheiden seittien väliin. Bussimafia on kirjoituttanut pelisäännöt sellaisiksi, että Onnibus joutuu sijoittamaan lähtö- ja päätepisteensä lähiöihin ja kauas linja-autoasemista. Kuin pikkurikollinen se kiertelee laitapolkuja, ettei iso paha susi suuttuisi.
Valittajien joukossa häärää myös VR, jolla on ollut Helsinki-Turku-välillä hegemonia-asema bussiyhtiö Pohjolan Liikenteen ja junavuorojen myötä. Kun muistetaan vielä, miten taksiala on onnistunut estämään kilpailun, voidaan huomata, että joukkoliikenne on ketju monopoleja, jotka valvovat omaa mukavuusaluettaan matkustajan haitaksi.
Joukkoliikenteen markkinaosuus on Suomessa ohut ja polkee paikallaan. Mikäs ihme se on, kun alan toimijat yhteisymmärryksessä suojelevat omia yksinoikeuksiaan, ja poliitikot säestävät kehumalla, kuinka tehokas ja onnistunut Suomen ratkaisu on.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Maailmantalouden häiriköt
AHNEUS Amerikkalainen lehti on listannut maailmantalouden pahimmat häiriköt. He ovat lehden mukaan henkilöitä, jotka "tuhoavat maailmantalouden".
Listalle ei ole mahtunut ketään oikeaa syyllistä. Siis niitä, jotka lobbasivat maailmantalouteen nykyisen, veronmaksajien takaaman ahneusjärjestelmän. Ei esimerkiksi niitä, jotka aiheuttivat Yhdysvalloissa massiivisen taantuman jakamalla kansalle silmät ja korvat täyteen asuntolainaa ja keinottelemalla veloilla. Tai niitä, jotka nytkin kärkkyvät itse aiheutetun kriisin varjolla omia poliittisia tai taloudellisia intressejään.
Jäämme odottamaan lehdeltä listaa maailmantalouden mukavimmista veljistä. Heitä lienee enemmän kuin 13.
Ylioppilas Puupponen
Listalle ei ole mahtunut ketään oikeaa syyllistä. Siis niitä, jotka lobbasivat maailmantalouteen nykyisen, veronmaksajien takaaman ahneusjärjestelmän. Ei esimerkiksi niitä, jotka aiheuttivat Yhdysvalloissa massiivisen taantuman jakamalla kansalle silmät ja korvat täyteen asuntolainaa ja keinottelemalla veloilla. Tai niitä, jotka nytkin kärkkyvät itse aiheutetun kriisin varjolla omia poliittisia tai taloudellisia intressejään.
Jäämme odottamaan lehdeltä listaa maailmantalouden mukavimmista veljistä. Heitä lienee enemmän kuin 13.
Ylioppilas Puupponen
lauantai 7. heinäkuuta 2012
K-kauppakin ryhtyi tuohoamaan uhanalaista kalalajia
VASTUULLISUUS Lomakauden ollessa kuumimmillaan, haluaa HV-kerho muistuttaa myös satunnaisia kalastajia uudesta kalastuslaista, sekä pyytää huolehtimaan tarvittavista kalastusluvista ja yllyttää muutoinkin vastuullisuuteen kalan ja kalastuksen suhteen. Esimerkkeinä piittaamattomuudesta ja vastuuttomuudesta kelpaavat maamme kaksi suurinta vähittäiskaupparyhmää.
Keväisen kalakohun aikaan S-ryhmän käytännössä harjoittamasta "vastuullisuudesta" kirjoitettiin myös HV -kerhon blogissa huhtikuussa. Noihin aikoihin moni huolestunut kalamies tuohtui ja pisti S-ryhmän boikottiin ja siirsi ainakin kalaostoksensa K-kauppojen tiskeille. Myöhemmin S-ryhmän sisällä alkoikin näkyä rakoilua ja mm. HOK-Elanto ilmoitti lopettavansa uhanalaisen lohen ja siian myymisen toistaiseksi.
Tuolloin K-ryhmä oli vastuullisuuden suhteen huomattavasti kilpailijaansa edellä. Vielä toukokuussa Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo julistikin, ettei heillä ole valikoimissa mitään kaloja WWF:n punaiselta listalta, joten Itämeren villiä lohta, eikä villiä vaellussiikaa myydä.
Itämeren villi lohi on edelleen WWF:n mukaan uhanalainen. Nälkä lienee K-ryhmässä yltynyt suureksi, sillä se on syönyt sanansa ja haluaa syöttää asiakkailleen samaa uhanalaista lohta, jota sen ei pitänyt lainkaan myydä. Kesäkuussa K-ryhmään kuuluva K-supermarket Vuorinen mainosti Itämeren villistä lohesta tehtyjä fileitä Aamupostissa.
Järjestöneuvos Jurmu toivotttaa kaikille lukijoille kireitä, mutta vastuullisesti viritettyjä siimoja.
Keväisen kalakohun aikaan S-ryhmän käytännössä harjoittamasta "vastuullisuudesta" kirjoitettiin myös HV -kerhon blogissa huhtikuussa. Noihin aikoihin moni huolestunut kalamies tuohtui ja pisti S-ryhmän boikottiin ja siirsi ainakin kalaostoksensa K-kauppojen tiskeille. Myöhemmin S-ryhmän sisällä alkoikin näkyä rakoilua ja mm. HOK-Elanto ilmoitti lopettavansa uhanalaisen lohen ja siian myymisen toistaiseksi.
Tuolloin K-ryhmä oli vastuullisuuden suhteen huomattavasti kilpailijaansa edellä. Vielä toukokuussa Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo julistikin, ettei heillä ole valikoimissa mitään kaloja WWF:n punaiselta listalta, joten Itämeren villiä lohta, eikä villiä vaellussiikaa myydä.
Itämeren villi lohi on edelleen WWF:n mukaan uhanalainen. Nälkä lienee K-ryhmässä yltynyt suureksi, sillä se on syönyt sanansa ja haluaa syöttää asiakkailleen samaa uhanalaista lohta, jota sen ei pitänyt lainkaan myydä. Kesäkuussa K-ryhmään kuuluva K-supermarket Vuorinen mainosti Itämeren villistä lohesta tehtyjä fileitä Aamupostissa.
Järjestöneuvos Jurmu toivotttaa kaikille lukijoille kireitä, mutta vastuullisesti viritettyjä siimoja.
Valtio suojelee kermankuorintaa
SYRJINTÄ Valtion ei tule liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mukaan helpottaa rautatieliikenteen tarjonnan lisäämistä. Päinvastoin, valtion tulee jatkaa uuden reittitarjonnan estämistä. Tämä ilmenee ministerin kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen antamasta vastauksesta.
Savonlinnan ja Pieksämäen välillä olisi nyt alkanut alueen asukkaiden laajasti toivoma junaliikenne, jos VR olisi vuokrannut tai myynyt sinisiä matkustajavaunuja pieksämäkeläiselle Proxionille. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Kyllösen vastauksen mukaan "VR-Yhtymää ei pidä saattaa tilanteeseen, jossa se joutuisi kantamaan kilpailijoidensa kustannuksia". Kyllösen vastaus on naurunalainen mm. seuraavista syistä:
1. Todellisuudessa VR itse on saanut kyseisen vaunukaluston vuonna 1995 kirjoilleen ilmaiseksi, kun Valtionrautateistä tehtiin osakeyhtiö.
2. Uusi käyttäjä siis maksaisi siitä, minkä VR sai ilmaiseksi.
3. VR ei ilmaiseksi saamaansa kalustoa vuokraamalla tai myymällä kantaisi kustannuksia vaan ottaisi rahaa vastaan.
Kummallista on myös, että kun kysymys koskee VR:n omistajaohjausta, siihen vastaa liikenneministeri luettelemalla, kuinka rajallinen liikenneministeriön valta on ja todeten, että omistajaohjaus kuuluu toiselle ministerille. Syy on tietenkin täysin selvä: jos kysymykseen olisi vastannut omistajaohjausministeri, hän olisi joutunut ottamaan kantaa asiaan, joka on kiusallinen.
Kiusallinen se on tässä tapauksessa siksi, että:
1. Omistajaohjauksella ei haluta helpottaa VR:ltä poistuvan kaluston jälkimarkkinoita, vaan estää ne.
2. Omistajaohjauksella ei haluta luoda liikennettä kyseiselle välille myöskään ohjaamalla VR:ää aloittamaan liikenne.
3. Toisin sanoen VR:n omistajaohjauksella rajoitetaan Suomen rautatieliikenteen kehitystä.
Kansainvälisesti katsoen Suomi on toiminnallaan kehittymättömien takapajuloiden joukossa. Sivistysmaissa, esimerkiksi heti Suomen rajan länsipuolella, valtion rautatieyhtiön vapautunutta kalustoa on nimenomaan poliittisilla päätöksillä ohjattu tarjolle, jotta uutta junatarjontaa syntyisi. Sitä on myös syntynyt.
Suomessa hyväksyttyä junatarjontaa ovat vain VR:n junat. Ei riitä, että koko VR:n nykyinen reittiverkosto on suojattu monopolilla. Kyllösen vastaus todistaa, että tosiasiassa valtio haluaa estää uuden liikenteen syntymisen myös VR:n reittien ulkopuolella. Näin varmistetaan, että paljon arvostelua saaneella, yli 40 miljoonaa euroa maksaneella remontilla kunnostettu Savonlinna-Huutokoski-rata pysyy tyhjillään.
Proxionin tapaus osoittaa meille, että kulunut propaganda siitä, kuinka "uudet toimijat tulisivat vain kuorimaan kermaa suurten kaupunkien välille", ei pidä paikkaansa. Uutta junaliikennettä syntyisi eri puolelle maata, jos siihen luotaisiin edellytyksiä. Nyt edellytyksiä luodaan vain VR:n harjoittamalle kermankuorinnalle.
Ymmärrämmekö edes, me demokraattisen kansantasavallan kansalaiset, mitä henkisesti merkitsee, että valtio haluaa estää jotain, mitä kaikkialla normaaleissa olosuhteissa pidettäisiin myönteisenä kehityksenä?
Ylioppilas Puupponen
Savonlinnan ja Pieksämäen välillä olisi nyt alkanut alueen asukkaiden laajasti toivoma junaliikenne, jos VR olisi vuokrannut tai myynyt sinisiä matkustajavaunuja pieksämäkeläiselle Proxionille. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Kyllösen vastauksen mukaan "VR-Yhtymää ei pidä saattaa tilanteeseen, jossa se joutuisi kantamaan kilpailijoidensa kustannuksia". Kyllösen vastaus on naurunalainen mm. seuraavista syistä:
1. Todellisuudessa VR itse on saanut kyseisen vaunukaluston vuonna 1995 kirjoilleen ilmaiseksi, kun Valtionrautateistä tehtiin osakeyhtiö.
2. Uusi käyttäjä siis maksaisi siitä, minkä VR sai ilmaiseksi.
3. VR ei ilmaiseksi saamaansa kalustoa vuokraamalla tai myymällä kantaisi kustannuksia vaan ottaisi rahaa vastaan.
Kummallista on myös, että kun kysymys koskee VR:n omistajaohjausta, siihen vastaa liikenneministeri luettelemalla, kuinka rajallinen liikenneministeriön valta on ja todeten, että omistajaohjaus kuuluu toiselle ministerille. Syy on tietenkin täysin selvä: jos kysymykseen olisi vastannut omistajaohjausministeri, hän olisi joutunut ottamaan kantaa asiaan, joka on kiusallinen.
Kiusallinen se on tässä tapauksessa siksi, että:
1. Omistajaohjauksella ei haluta helpottaa VR:ltä poistuvan kaluston jälkimarkkinoita, vaan estää ne.
2. Omistajaohjauksella ei haluta luoda liikennettä kyseiselle välille myöskään ohjaamalla VR:ää aloittamaan liikenne.
3. Toisin sanoen VR:n omistajaohjauksella rajoitetaan Suomen rautatieliikenteen kehitystä.
Kansainvälisesti katsoen Suomi on toiminnallaan kehittymättömien takapajuloiden joukossa. Sivistysmaissa, esimerkiksi heti Suomen rajan länsipuolella, valtion rautatieyhtiön vapautunutta kalustoa on nimenomaan poliittisilla päätöksillä ohjattu tarjolle, jotta uutta junatarjontaa syntyisi. Sitä on myös syntynyt.
Suomessa hyväksyttyä junatarjontaa ovat vain VR:n junat. Ei riitä, että koko VR:n nykyinen reittiverkosto on suojattu monopolilla. Kyllösen vastaus todistaa, että tosiasiassa valtio haluaa estää uuden liikenteen syntymisen myös VR:n reittien ulkopuolella. Näin varmistetaan, että paljon arvostelua saaneella, yli 40 miljoonaa euroa maksaneella remontilla kunnostettu Savonlinna-Huutokoski-rata pysyy tyhjillään.
Proxionin tapaus osoittaa meille, että kulunut propaganda siitä, kuinka "uudet toimijat tulisivat vain kuorimaan kermaa suurten kaupunkien välille", ei pidä paikkaansa. Uutta junaliikennettä syntyisi eri puolelle maata, jos siihen luotaisiin edellytyksiä. Nyt edellytyksiä luodaan vain VR:n harjoittamalle kermankuorinnalle.
Ymmärrämmekö edes, me demokraattisen kansantasavallan kansalaiset, mitä henkisesti merkitsee, että valtio haluaa estää jotain, mitä kaikkialla normaaleissa olosuhteissa pidettäisiin myönteisenä kehityksenä?
Ylioppilas Puupponen
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Gyproc-veli ei häviä koskaan
ASUNTOKUPLA Rakentamiskustannukset ovat Suomessa vaatimattomasti jopa kolminkertaiset Saksaan verrattuna, kertoo Rakennuslehden haastattelema VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen.
Asunto on tunnetusti ihmiselämän kallein ostos. Moni maksaa sitä suurimman osan työiästään. Sen, että tämän ostoksen rakentamisessa on ylimääräistä jopa satoja prosentteja, luulisi soittavan jotain kelloa yhteiskunnassa. Suomessa tietoon on ilmeisesti turruttu niin, ettei Niemisenkään lausuma johtanut minkäänlaiseen julkiseen keskusteluun.
Rakennusveljet - Nieminen mukaanlukien - valittavat, kuinka rakentamista ja kiinteistönhoitoa säätelevät lait ja normit nostavat asuntojen hintaa. Samanlaisia määräyksiä on silti muuallakin Euroopassa. Ala on kaiken lisäksi itse lobannut lakeihin näitä tiukennuksia. Syy on selvä: rakennusala ei maksa taloihin rakennettavista ylimääräisistä neliöistä ja varusteista penniäkään. Jokaisen yhteistilan, autopaikan tai esteettömyysyksityiskohdan maksaa asukas, ei rakentaja. Mitä enemmän kohteessa on tekemistä, sitä enemmän siitä tulee myyntiä ja myynnille katetta.
Rakennusala on Suomessa myös harmaan talouden ylivoimainen ykkönen. Työvoima on siis rakennusveljille selvästi halvempaa kuin lain mukaan toimien olisi. Asuntojen hintoja veronkierto ja koijaus eivät laske. Niin kiirettä pitää varsinkin heinäkuun helteillä, ettei Espoon velimetron räjäytystyöstä vastannut henkilö joutanut käymään koko työmaalla.
Jotain paljon puhuvaa on siinä, mikä valtava mylläkkä ja selvitysten ruljanssi syntyy, jos joku muodollisesti epäpätevä nuorukainen menee täydestä lääkärinä terveyskeskuksessa. Rakennusalalla kansalaisten jättimäinen rahastaminen saa rehottaa, eikä betoniveijareille muka mahdeta mitään.
Ylioppilas Puupponen
Asunto on tunnetusti ihmiselämän kallein ostos. Moni maksaa sitä suurimman osan työiästään. Sen, että tämän ostoksen rakentamisessa on ylimääräistä jopa satoja prosentteja, luulisi soittavan jotain kelloa yhteiskunnassa. Suomessa tietoon on ilmeisesti turruttu niin, ettei Niemisenkään lausuma johtanut minkäänlaiseen julkiseen keskusteluun.
Rakennusveljet - Nieminen mukaanlukien - valittavat, kuinka rakentamista ja kiinteistönhoitoa säätelevät lait ja normit nostavat asuntojen hintaa. Samanlaisia määräyksiä on silti muuallakin Euroopassa. Ala on kaiken lisäksi itse lobannut lakeihin näitä tiukennuksia. Syy on selvä: rakennusala ei maksa taloihin rakennettavista ylimääräisistä neliöistä ja varusteista penniäkään. Jokaisen yhteistilan, autopaikan tai esteettömyysyksityiskohdan maksaa asukas, ei rakentaja. Mitä enemmän kohteessa on tekemistä, sitä enemmän siitä tulee myyntiä ja myynnille katetta.
Rakennusala on Suomessa myös harmaan talouden ylivoimainen ykkönen. Työvoima on siis rakennusveljille selvästi halvempaa kuin lain mukaan toimien olisi. Asuntojen hintoja veronkierto ja koijaus eivät laske. Niin kiirettä pitää varsinkin heinäkuun helteillä, ettei Espoon velimetron räjäytystyöstä vastannut henkilö joutanut käymään koko työmaalla.
Jotain paljon puhuvaa on siinä, mikä valtava mylläkkä ja selvitysten ruljanssi syntyy, jos joku muodollisesti epäpätevä nuorukainen menee täydestä lääkärinä terveyskeskuksessa. Rakennusalalla kansalaisten jättimäinen rahastaminen saa rehottaa, eikä betoniveijareille muka mahdeta mitään.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 3. heinäkuuta 2012
Uusi Nokia varoittaa jälleen
TALVIVAARA Kaksi ja puoli kuukautta sitten uusi Nokiamme antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Tuolloin syinä oli mm. ennakoimattomat työturvallisuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet sekä ympäristöinvestoinnit. Paljon ei ehtinyt vettä liuotusaltaassa virrata, kun oli taas varoitettava. Tämänpäiväisestä Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tuotantopäivityksestä käy ilmi, että kuluvalle vuodelle annetun tuotantoennusteen saavuttaminen on epätodennäköistä.
Tällä kertaa yhtiö löytää syitä työntekijästä, joka meni kuolemaan yhtiön tontilla aiheuttaen toiminnallaan ikävän seisakin. Syylliseksi todetaan myös Suomen ilmasto. Ulkopuolinenkin on huomannut yhtiön ylle kasaantuneet pilvet, mutta niistä niskaan satanut vesi on yllättänyt Talvivaaran. Myös keväisin tapahtuva lumien sulaminen on tullut yhtiölle täytenä yllätyksenä.
Vaan ei hätää, ongelmista on kuulemma taas kerran opittu. Oppilas vaikuttaa kyllä hieman tavallista kovakalloisemmalta. Sitä on kyllä tuettu, sen tekosia on katsottu läpi sormien ja kallista erityiskohtelua on annettu. Ilmeisesti meillä kansakuntana on varaa näinkin kalliiseen koulutukseen, jossa ympäristö pilaantuu, eikä työntekijöiden turvallisuudesta piitata. Vastineeksihan on yhtiökokouksessa joka kerta kuitenkin kuu valkokankaalle heijastettu.
Tänä vuonna aloitettu HV-kerhon blogi kirjoitti Talvivaarasta ensimmäisen kerran helmikuussa. Noihin aikoihin järjestettiin suunnattu osakeanti institutionaalisille sijoittajille, johon myös valtion sijoitusyhtiö Solidium osallistui. Vaikka anti loukkasikin osakkeenomistajien tasavertaisuutta ja romautti yhtiön markkina-arvoa yli 100 miljoonaa, voi piensijoittaja nyt riemuita, ettei tuolloin päässyt vahingossakaan osallistumaan ko. antiin. Ennen antia osakkeen hinta oli n. 4 euroa, anti-ilmoituksen jälkeen 3,50. Tänään omistajat jännäävät lasketaanko eilisestä päätöskurssista 10, 15 vai 20 prosenttia. Joka tapauksessa osakkeen hinta tulee jäämään reilusti alle kahden euron.
Kevään aikana valtion sijoitusyhtiö Solidium vähensi omistustaan vakaassa ja tuottavassa teleoperaattoribisneksessä myyden Telia-Soneraa n. 450 miljoonan euron edestä nopeutetussa tarjousmenettelyssä (=alennuksella). Se myös laski liikkeelle 600 miljoonan joukkovelkakirjalainan. Tämän reilun miljardin se halusi kiireesti päästä pumppaamaan kaivosteollisuuteen mm. Talvivaaraan. Kiire tulee usein kalliiks, niin nytkin. Vähentämällä rauhallisemmin omistustaan TeliaSonerasta olisi saatu parempi hinta, lisäksi Talvivaaran osakkeen arvosta on sulanut noista antiajoista karkeasti 50 prosenttia. Markkinamyllerryksessä TeliaSonerakin on laskenut, mutta puhutaan vain joistakin prosenteista. TeliaSonera tekee tulosta ja jakaa omistajilleen vuosittain varsin hyvää osinkoa (tänä keväänä n. 6%), Talvivaaran suhteen tulosta ei tule, eikä osingoista ole pelkoa. Usko Talvivaaraan Solidiumilta ei ole kuitenkaan loppunut, viime kuussa se lisäsi omistustaan yli 800 000 kappaleella. Yhteisiä varojamme ei pumppaa Kainuun korpeen yksistään Solidium. Myös eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet rahojamme uuteen Nokiaan ja ne löytyvät varsin korkealta Talvivaaran omistajalistalta.
Vaikka Talvivaara moneen kertaan lupaamansa kuun joskus lunastaisikin, jää ympäristötuhojen ja työturvallisuuslaiminlyöntien jälkeen lasku, jonka maksamiseen ei löydy varoja eikä keinoja.
Tuoreen presidenttimme taannoinen pohjoisen retki ja siellä antama ilmoitus, jonka mukaan kaivosten valvonta on riittävä, eikä sitä ole mitään syytä kiristää huomioitiin myös HV-kerhossa. Samassa yhteydessä Niinistön lausuma näkemys siitä, että kaivoshankkeet mahdollisuuksineen ovat uusi Nokia, tuntuu pätevän ainakin Talvivaaran kohdalla hämmentävän hyvin ja nopeasti. Sekä Nokian että Talvivaaran kurssit ovat tuon lausahduksen jälkeen suorastaan imeytyneet toisiaan kohti. Tänään kuin presidentin ennusteen kliimaksina ne koskettivat kevyesti toisiaan. Valitettavasti matkan suuntana on molemmilla yhtiöillä jo pitkään ollut kaakko.
Järjestöneuvos Jurmu
Tällä kertaa yhtiö löytää syitä työntekijästä, joka meni kuolemaan yhtiön tontilla aiheuttaen toiminnallaan ikävän seisakin. Syylliseksi todetaan myös Suomen ilmasto. Ulkopuolinenkin on huomannut yhtiön ylle kasaantuneet pilvet, mutta niistä niskaan satanut vesi on yllättänyt Talvivaaran. Myös keväisin tapahtuva lumien sulaminen on tullut yhtiölle täytenä yllätyksenä.
Vaan ei hätää, ongelmista on kuulemma taas kerran opittu. Oppilas vaikuttaa kyllä hieman tavallista kovakalloisemmalta. Sitä on kyllä tuettu, sen tekosia on katsottu läpi sormien ja kallista erityiskohtelua on annettu. Ilmeisesti meillä kansakuntana on varaa näinkin kalliiseen koulutukseen, jossa ympäristö pilaantuu, eikä työntekijöiden turvallisuudesta piitata. Vastineeksihan on yhtiökokouksessa joka kerta kuitenkin kuu valkokankaalle heijastettu.
Tänä vuonna aloitettu HV-kerhon blogi kirjoitti Talvivaarasta ensimmäisen kerran helmikuussa. Noihin aikoihin järjestettiin suunnattu osakeanti institutionaalisille sijoittajille, johon myös valtion sijoitusyhtiö Solidium osallistui. Vaikka anti loukkasikin osakkeenomistajien tasavertaisuutta ja romautti yhtiön markkina-arvoa yli 100 miljoonaa, voi piensijoittaja nyt riemuita, ettei tuolloin päässyt vahingossakaan osallistumaan ko. antiin. Ennen antia osakkeen hinta oli n. 4 euroa, anti-ilmoituksen jälkeen 3,50. Tänään omistajat jännäävät lasketaanko eilisestä päätöskurssista 10, 15 vai 20 prosenttia. Joka tapauksessa osakkeen hinta tulee jäämään reilusti alle kahden euron.
Kevään aikana valtion sijoitusyhtiö Solidium vähensi omistustaan vakaassa ja tuottavassa teleoperaattoribisneksessä myyden Telia-Soneraa n. 450 miljoonan euron edestä nopeutetussa tarjousmenettelyssä (=alennuksella). Se myös laski liikkeelle 600 miljoonan joukkovelkakirjalainan. Tämän reilun miljardin se halusi kiireesti päästä pumppaamaan kaivosteollisuuteen mm. Talvivaaraan. Kiire tulee usein kalliiks, niin nytkin. Vähentämällä rauhallisemmin omistustaan TeliaSonerasta olisi saatu parempi hinta, lisäksi Talvivaaran osakkeen arvosta on sulanut noista antiajoista karkeasti 50 prosenttia. Markkinamyllerryksessä TeliaSonerakin on laskenut, mutta puhutaan vain joistakin prosenteista. TeliaSonera tekee tulosta ja jakaa omistajilleen vuosittain varsin hyvää osinkoa (tänä keväänä n. 6%), Talvivaaran suhteen tulosta ei tule, eikä osingoista ole pelkoa. Usko Talvivaaraan Solidiumilta ei ole kuitenkaan loppunut, viime kuussa se lisäsi omistustaan yli 800 000 kappaleella. Yhteisiä varojamme ei pumppaa Kainuun korpeen yksistään Solidium. Myös eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet rahojamme uuteen Nokiaan ja ne löytyvät varsin korkealta Talvivaaran omistajalistalta.
Vaikka Talvivaara moneen kertaan lupaamansa kuun joskus lunastaisikin, jää ympäristötuhojen ja työturvallisuuslaiminlyöntien jälkeen lasku, jonka maksamiseen ei löydy varoja eikä keinoja.
Tuoreen presidenttimme taannoinen pohjoisen retki ja siellä antama ilmoitus, jonka mukaan kaivosten valvonta on riittävä, eikä sitä ole mitään syytä kiristää huomioitiin myös HV-kerhossa. Samassa yhteydessä Niinistön lausuma näkemys siitä, että kaivoshankkeet mahdollisuuksineen ovat uusi Nokia, tuntuu pätevän ainakin Talvivaaran kohdalla hämmentävän hyvin ja nopeasti. Sekä Nokian että Talvivaaran kurssit ovat tuon lausahduksen jälkeen suorastaan imeytyneet toisiaan kohti. Tänään kuin presidentin ennusteen kliimaksina ne koskettivat kevyesti toisiaan. Valitettavasti matkan suuntana on molemmilla yhtiöillä jo pitkään ollut kaakko.
Järjestöneuvos Jurmu
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Saippuasarja automaattimetrosta jää kesätauolle
JUONITTELU Olen usein kertonut lukeneeni HBL:ää. Nyt olen lukenut Helsingin Sanomia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten olisi lukenut myös HBL:ää, jota oli syytä lukea perjantainakin. Hesarin parin palstan pikkujuttu perjantaina kertoi, että HKL:n johtokunta päätti tilata Siemensiltä automaattimetrovarikon 18 miljoonalla. Toimittaja oli haastatellut johtokunnan puheenjohtajaa, vihreiden Jessica Karhua. HBL on haastatellut toimitusjohtaja Lahdenrantaa, ja kertoo 15 miljoonasta, samoin tavallisesti luotettava lähde, Mirva Haltia-Holmbergin blogi. Mistä on kyse? Miksi HBL:lle on kerrottu 15 miljoonasta ja Hesarille 18 miljoonasta?
Viralliset lähteet puhuvat 18 miljoonasta. HKL:n sivuilla on päätöstiedote, joka viittaa torstain kokouksen esityslistatekstiin. Päätöstiedotteen mukaan on päätetty esityslistan mukaan. Ja esityslistalla hinnaksi mainitaan ”enintään 18,135 miljoonaa euroa”. HKL:n sivuilla on aiheesta uutinen, siinäkin mainitaan vain 18 miljoonaa.
Mirva Haltia-Holmberg kirjoitta blogissaan, että automaattivarikolla on ”tavoitehintana” 15,358 miljoonaa.
Onkohan totuus niin, että kokouksessa johtokunnalle on vakuutettu, että Siemensin hinta on 15 miljoonaa. Johtokunnan jäsenet ovat hymistelleet tyytyväisyyttä, eikä kukaan ole tehnyt vastaehdotusta, jolloin kokouksen päätökseksi tulee se, mitä esityslistaan on kirjoitettu. Ja siellähän lukee 18 miljoonaa. Johtokunta siis luuli päättävänsä 15 miljoonasta, mutta päätti tosiasiassa 18 miljoonasta!
Mitä nyt kolmesta miljoonasta! Se lienee pienin metron kanssa tehty harhautus. Länsimetrosta Espoon valtuutetut päättivät 452 miljoonan hinnalla. Kun parin vuoden päästä paljastui, että oikeasti metro maksaakin 800 miljoonaa, hinnan tuplaantumisella ei ollut mitään merkitystä. Automaattimetro myytiin Helsingin valtuustolle 70 miljoonalla. Parin vuoden kuluttua valtuustolta ulosmitattiin 115 miljoonan tilausvaltuus. Siemens on ilmoittanut, että se haluaa siihen ainakin 20 miljoonaa lisää. Kaupunginhallitus pani HKL:n johtokunnan suostumaan. Torstain päätös 18 miljoonasta on vielä sen päälle.
Eikä automaattimetron hinta siihen jää. Herttoniemeen on rakennettu automaattimetroa varten kerrostalo valvomoksi, hinta 16 miljoonaa. Lisäksi on jo remontoitu Kulosaaren asema (budjetti aluksi 4, sitten 6 milj.), Siilitien remontti on käynnissä (budjetti aluksi 5,8, sitten 11 miljoonaa), Myllypuron remontti on tulossa (28 miljoonaa), muiden asemien ja tunneleiden remonteista saati hinnoista ei vielä puhuta.
Yhteistä metrohankinnoille on, että hankinnoista haetaan päätökset pienemmillä kustannuksilla kuin mitä kaikki todellisuudessa maksaa. Ensin tämä tehdään niin, että ei edes kerrota, mitä kaikkea pitää tehdä. Ja sitten kun tipoittain kerrotaan, joka vaihe on kalliimpi kuin millä hinnalla päätös tehtiin.
70 miljoonan automaattimetro maksaa tämän hetken tiedon mukaan 214 miljoonaa. Siis tässä vaiheessa vasta kolme kertaa niin paljon kuin millä hinnalla valtuustolta haettiin päätös touhuun ryhtymisestä. Eikä hinnannousu jää tähän.
HBL:n jutun anti ei kuitenkaan jäänyt vain siihen, että epäluotettavalta toimittajalta, jonka edellinen toimitus on tosiasiallisesti riitautettu, hankitaan suorahankinnalla eli ilman kilpailutusta kuitenkin lisää. Lisäksi toimitusjohtaja aikoo ryhtyä panemaan hankintaa täytäntöön eli maksamaan siitä Siemensille ennen kuin valtuusto on käsitellyt asiaa syksyllä. Toimitusjohtajalla ja hänen esimiehellään, apulaiskaupunginjohtaja Saurilla on täysin eri käsitys siitä, saako valtuustolle kuuluvaa päätöstä ryhtyä panemaan täytäntöön ennen valtuustokäsittelyä vai ei ja mitä toimitusjohtaja oikeasti aikoo tehdä.
Eikä tässäkään kaikki. HKL aikoo käyttää Espoon metrovarikkoon Helsingin rahaa kaikkiaan 74 miljoonaa. Vaikka varikko ja sen kustannukset eivät kuulu Helsingille ollenkaan. Sillä varikon laajennusta Roihupeltoon tehdään siksi, että länsimetrolle välttämätön varikko jätettiin pois länsimetron rakentamisesta, mihin se kuuluisi. Varmaankin sen vuoksi, ettei länsimetron hinta olisi näyttänyt vielä suuremmalta kuin sen nyt sanotaan olevan.
HBL tietää myös, että HKL:n johtokunnan ja toimitusjohtajan omintakeisten touhujen laillisuudesta on tehty valitus eli oikaisuvaatimus. Sen käsittelyllä ei johtokunnalla ja johtajilla kuitenkaan ole kiirettä kuten Siemens-kauppojen kanssa. Satojen miljoonien sopimukset hoidetaan sunnuntain aikana ja johtokunta saadaan kutsutuksi yön yli kokoon päättämään lisätilauksesta Siemensille. Mutta ehkä juuri siksi on niin kiire, ettei ole aikaa miettiä, mitä laki sanoo hallinnon ja hankintojen hoitamisesta.
Ja jos joku vielä kaiken tämän jälkeen pohtii, kuka vie ja kuka vikisee, se selviää lukemalla, mitä HBL kirjoittaa konsultista, jolta tilataan todisteluita siitä, että metron kapasiteettia on hyvä alentaa kolmanneksella ostamalla sadoilla miljoonilla automaattimetroa Siemensiltä. Kun kaupunginhallitus on halunnut, että arvio tulevaisuuden matkustajamääristä pitää uskottavuuden vuoksi hankkia myös muualta kuin HKL:n hovihankkijalta, toimitusjohtaja Lahdenranta vakuuttaa, että luottokonsultin luotettavuutta arvioi parhaiten luottokonsultti itse. Ja se täyttää sen, mitä kaupunginhallitus vaati.
Näiden värikkäiden vaiheiden jälkeen saippuasarja jää kesätauolle. Mutta ei taida Phil Marlowe esiintyä syksylläkään Kauniissa ja rohkeissa. Ja koska saippuasarjalla ei ole loppunäytöstä, ei tule myöskään Brünhilden loppuaariaa. Näin ON SOVITTU, vai mitä, hyvät veljet.
Veli Hopea
torstai 28. kesäkuuta 2012
Euroopan onnela
KANSA MAKSAA Kaksi uutista vuorokauden sisällä eräästä maasta ja siinä käytössä olevasta, liitoksistaan ratkeilevasta valuutasta:
Suomalaiset luottavat euroon eniten.
Suomi on euroalueen kallein maa.
Aurinkoista päivää kaikille tämän onnelan asukkaille - muistakaa tänäänkin olla nöyriä ja tyytyväisiä. Kyllä veljet hoitavat ajattelun puolestanne.
Ylioppilas Puupponen
Suomalaiset luottavat euroon eniten.
Suomi on euroalueen kallein maa.
Aurinkoista päivää kaikille tämän onnelan asukkaille - muistakaa tänäänkin olla nöyriä ja tyytyväisiä. Kyllä veljet hoitavat ajattelun puolestanne.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
Teiden ritarit
LOBBAUS Julkinen sektori on säästökuurilla, ja leikkauksien paine kasvaa vuosikymmenen edetessä. Se tarkoittaa heikentyvää perusturvaa ja piteneviä jonoja palveluissa.
Mutta onneksi on vielä ainakin yksi momentti, jota leikkuri ei uhkaa: liikenneinvestoinnit. Veljet Audeissaan ovat perustaneet asiansa ajamiseksi oikein yhdistyksiä. Niissä menevät sujuvasti sekaisin poliitikot sekä investointeja kärkkyvät kaupan ja rakennusalojen bisnesmiehet.
Nelostie E75 Ry:n tavoitteena on vaatimattomasti pikku tienpätkän parantaminen välillä Jyväskylä-Kemi, ja lisäksi Audien muodostaman pullonkaulan poistaminen Jyväskylästä etelään. Savossa puolestaan jatkuu ympärivuorokautinen kampanja kansalaisten kärsimysten lopettamiseksi välillä Mikkeli-Juva. Voihan kyseisellä osuudella johonkin aikaan vuodesta joutua ajamaan hetken jonossa, ja sivuteiltä mukaan liittyminen saattaa kestää jopa minuutin.
Edellinen kampanja tuotti jo tulosta, kun aivan kelvollinen osuus Koirakivi-Hurus levennettiin massiiviseksi kaistakuiluksi. Mutta kohta varmaan tarvitaan lisätoimia, uutisoitiinhan juhannuksena ruuhkista samaisella Mikkelin ja Heinolan välillä. Niin, veljet: eikö se remontti siis toiminutkaan?
Myös viitostiellä on oma veljesyhdistys, Viitostie ry. Sekin järjestää seminaareja, joissa audimiehet esittävät toisilleen tärkeitä kalvoja tiekriisin vakavuudesta, ja paikalle kutsuttu liikenneministeri kuuntelee.
Seuraavan päivän lehdessä on sitten kuva nyökyttelevästä liikenneministeristä sekä tieveljien kantaan yhtyvä pääkirjoitus. Viereisellä sivulla voidaan kertoa koulujen lakkauttamisista, hammaslääkärijonoista ja mielenterveyspalveluiden vajeesta, mutta se ei tieveljien mielestä liity asiaan mitenkään. Liikennerahat otetaan koskemattomuutta nauttivasta liikennebudjetista, eikä niistä voi siirtää oikeasti tärkeisiin asioihin, veljet tähdentävät.
Sitä paitsi tieveljillä on laskutikku, joka saa hankkeen kuin hankkeen näyttämään hyvin tärkeältä. Muutaman sekunnin aikasäästö kerrottuna tien mahdollisella käyttäjämäärällä on aina erittäin kannattava investointi, jonka rinnalla terveyspuolella rehottavat vuosikausien leikkausjonot kalpenevat. Jos "ongelmateillä" vielä sattuu tapahtumaan muutama liikenneonnettomuus, sitä parempi. Autoilijan omaa vastuuta ei pidä korostaa, vika on kaistojen vähyydessä.
Tiehankkeiden perusteluiksi näyttää sitä paitsi kelpaavan mikä tahansa. Viitostien tapauksessa esimerkiksi se, että "Juvalla tuotetaan 25 prosenttia valtakunnan salaatista". Tie onkin usein vain kulissi jollekin muulle. Missä vain tehdään kokonaan uusi tie, se jättää vanhalle linjaukselle kuolevia pienyrittäjiä ja heikkeneviä paikallispalveluita.
Tilalle tulee harveneva määrä ramppeja ja niiden kyljessä käy kuhina, kun saunassa jaetaan parhaita liikepaikkoja, "laukaiseehan uusi tie investoinnit". Mikkelin tapauksessa se tarkoittaa paikalleen jämähtänyttä hanketta perustaa uusi kauppakeskus Visulahteen. Rakennusyhtiön tiedotteen mukaan tieremontti on jo käytännössä varma.
Sattumaa varmaan, että viitostien rummutusta johtaa kauppakamarin edustaja ja ainoana yrityksenä yhdistyksen hallituksessa istuu S-ryhmän edustaja. Joko ABC:n paikka on katsottu?
Ylioppilas Puupponen
Mutta onneksi on vielä ainakin yksi momentti, jota leikkuri ei uhkaa: liikenneinvestoinnit. Veljet Audeissaan ovat perustaneet asiansa ajamiseksi oikein yhdistyksiä. Niissä menevät sujuvasti sekaisin poliitikot sekä investointeja kärkkyvät kaupan ja rakennusalojen bisnesmiehet.
Nelostie E75 Ry:n tavoitteena on vaatimattomasti pikku tienpätkän parantaminen välillä Jyväskylä-Kemi, ja lisäksi Audien muodostaman pullonkaulan poistaminen Jyväskylästä etelään. Savossa puolestaan jatkuu ympärivuorokautinen kampanja kansalaisten kärsimysten lopettamiseksi välillä Mikkeli-Juva. Voihan kyseisellä osuudella johonkin aikaan vuodesta joutua ajamaan hetken jonossa, ja sivuteiltä mukaan liittyminen saattaa kestää jopa minuutin.
Edellinen kampanja tuotti jo tulosta, kun aivan kelvollinen osuus Koirakivi-Hurus levennettiin massiiviseksi kaistakuiluksi. Mutta kohta varmaan tarvitaan lisätoimia, uutisoitiinhan juhannuksena ruuhkista samaisella Mikkelin ja Heinolan välillä. Niin, veljet: eikö se remontti siis toiminutkaan?
Myös viitostiellä on oma veljesyhdistys, Viitostie ry. Sekin järjestää seminaareja, joissa audimiehet esittävät toisilleen tärkeitä kalvoja tiekriisin vakavuudesta, ja paikalle kutsuttu liikenneministeri kuuntelee.
Seuraavan päivän lehdessä on sitten kuva nyökyttelevästä liikenneministeristä sekä tieveljien kantaan yhtyvä pääkirjoitus. Viereisellä sivulla voidaan kertoa koulujen lakkauttamisista, hammaslääkärijonoista ja mielenterveyspalveluiden vajeesta, mutta se ei tieveljien mielestä liity asiaan mitenkään. Liikennerahat otetaan koskemattomuutta nauttivasta liikennebudjetista, eikä niistä voi siirtää oikeasti tärkeisiin asioihin, veljet tähdentävät.
Sitä paitsi tieveljillä on laskutikku, joka saa hankkeen kuin hankkeen näyttämään hyvin tärkeältä. Muutaman sekunnin aikasäästö kerrottuna tien mahdollisella käyttäjämäärällä on aina erittäin kannattava investointi, jonka rinnalla terveyspuolella rehottavat vuosikausien leikkausjonot kalpenevat. Jos "ongelmateillä" vielä sattuu tapahtumaan muutama liikenneonnettomuus, sitä parempi. Autoilijan omaa vastuuta ei pidä korostaa, vika on kaistojen vähyydessä.
Tiehankkeiden perusteluiksi näyttää sitä paitsi kelpaavan mikä tahansa. Viitostien tapauksessa esimerkiksi se, että "Juvalla tuotetaan 25 prosenttia valtakunnan salaatista". Tie onkin usein vain kulissi jollekin muulle. Missä vain tehdään kokonaan uusi tie, se jättää vanhalle linjaukselle kuolevia pienyrittäjiä ja heikkeneviä paikallispalveluita.
Tilalle tulee harveneva määrä ramppeja ja niiden kyljessä käy kuhina, kun saunassa jaetaan parhaita liikepaikkoja, "laukaiseehan uusi tie investoinnit". Mikkelin tapauksessa se tarkoittaa paikalleen jämähtänyttä hanketta perustaa uusi kauppakeskus Visulahteen. Rakennusyhtiön tiedotteen mukaan tieremontti on jo käytännössä varma.
Sattumaa varmaan, että viitostien rummutusta johtaa kauppakamarin edustaja ja ainoana yrityksenä yhdistyksen hallituksessa istuu S-ryhmän edustaja. Joko ABC:n paikka on katsottu?
Ylioppilas Puupponen
lauantai 23. kesäkuuta 2012
Nälkämaahan saatiin Makkaraa
KESKITTYMINEN Tiedotusvälineet uutisoivat, että suomalaiset ovat alkaneet ostaa raakamakkaraa. Tosiasiassa suomalaiset ovat nyt alkaneet saada ostaa raakamakkaraa. Luultavasti he olisivat ostaneet sitä iät ja ajat, jos sitä olisi ollut tarjolla.
Raakamakkara on makkaran alkuperäinen ja jalo muoto, jonka tarjoamiin nautintoihin Suomen demokraattisen kansantasavallan jäsenillä ei ole tähän asti ollut oikeutta, koska alan teollisuus on katsonut järkevämmäksi myydä narskuvia kompaktimakkaroitaan.
Uutinen on monella tapaa iloinen. Paitsi, että hyvän makkaran kunnia on palaamassa, samalla todistettiin tyhjäksi suurten kauppaketjujen hokema siitä, kuinka he myyvät sitä, mitä kansa haluaa. Ei: kansa voi ostaa vain sitä, mitä he myyvät.
Yksi syy siihen, että suomalaiset keskittyneiden ruokatehtaiden kanssa ruokkiva SK-mafia on joutunut taipumaan, on yksinkertaisesti se, että raakamakkara on ollut monelle kansantasavaltamme jäsenelle syy siirtyä markkinoitamme ikävällä tavalla sotkevan saksalaisen ruokakaupan asiakkaaksi.
Vielä on siis toivoa, että ruokakaupassa on kilpailua, ja myös campingmössöteollisuus joku päivä joutuu nöyrtymään.
Ylioppilas Puupponen
Raakamakkara on makkaran alkuperäinen ja jalo muoto, jonka tarjoamiin nautintoihin Suomen demokraattisen kansantasavallan jäsenillä ei ole tähän asti ollut oikeutta, koska alan teollisuus on katsonut järkevämmäksi myydä narskuvia kompaktimakkaroitaan.
Uutinen on monella tapaa iloinen. Paitsi, että hyvän makkaran kunnia on palaamassa, samalla todistettiin tyhjäksi suurten kauppaketjujen hokema siitä, kuinka he myyvät sitä, mitä kansa haluaa. Ei: kansa voi ostaa vain sitä, mitä he myyvät.
Yksi syy siihen, että suomalaiset keskittyneiden ruokatehtaiden kanssa ruokkiva SK-mafia on joutunut taipumaan, on yksinkertaisesti se, että raakamakkara on ollut monelle kansantasavaltamme jäsenelle syy siirtyä markkinoitamme ikävällä tavalla sotkevan saksalaisen ruokakaupan asiakkaaksi.
Vielä on siis toivoa, että ruokakaupassa on kilpailua, ja myös campingmössöteollisuus joku päivä joutuu nöyrtymään.
Ylioppilas Puupponen
perjantai 22. kesäkuuta 2012
Puhuvia päitä Juhannusjunassa
LOBBAUS Suomi hiljentyy jännittämään, miten selviää matkastaan Yleisradion massiivisesti mainostama Juhannusjuna.
Ohjelmassa seurattavien matkustajien repliikkejä ei tarvitse jännittää. Henkilöiden valintaan on saanut osallistua VR, joten ilonpilaajia tähän maineenkiillotusjunaan tuskin on päästetty.
Yleensähän mediassa on käytössä myös Journalistin ohje numero 2, joka kuuluu näin:
2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
Suomessa pykälä ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun valtionfirma tekee ohjelman toisesta valtionfirmasta.
Ylioppilas Puupponen
Ohjelmassa seurattavien matkustajien repliikkejä ei tarvitse jännittää. Henkilöiden valintaan on saanut osallistua VR, joten ilonpilaajia tähän maineenkiillotusjunaan tuskin on päästetty.
Yleensähän mediassa on käytössä myös Journalistin ohje numero 2, joka kuuluu näin:
2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
Suomessa pykälä ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun valtionfirma tekee ohjelman toisesta valtionfirmasta.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Lupaamme tukea valtakerhoa
LOBBAUS Jos Teillä olisi sanomalehti ja päättäisitte tehdä lukijoillenne listan lupauksia, mitä lupaisitte?
Yleisen käsityksen mukaan tällaisessa listassa olisi varmastikin konkreettisin esimerkein korostettuina korkeatasoinen journalismi, laadukas sanan- ja kuvankäyttö sekä riippumattomuus ja yleinen kriittisyys kaikkea (myös lehteä itseään) kohtaan.
Itä-Suomessa ilmestyy kaksi maakuntalehteä, joiden lupauslistoille tällaiset hienoudet eivät ole mahtuneet. Sen sijaan Itä-Savo ja Länsi-Savo lupaavat lukijoilleen tukea mm. kuntaliitoksia, tieremontteja ja alueensa kansanedustajia. Kohottuneiden julistuksien lista on niin pitkä, että työhönsä aamulla lähtevän toimittajan kädet ovat varsin monessa uutisaiheessa jo valmiiksi sidotut.
Asiaan näyttää kiinnittäneen huomiota myös journalistien ammattilehti. Paatokselliseen lupauslistaan kritiikki ei ole vaikuttanut: se painetaan joka sunnuntain lehteen.
Maakuntalehdistö irtautui viime vuosisadan lopulla puolueleimoista. Tilalle näyttää tulleen pahempaa: lehdet ovat liittoutuneet alueidensa valtakerhojen kanssa. Vaikka lehdet muuta väittävät, se näkyy väistämättä uutisvalinnoissa. Hengittäessään samaa tahtia alueensa taloudellisen ja poliittisen eliitin kanssa lehti rajoittaa omaa vapauttaan. Kun maakuntalehti ilmoittaa tukevansa kuntaliitoksia, tehdäänko isoa juttua uudesta faktasta, joka on lehden ajamalle kuntaliitokselle kielteinen? Haastatellaanko niitä, joilta lehden ajama suuri kauppakeskushanke on pois?
Itä- ja Länsi-Savoa voi julistuksensa ansiosta sanoa rehellisiksi, rehellisemmiksi kuin vaikkapa Helsingin Sanomat, jolla on samanlainen hegemonialista, mutta sitä ei vain ole kirjoitettu. Siihen kiitokset jäävätkin. Journalismin riippumattomuuden rapistaminen ei ole kiitettävää, vaikka sen tunnustaisi julkisesti.
Milloin joku lehti lupaisi lukijoilleen, ettei sillä ole yhtään hanketta, jota se puolustaa? Ei kai median tehtävä ole mitään puolustaa?
Ylioppilas Puupponen
Yleisen käsityksen mukaan tällaisessa listassa olisi varmastikin konkreettisin esimerkein korostettuina korkeatasoinen journalismi, laadukas sanan- ja kuvankäyttö sekä riippumattomuus ja yleinen kriittisyys kaikkea (myös lehteä itseään) kohtaan.
Itä-Suomessa ilmestyy kaksi maakuntalehteä, joiden lupauslistoille tällaiset hienoudet eivät ole mahtuneet. Sen sijaan Itä-Savo ja Länsi-Savo lupaavat lukijoilleen tukea mm. kuntaliitoksia, tieremontteja ja alueensa kansanedustajia. Kohottuneiden julistuksien lista on niin pitkä, että työhönsä aamulla lähtevän toimittajan kädet ovat varsin monessa uutisaiheessa jo valmiiksi sidotut.
Asiaan näyttää kiinnittäneen huomiota myös journalistien ammattilehti. Paatokselliseen lupauslistaan kritiikki ei ole vaikuttanut: se painetaan joka sunnuntain lehteen.
Maakuntalehdistö irtautui viime vuosisadan lopulla puolueleimoista. Tilalle näyttää tulleen pahempaa: lehdet ovat liittoutuneet alueidensa valtakerhojen kanssa. Vaikka lehdet muuta väittävät, se näkyy väistämättä uutisvalinnoissa. Hengittäessään samaa tahtia alueensa taloudellisen ja poliittisen eliitin kanssa lehti rajoittaa omaa vapauttaan. Kun maakuntalehti ilmoittaa tukevansa kuntaliitoksia, tehdäänko isoa juttua uudesta faktasta, joka on lehden ajamalle kuntaliitokselle kielteinen? Haastatellaanko niitä, joilta lehden ajama suuri kauppakeskushanke on pois?
Itä- ja Länsi-Savoa voi julistuksensa ansiosta sanoa rehellisiksi, rehellisemmiksi kuin vaikkapa Helsingin Sanomat, jolla on samanlainen hegemonialista, mutta sitä ei vain ole kirjoitettu. Siihen kiitokset jäävätkin. Journalismin riippumattomuuden rapistaminen ei ole kiitettävää, vaikka sen tunnustaisi julkisesti.
Milloin joku lehti lupaisi lukijoilleen, ettei sillä ole yhtään hanketta, jota se puolustaa? Ei kai median tehtävä ole mitään puolustaa?
Ylioppilas Puupponen
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Näytöskokouksia rahvaalle
TIEDON PIMITTÄMINEN Sekä eduskunta että kuntapolitiikka esittäytyy demokraattisena kansalle pitämällä täysistuntoja ja valtuuston kokouksia. Niitä saa käydä katsomassa kuka tahansa. Siksi niissä ei päätetäkään juuri mitään, vaan kaikki tärkeät asiat sovitaan jossain muualla.
Ylä-Savossa pieni Sonkajärven kunta teki 1,5 miljoonan euron päätöksen kaikessa hiljaisuudessa, kertoo lehtijuttu. Kansalaiselle siis sanotaan, että ollakseen valistunut ja kunnon ihminen, hänen on seurattava politiikkaa. Päätöksentekoa on kuitenkin lähes mahdotonta seurata, kun se on piilotettu salakokouksiin.
Ei kuitenkaan pidä valittaa. Tämä on veljien kannalta erittäin hyvä systeemi.
Ylioppilas Puupponen
Ylä-Savossa pieni Sonkajärven kunta teki 1,5 miljoonan euron päätöksen kaikessa hiljaisuudessa, kertoo lehtijuttu. Kansalaiselle siis sanotaan, että ollakseen valistunut ja kunnon ihminen, hänen on seurattava politiikkaa. Päätöksentekoa on kuitenkin lähes mahdotonta seurata, kun se on piilotettu salakokouksiin.
Ei kuitenkaan pidä valittaa. Tämä on veljien kannalta erittäin hyvä systeemi.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
Sananvapaus, eliitin yksinoikeus
MEDIA Perussuomalaisten pää-äänenvastustaja Helsingin Sanomat on vaihtanut kantaansa siitä, tuleeko poliitikkojen lausua mielipiteitään oikeuslaitoksen tuomioista.
Kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomat kirjoitti, kuinka "myös johtavassa asemassa olevilla poliitikoilla tulee olla oikeus käydä näihin päätöksiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua". Näin lehti antoi taustatukea ulkomaalaislain muutoksen puolesta puhuneelle maahanmuuttoministerille.
Nyt tuomio on HS:n hovissa muuttunut, eikä lehden mukaan "lainsäätäjän pidä puuttua oikeusistuinten yksittäisiin ratkaisuihin". Näin lehti ilmoitti vastalauseensa maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ajavalle kansanedustajalle. Kyseinen henkilö ei kaiken lisäksi puuttunut mihinkään hänelle kuulumattomiin "yksittäisiin ratkaisuihin", vaan sanoi luonnollisen mielipiteensä asiasta, josta oli itse syytettynä.
Bilderberg-salaseuroja myöten eliittiin hyväksytyn julkaisun on toki luontevaa olla sitä mieltä, että oikeuslaitoksen arvostelu on sallittua vai valituille.
Ylioppilas Puupponen
Kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomat kirjoitti, kuinka "myös johtavassa asemassa olevilla poliitikoilla tulee olla oikeus käydä näihin päätöksiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua". Näin lehti antoi taustatukea ulkomaalaislain muutoksen puolesta puhuneelle maahanmuuttoministerille.
Nyt tuomio on HS:n hovissa muuttunut, eikä lehden mukaan "lainsäätäjän pidä puuttua oikeusistuinten yksittäisiin ratkaisuihin". Näin lehti ilmoitti vastalauseensa maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ajavalle kansanedustajalle. Kyseinen henkilö ei kaiken lisäksi puuttunut mihinkään hänelle kuulumattomiin "yksittäisiin ratkaisuihin", vaan sanoi luonnollisen mielipiteensä asiasta, josta oli itse syytettynä.
Bilderberg-salaseuroja myöten eliittiin hyväksytyn julkaisun on toki luontevaa olla sitä mieltä, että oikeuslaitoksen arvostelu on sallittua vai valituille.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Vekseliveljet
KANSA MAKSAA Suomen talous vajoaa vielä tänä suvena taantumaan, kertovat tietäjät pankkimaailmassa. Samaan hengenvetoon mainitaan, että suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneita.
Sepä yllättävää, kun ottaa huomioon, että koko nykyaikainen länsimainen elämäntapa perustuu velkaan ja velkaantumiseen. Velkaa otetaan niin pankilta, omasta mielenterveydestä kuin luonnon kestokyvystä.
Kotitaloudet ovat veloissa, koska jokainen on viime vuodet halunnut leikkiä maksukykyistä, ja talouden velikerhot ovat tienneet tämän varsin hyvin. Korkoja on pidetty alhaalla, ja kunnolliseksi kansalaiseksi kutsutaan vain henkilöitä, jotka kuluttavat. Luottokorttiyhtiöt ovat jopa lähettäneet patistelukirjeitä kansalaisille, joilla luottotili ei ole miinuksella.
Moni on totellutkin. Kesälomat matkustellaan luotolla, joululahjat ostetaan luotolla. Naapurille näytellään luotolla, omatunto hoidetaan luotolla. Suoraan tilistä maksetaan jättimäiset asuntolainat. Arjen menot ovat suuret, siitä pitävät maamme velikerhot huolta, oli sitten kyse vuokrista tai elämisestä.
Toisin kuin meille on väitetty, kansalaisten ja sitä kautta kansakuntien velkaantuminen on siis erittäin vaarallinen ja negatiivinen asia. Mutta ei hätää, kyllä tämänkin kriisin raunioilta pian löytyy se joukko, jolle nöyrät ja nälkäiset ovat hyvin positiivinen bisnes.
Ylioppilas Puupponen
Sepä yllättävää, kun ottaa huomioon, että koko nykyaikainen länsimainen elämäntapa perustuu velkaan ja velkaantumiseen. Velkaa otetaan niin pankilta, omasta mielenterveydestä kuin luonnon kestokyvystä.
Kotitaloudet ovat veloissa, koska jokainen on viime vuodet halunnut leikkiä maksukykyistä, ja talouden velikerhot ovat tienneet tämän varsin hyvin. Korkoja on pidetty alhaalla, ja kunnolliseksi kansalaiseksi kutsutaan vain henkilöitä, jotka kuluttavat. Luottokorttiyhtiöt ovat jopa lähettäneet patistelukirjeitä kansalaisille, joilla luottotili ei ole miinuksella.
Moni on totellutkin. Kesälomat matkustellaan luotolla, joululahjat ostetaan luotolla. Naapurille näytellään luotolla, omatunto hoidetaan luotolla. Suoraan tilistä maksetaan jättimäiset asuntolainat. Arjen menot ovat suuret, siitä pitävät maamme velikerhot huolta, oli sitten kyse vuokrista tai elämisestä.
Toisin kuin meille on väitetty, kansalaisten ja sitä kautta kansakuntien velkaantuminen on siis erittäin vaarallinen ja negatiivinen asia. Mutta ei hätää, kyllä tämänkin kriisin raunioilta pian löytyy se joukko, jolle nöyrät ja nälkäiset ovat hyvin positiivinen bisnes.
Ylioppilas Puupponen
torstai 7. kesäkuuta 2012
Vain viivan alla on totuus
VALTA Kuljetusliitto AKT:n valtuusto päätti puoli vuotta harkittuaan erottaa puheenjohtaja Timo Rädyn "yksimielisesti".
Päivän uutisten mukaan viimeinen pisara oli Rädyn rahankäyttö: leveät edustustilaisuudet ja elinikäisten vuokrasopimusten jakeleminen pikku-Napoleonin luottohenkilöille.
Aivan niin: ihmisten vuosikausia jatkunut kiusaaminen ei AKT:n valtuuston toiminnan perusteella aiheuttanut puheenjohtajan luottamuksen menetystä. Sen aiheutti vasta se, että puheenjohtaja oli saanut aikaan euromääräisiä menetyksiä. Tämä on jälleen viesti työyhteisöjemme käärmeille liituraidoissa: ihmisiä voitte käsitellä miten huvittaa, kunhan pidätte huolta, että johtamisessanne ei tapahdu muotovirheitä.
Mitä tulee AKT:n valtuuston yksimielisyyteen, Rädyllä oli uskollinen velikerho ympärillään loppuun saakka, ja siellä he jakkaroillaan istuvat edelleen.
Ylioppilas Puupponen
Päivän uutisten mukaan viimeinen pisara oli Rädyn rahankäyttö: leveät edustustilaisuudet ja elinikäisten vuokrasopimusten jakeleminen pikku-Napoleonin luottohenkilöille.
Aivan niin: ihmisten vuosikausia jatkunut kiusaaminen ei AKT:n valtuuston toiminnan perusteella aiheuttanut puheenjohtajan luottamuksen menetystä. Sen aiheutti vasta se, että puheenjohtaja oli saanut aikaan euromääräisiä menetyksiä. Tämä on jälleen viesti työyhteisöjemme käärmeille liituraidoissa: ihmisiä voitte käsitellä miten huvittaa, kunhan pidätte huolta, että johtamisessanne ei tapahdu muotovirheitä.
Mitä tulee AKT:n valtuuston yksimielisyyteen, Rädyllä oli uskollinen velikerho ympärillään loppuun saakka, ja siellä he jakkaroillaan istuvat edelleen.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Oikeuden miehet
TUOMARIT Korkein oikeus edustaa Suomessa suurinta riippumattomuutta, mitä kuvitella saattaa. Poliisikin voi joskus hairahtua ojan puolelle, mutta KKO pysyy aina kaidalla tiellä, oikeuden tiellä, samassa rintamassa Jumalan kanssa.
Siksi olikin yllättävää kuulla Oikeustoimittajien kertovan, että korkeimman oikeuden tuomarit sopivat firaabelitöinään yritysten riitoja ja kuittaavat näiltä muhkeat palkkiot.
Tehtäviä kutsutaan välimiesmenettelyksi. Niissä riidan osapuolet kutsutaan samaan pöytään, ja paikalle pyydetty tuomari ratkaisee riidan ja määrää korvaukset. Toisin kuin oikeudenkäynti, välimiesmenettely on salainen. Yritykset maksavat tuomarin palkkion.
Suurimmat palkkiot kuittasi vuonna 2010 oikeusneuvos Mikko Tulokas, 370 000 euroa. Se on noin kolme kertaa hänen palkkansa suuruinen summa. Vähän pienempiä palkkioita tienasi kahdeksan muuta KO:n tuomaria. KO:ssa on yhteensä 19 tuomaria.
Kiintoisaa on, että usein välimiesoikeuden tuomarin nimeää Keskuskauppakamari.
Korkeimman oikeuden tuomari siis hoitaa Kauppakamarin nimeämänä yritysten asioita ja saa niiltä valtavan summan rahaa. Yritysten nimiä ei – tietenkään – kerrota julkisuuteen.
”Välimiestehtäviin liittyy salailua ja salailu aina mahdollistaa korruption”, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Jarkko Sipilä.
Kaikki on kuitenkin laillista, joten mitään ongelmaa asiassa ei voi olla. Hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää!
Salaneuvos Vilmi
Siksi olikin yllättävää kuulla Oikeustoimittajien kertovan, että korkeimman oikeuden tuomarit sopivat firaabelitöinään yritysten riitoja ja kuittaavat näiltä muhkeat palkkiot.
Tehtäviä kutsutaan välimiesmenettelyksi. Niissä riidan osapuolet kutsutaan samaan pöytään, ja paikalle pyydetty tuomari ratkaisee riidan ja määrää korvaukset. Toisin kuin oikeudenkäynti, välimiesmenettely on salainen. Yritykset maksavat tuomarin palkkion.
Suurimmat palkkiot kuittasi vuonna 2010 oikeusneuvos Mikko Tulokas, 370 000 euroa. Se on noin kolme kertaa hänen palkkansa suuruinen summa. Vähän pienempiä palkkioita tienasi kahdeksan muuta KO:n tuomaria. KO:ssa on yhteensä 19 tuomaria.
Kiintoisaa on, että usein välimiesoikeuden tuomarin nimeää Keskuskauppakamari.
Korkeimman oikeuden tuomari siis hoitaa Kauppakamarin nimeämänä yritysten asioita ja saa niiltä valtavan summan rahaa. Yritysten nimiä ei – tietenkään – kerrota julkisuuteen.
”Välimiestehtäviin liittyy salailua ja salailu aina mahdollistaa korruption”, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Jarkko Sipilä.
Kaikki on kuitenkin laillista, joten mitään ongelmaa asiassa ei voi olla. Hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää!
Salaneuvos Vilmi
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Automaattimetron kauniit ja rohkeat
JUONITTELU HKL:n saippuasarja automaattimetrosta jatkuu ja jatkuu kuten saippuasarjojen pitääkin. Ja samoilla aineksilla kuin esikuvansa, Kauniit ja rohkeat tai menneisyyden Dallas. Henkilöiden sijasta metrosarjassa pääosissa ovat puolueet, jotka eroavat ja naivat toinen toisiaan ristiin rastiin. Ja jossa todelliset isät ja äidit paljastuvat vasta aikuisille.
Tämän saippuasarjan tarina on, että ensin päähenkilö järjestää alkuperäisen tarjouskilpailun hävinneen Siemensin uuden kilpailun voittajaksi juonella, jossa alkuperäinen tarjouskilpailu mitätöidään. Uusi tarjouskilpailu tehdään Siemensiä varten niin, etteivät muut voi voittaa kilpailua. Tämä onnistuu siten, että kilpailun voi voittaa vain lupaamalla sellaista, mitä on mahdoton toteuttaa. Eletään vuotta 2006. Koska muut kuin Siemens eivät tiedä, että tarjouksessa saa luvata mahdottomia, muiden tarjoukset ovat Siemensiä huonompia, ja Siemens julistetaan voittajaksi.
Ongelmat alkavat kesällä 2010, kun on pakko myöntää, että mahdoton on mahdotonta. Uusimmassa jaksossa ovat liitossa Kokoomus ja Vihreät, jotka päättävät lakaista ongelmat maton alle kolmeksi vuodeksi. Sotkun alulle panneet demarit ovat yksin Vasemmistoliiton kanssa vaatiessaan kaupungille aiheutuvien kulujen ja riskien minimoimista. Demarit vaativat, että venkoilu Siemensin kanssa on lopetettava heti, kun metroliikenne on vielä hallinnassa ja on mahdollista uusia kulunvalvonta jopa ennen länsimetron valmistumista.
HKL:n nettisivulla maanantaina aamupäivällä ollut tiedote kertoi varsinaisesta hattutempusta. Siemens toimittaa automaattimetron alkuperäisen sopimuksen mukaan, mutta sen ei tarvitsekaan toimittaa automaattimetroa alkuperäisen sopimuksen mukaan. Näin on maassa kaikki hyvin, sillä Helsinki odottaa kolme vuotta, kunnes Siemens ilmoittaa, mitä se jättää toimittamatta ja paljonko sovittua enemmän kaikki maksaa. Ja kuin palkinnoksi tästä, HKL:n esityslista lupasi Siemensille vielä hyvityksenä metrovarikon automatisoinnin, ilman ikävää kilpailua muiden toimittajien kanssa.
Viime jaksossa Siemens teki palatsikaappauksen. Kun HKL:n johtokunta osoittautui viisaammaksi kuin virkamiehet, joiden kanssa Siemens oli neuvotellut, Siemens käveli hoviin. Apulaiskaupunginjohtajalle, joka on sarjan henkilöistä vähiten asioista perillä kuten Ridge oikeasta isästään, kerrottiin muka uutena asiana sama, mitä toimitusjohtaja pari viikkoa aikaisemmin oli tarjoamassa johtokunnalle. Silloinkin Siemensin kanssa piti neuvotella kaupan purkamisesta, mutta toimitusjohtaja teki täsmälleen päinvastoin kuin johtokunta vaati edeltäneessä jaksossa.
Viime jakson lopussa kaupunginhallitus, joka ymmärtää metrosta yhtä vähän kuin kaupunginjohtajat, kumarsi kiltisti Siemensille. Eivätkä johtokunnan kokoomuslaiset ja vihreät jäsenet tietenkään voi olla enää eri mieltä kuin veljensä kaupunginhallituksessa.
Entä jos tämä asia olisi tullut kaupunginhallitukseen ennen kuin demareiden piti napata vihreille kuuluva apulaiskaupunginjohtajan paikka? Rohkenen arvata, että kun silloin liitossa olivat Kokoomus ja SDP, Kokoomus olisi myötäillyt vihreiden sijasta demareita ja Siemens-sopimus olisi purettu. Mutta nyt demareilta rukkaset saanut Kokoomus liehitteleekin vihreitä, sillä Guggenheim kurkistelee jo kunnallisvaaliuurnan pohjalla.
HKL:n metrotiedotuksesta vastannut Mirva Haltia-Holmberg ehti tiivistää tilanteen omassa blogissaan jo ennen maanantaiaamun kokousta. Vaikka faktat eivät ole Mirvallakaan aivan kohdallaan, mikä ei ole Mirvan vaan HKL:n väärien perusteluiden vika, päättely on kuitenkin oikein: Miksi ottaa suuri riski ja maksaa paljon automaatista vain automaatin itsensä vuoksi. Kun kerran automaatti käy vanhaksi jo ennen kuin sitä tarvitaan. Ja miksi antaa Siemensille avoin vähintään 20 miljoonan shekki, kun kerran voi olla antamattakin.
Faktat ovat sivussa sikäli, että ei automaattia tarvita koskaan ja avoimen shekin antaminen Siemensille ei ole vain turhaa vaan laitonta. Virkamiesten palkkaamat juristit ovat lehtitietojen mukaan olleet toista mieltä. Mikä tuskin on yllätys, sillä mitä isompi riita saadaan aikaiseksi, sen suuremmat palkkiot näille juristeille kertyy.
Jos siis nyt olisi riidelty 20 miljoonasta, silloin kun Siemens on muuttanut kaikki junat ja asentanut valmiiksi kulunvalvonnan, riidassa lienee nolla perässä. Sen sijaan Helsingin mahdollisuudet pärjätä riitelyssä ovat nolla. Sillä ei ole enää luotettavia kuljettajien ajettavia junia ja niiden kulunvalvontaa. Siemens saa Helsingiltä ihan mitä haluaa, kun vaihtoehtona on, ettei se kytke virtaa tekemäänsä automaattimetroon.
Joten saippuasarja jatkuu. Nyt olemme takautumavaiheessa. HKL:n tuorein nettitiedote on kuin vuodelta 2006, jolloin kaikki oli hienosti. Silloinkin portit oli avattu Siemensille. Emme kuule Brünhilden laulua emmekä näe Phil Marlowen rehellisyyttä. Sen sijaan juonittelu ja pettäminen jatkuvat - helsinkiläisten kustannuksella.
Veli Hopea
Suomen isot mediat - osa maailman velikerhoa
LOBBAUS Nyt kun kohisemme siitä, lentääkö valtiovarainministeri kansainvälisen ahneusmafian salaiseen kokoukseen omilla vai kansan rahoilla, emme ehkä huomaa, keitä muita kokouksissa käy.
Se ei ole mikään salaisuus, sillä valtiovarainministeri itse listasi Suomen ahneusviisujoukkueen vuosi sitten antamassaan vastauksessa Vesa-Matti Saarakkalan kirjalliseen kysymykseen. Kokouksessa ovat olleet valtiovarainministerin esikunnan selvityksen mukaan ainakin seuraavat suomalaisahneet:
Krister Ahlström (1994), Esko Aho (1994), Martti Ahtisaari (1994, 1995, 1996), Antti Blåfield (2008, 2010), Georg Ehrnrooth (1994), Aatos Erkko (1994), Jukka Harmaja (1995), Eero Heinäluoma (2006), Olli-Pekka Heinonen (2001), Seppo Honkapohja (2008), Sirkka Hämäläinen (1994), Jaakko Ihamuotila (1994), Jaakko Iloniemi (1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997), Max Jakobson (1994), Atte Jääskeläinen (2007), Jyrki Katainen (2007, 2009, 2010), Sixten Korkman (2006), Olli Kivinen (2003), Jarl Köhler (1992, 1993, 1994), Johannes Koroma (1993), Paula Lehtomäki (2004), Erkki Liikanen (2005), Paavo Lipponen (1998, 2000, 2001, 2003, 2004), Björn Mattsson (1995), Sauli Niinistö (1997), Johan Nykopp (1962, 1964), Jorma Ollila (1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011), Mikael Pentikäinen (2005, 2011), Ulf Sundqvist (1992), Christoffer Taxell (2002), Teija Tiilikainen (2002, 2005, 2007), Björn Wahlroos (2003, 2010), Klaus Waris (1980), Matti Vanhala (1999), Matti Vanhanen (2009), Pentti Vartia (1999), Gerhard Wendt (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Pertti Voutilainen (1995), Raimo Väyrynen (2008), Hanna Rajalahti (2009), Matti Apunen (2011), Ole Johansson (2011).
Ahneusmafian salakokouksessa on luonnollisesti käynyt Suomen talouden ja politiikan eliitti. Mutta kuten listasta näkyy, siellä ramppaa myös kolmas ryhmä: suurten mediatalojen pienet suuret miehet mm. Ylestä, ja Helsingin Sanomista.
Joten salaisena kansalta pysyvät salakerhojen kokoukset jatkossakin, kyllä median luottojätkät pitävät siitä huolen.
Ylioppilas Puupponen
Se ei ole mikään salaisuus, sillä valtiovarainministeri itse listasi Suomen ahneusviisujoukkueen vuosi sitten antamassaan vastauksessa Vesa-Matti Saarakkalan kirjalliseen kysymykseen. Kokouksessa ovat olleet valtiovarainministerin esikunnan selvityksen mukaan ainakin seuraavat suomalaisahneet:
Krister Ahlström (1994), Esko Aho (1994), Martti Ahtisaari (1994, 1995, 1996), Antti Blåfield (2008, 2010), Georg Ehrnrooth (1994), Aatos Erkko (1994), Jukka Harmaja (1995), Eero Heinäluoma (2006), Olli-Pekka Heinonen (2001), Seppo Honkapohja (2008), Sirkka Hämäläinen (1994), Jaakko Ihamuotila (1994), Jaakko Iloniemi (1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997), Max Jakobson (1994), Atte Jääskeläinen (2007), Jyrki Katainen (2007, 2009, 2010), Sixten Korkman (2006), Olli Kivinen (2003), Jarl Köhler (1992, 1993, 1994), Johannes Koroma (1993), Paula Lehtomäki (2004), Erkki Liikanen (2005), Paavo Lipponen (1998, 2000, 2001, 2003, 2004), Björn Mattsson (1995), Sauli Niinistö (1997), Johan Nykopp (1962, 1964), Jorma Ollila (1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011), Mikael Pentikäinen (2005, 2011), Ulf Sundqvist (1992), Christoffer Taxell (2002), Teija Tiilikainen (2002, 2005, 2007), Björn Wahlroos (2003, 2010), Klaus Waris (1980), Matti Vanhala (1999), Matti Vanhanen (2009), Pentti Vartia (1999), Gerhard Wendt (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Pertti Voutilainen (1995), Raimo Väyrynen (2008), Hanna Rajalahti (2009), Matti Apunen (2011), Ole Johansson (2011).
Ahneusmafian salakokouksessa on luonnollisesti käynyt Suomen talouden ja politiikan eliitti. Mutta kuten listasta näkyy, siellä ramppaa myös kolmas ryhmä: suurten mediatalojen pienet suuret miehet mm. Ylestä, ja Helsingin Sanomista.
Joten salaisena kansalta pysyvät salakerhojen kokoukset jatkossakin, kyllä median luottojätkät pitävät siitä huolen.
Ylioppilas Puupponen
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Kansan rahoilla salakerhon kokoukseen
Viikko sitten mediassa siteerattiin poliitikkoa, joka puhui tomerasti ahneutta vastaan. "Nyt meidän on aika sanoa näille keplottelijoille 'jo riittää'.", julisti muuan Jutta Urpilainen piukeana puhujanpöntöstään.
Mutta se oli silloin. Nyt Urpilainen on jo matkustamassa yksityismatkalla kansan rahoilla Yhdysvaltoihin. Siellä hän edustaa veli Ollilan ja veli Siilasmaan kanssa Suomen kapitalistijoukkuetta salaisessa Bilderberg-kokouksessa.
Normaalissa kielenkäytössä yksityismatka tarkoittaa matkaa, joka maksetaan itse. Velikerhoissa on eri kielioppi: matkaa, jonka maksavat toiset, kutsutaan tilanteesta riippuen joko yksityismatkaksi tai työmatkaksi.
Ylioppilas Puupponen
Mutta se oli silloin. Nyt Urpilainen on jo matkustamassa yksityismatkalla kansan rahoilla Yhdysvaltoihin. Siellä hän edustaa veli Ollilan ja veli Siilasmaan kanssa Suomen kapitalistijoukkuetta salaisessa Bilderberg-kokouksessa.
Normaalissa kielenkäytössä yksityismatka tarkoittaa matkaa, joka maksetaan itse. Velikerhoissa on eri kielioppi: matkaa, jonka maksavat toiset, kutsutaan tilanteesta riippuen joko yksityismatkaksi tai työmatkaksi.
Ylioppilas Puupponen
torstai 31. toukokuuta 2012
Veljemme Harvardissa
SUHDETOIMINTA Entinen pääministeri Esko Aho lähtee Nokiasta Harvardin yliopistoon.
Melkein-presidentistä Sitran asiamieheksi pudonnut Hyvä Veli Aho kävi
Harvardissa jo reilut kymmenen vuotta sitten, koska Nokia ei silloin
tarvinnut hänen taitojaan. Myöhemmin Nokiakin heltyi ja palkkasi Ahon
yhteiskuntajohtajaksi eli lobbariksi. Hän on johtokunnan jäsen eli
nauttii merkittävää palkkaa.
Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.
Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.
Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.
Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.
Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).
Salaneuvos Vilmi
Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.
Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.
Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.
Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.
Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).
Salaneuvos Vilmi
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Ryöstelyä sekasorron suojassa
KORRUPTIO Usein kuulee uutisista, että sekasorron kuten sodan tai muiden levottomuuksien aikana rikollisuus aktivoituu ja leviää. Ihan tavallisetkin kansalaiset alkavat ryöstellä kauppoja, kun kerran tarjoutuu tilaisuus.
Näin tuntuu puuhailevan myös metromafia Espoossa. Kun media on täynnä sekasortoa Kreikasta tai Finnairin toimitusjohtajan lahjussyytteestä, Helsingissä rakennusviraston ja HKL:n lahjuksista tai metron osalta automaattimetrosekoilusta, on hyvä aika teettää suuria päätöksiä.
Savun suojassa ja ilman minkäänlaista julkista keskustelua Espoon kaupunginhallitus päättää yksimielisesti Länsimetroa ja Pisara-rataa kalliimmasta metron jatkeesta Kivenlahteen. Länsimetrosta sentään väännettiin kättä äänekkäästi vuosikymmenet ja tehtiin suunnitelmia toistensa jälkeen sekä suurella julkisuudella vielä YVA. Pisarakin heiluttelee koko valtakunnan liikennebudjettia.
Mutta Espoo on olevinaan rikkaampi kuin Suomi. Sillä on muka varaa porata tunnelia rantametsiköidensä alle 750 miljoonalla. Espoo siis päätti toteuttaa suuremman ratahankkeen kuin mitä Suomessa on koskaan tehty.
Lahjus-Loukon saunanlauteilla veljien kädet lätisevät toinen toistensa selkiä vasten. Peli on jälleen pelastettu. Kun köyhällä valtiolla ei ole varaa porata tunnelia Helsingin alle (=Pisara) eikä Helsingillä varaa porata tunnelia Sipoon metsiin (=Östersundomin metro), Louko järjestää louhintabusinesta, etteivät porakoneet pääse jäähtymään.
Ja mikäs Loukolla järjestäessä, kun ei tarvitse itse maksaa. Eikä tarvitse edes espoolaisten maksaa. Otetaan lainaa vaikka Euroopan investointipankilta 30 vuodeksi Espoon omistaman osakeyhtiön nimiin. Kun laina pitää maksaa takaisin, ei ole enää Espoon kaupunkia, vaan Suurhelsinki. Joten todellisuudessa nykyiset helsinkiläiset ja vantaalaiset maksavat muutaman rikkaan espoolaispoliitikon tyhmyydet.
Hommahan toimi hyvin jo Espoon jätevedenpuhdistamon kanssa. Louko ajoi kiireellä läpi päätöksen mahdollisimman kalliista louhintahankkeesta juuri ennen kuin Espoon vesilaitos liitettiin Helsingin vesilaitokseen jonka nimeksi tuli HSY-vesi. Espoolaiset päättävät, helsinkiläiset maksavat. Mikäs meillä veljillä on sopimuksia tehdessä!
Vientineuvos Valtanen
Näin tuntuu puuhailevan myös metromafia Espoossa. Kun media on täynnä sekasortoa Kreikasta tai Finnairin toimitusjohtajan lahjussyytteestä, Helsingissä rakennusviraston ja HKL:n lahjuksista tai metron osalta automaattimetrosekoilusta, on hyvä aika teettää suuria päätöksiä.
Savun suojassa ja ilman minkäänlaista julkista keskustelua Espoon kaupunginhallitus päättää yksimielisesti Länsimetroa ja Pisara-rataa kalliimmasta metron jatkeesta Kivenlahteen. Länsimetrosta sentään väännettiin kättä äänekkäästi vuosikymmenet ja tehtiin suunnitelmia toistensa jälkeen sekä suurella julkisuudella vielä YVA. Pisarakin heiluttelee koko valtakunnan liikennebudjettia.
Mutta Espoo on olevinaan rikkaampi kuin Suomi. Sillä on muka varaa porata tunnelia rantametsiköidensä alle 750 miljoonalla. Espoo siis päätti toteuttaa suuremman ratahankkeen kuin mitä Suomessa on koskaan tehty.
Lahjus-Loukon saunanlauteilla veljien kädet lätisevät toinen toistensa selkiä vasten. Peli on jälleen pelastettu. Kun köyhällä valtiolla ei ole varaa porata tunnelia Helsingin alle (=Pisara) eikä Helsingillä varaa porata tunnelia Sipoon metsiin (=Östersundomin metro), Louko järjestää louhintabusinesta, etteivät porakoneet pääse jäähtymään.
Ja mikäs Loukolla järjestäessä, kun ei tarvitse itse maksaa. Eikä tarvitse edes espoolaisten maksaa. Otetaan lainaa vaikka Euroopan investointipankilta 30 vuodeksi Espoon omistaman osakeyhtiön nimiin. Kun laina pitää maksaa takaisin, ei ole enää Espoon kaupunkia, vaan Suurhelsinki. Joten todellisuudessa nykyiset helsinkiläiset ja vantaalaiset maksavat muutaman rikkaan espoolaispoliitikon tyhmyydet.
Hommahan toimi hyvin jo Espoon jätevedenpuhdistamon kanssa. Louko ajoi kiireellä läpi päätöksen mahdollisimman kalliista louhintahankkeesta juuri ennen kuin Espoon vesilaitos liitettiin Helsingin vesilaitokseen jonka nimeksi tuli HSY-vesi. Espoolaiset päättävät, helsinkiläiset maksavat. Mikäs meillä veljillä on sopimuksia tehdessä!
Vientineuvos Valtanen
tiistai 29. toukokuuta 2012
Valonvälähdyksiä demokratian risukasassa
VALTA Nyt on demokratian merkkihetki: Suomessa on tapahtunut sellainenkin asia, että kunnanvaltuusto on erottanut kunnanhallituksen. Syy on se, ettei Siuntion kunnanhallituksen toiminta ole herättänyt kuntalaisten ja heitä edustavan valtuuston luottamusta.
Samaan aikaan Suomen pääkaupungissa apulaiskaupunginjohtaja junailee kaupunginhallituksen kanssa nurin demokraattisen HKL:n johtokunnan päätöksen luopua automaattimetrosta, eikä johtokunta, valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.
Valtion puolella omistajaohjausministeri Heidi Hautala on tänään ilmoittanut, että Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen lähtee, jos hän saa syytteen lahjonnan vastaanottamisesta.
Samaan aikaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa lahjusrikkomuksesta tuomittu apulaiskaupunginjohtaja jatkaa vuorovaikutustaan samojen rakennushankkeiden ja -firmojen parissa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Eikä valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.
Joko tästä ymmärrämme, miksi suurkuntia ja vallankäytön piirin kutistamista niin innokkaasti ajetaan erilaisissa velipiireissä?
Ylioppilas Puupponen
Samaan aikaan Suomen pääkaupungissa apulaiskaupunginjohtaja junailee kaupunginhallituksen kanssa nurin demokraattisen HKL:n johtokunnan päätöksen luopua automaattimetrosta, eikä johtokunta, valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.
Valtion puolella omistajaohjausministeri Heidi Hautala on tänään ilmoittanut, että Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen lähtee, jos hän saa syytteen lahjonnan vastaanottamisesta.
Samaan aikaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa lahjusrikkomuksesta tuomittu apulaiskaupunginjohtaja jatkaa vuorovaikutustaan samojen rakennushankkeiden ja -firmojen parissa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Eikä valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.
Joko tästä ymmärrämme, miksi suurkuntia ja vallankäytön piirin kutistamista niin innokkaasti ajetaan erilaisissa velipiireissä?
Ylioppilas Puupponen
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Elitismi on normaalia
YHTEISKUNTA Jälleen ovat pyssyt paukkuneet maailman onnellisimmassa maassa, ja yhdessä taivastelemme, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Perinteiseen tapaan poliitikot rientävät valittamaan surua. Sivulauseeseen sujautetaan kuluneita hokemia aselaista tai mielenterveyspalveluista.
Uutisen mukaan tekijä oli ihan normaali nuori, jonka Facebook-profiilista ei löytynyt mitään erikoisempaa. Oikeassahan uutinen on: vahvimpien asiaa ajaneen Saksan armeijan ja 542 ihmistä sodassa tappaneen suomalaisen tarkka-ampujan ihailu on nuorelta aivan normaalia, eikä osoita mitään ääriajattelua.
Mikä yhdistää tässä blogissa aiemmin uutisoituja kohtuuttomuuksia ja nuoria, aatteellisia ampujia? Itsensä nostaminen muiden yläpuolelle, etujen haaliminen parhaalle ainekselle, muurien rakentaminen "meidän" ja "teidän" välille ja heikompien polkeminen. Mitä HV-pamput edellä, sitä pienet pojat perässä.
Siis ihan normaalia elämää vuonna 2012.
Ylioppilas Puupponen
Uutisen mukaan tekijä oli ihan normaali nuori, jonka Facebook-profiilista ei löytynyt mitään erikoisempaa. Oikeassahan uutinen on: vahvimpien asiaa ajaneen Saksan armeijan ja 542 ihmistä sodassa tappaneen suomalaisen tarkka-ampujan ihailu on nuorelta aivan normaalia, eikä osoita mitään ääriajattelua.
Mikä yhdistää tässä blogissa aiemmin uutisoituja kohtuuttomuuksia ja nuoria, aatteellisia ampujia? Itsensä nostaminen muiden yläpuolelle, etujen haaliminen parhaalle ainekselle, muurien rakentaminen "meidän" ja "teidän" välille ja heikompien polkeminen. Mitä HV-pamput edellä, sitä pienet pojat perässä.
Siis ihan normaalia elämää vuonna 2012.
Ylioppilas Puupponen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)