lauantai 17. helmikuuta 2018

Metrotauti leviää Turkuun

LOBBAUS Helsingissä ja Espoossa on opittu, että viranomaisiin ei voi luottaa. Ne lupaavat yhtä ja tekevät toista. Tapahtuu se tahallaan tai osaamattomuutta, kumpikaan ei ole hyväksyttävää.

Kun Länsimetron liikenne vihdoin saatiin käyntiin, kävi selväksi, että päätökset Länsimetrosta tehtiin 10 vuotta sitten täysin valheellisella tiedolla. Ja vieläpä moneen kertaan. Epäilijät haukuttiin silloin kylähulluiksi.

Kun metron liityntäliikenne saatiin käyntiin ja vanhat Helsinkiin ajavat bussilinjat lopettivat, uskoivat vihdoin sekä kaupunkilaiset että metroa halunneet ja puolustaneet poliitikot, että mikään ei pitänyt paikkaansa. Hesarikin alkoi laskea, miten paljon huippunopea ja vaivaton metro pidensi työmatkoja joka puolelta Espoota. Kun luvattiin, että matka-aika lyhenee.

Kaikesta tästä voisi ottaa opiksi. Niin tehtiinkin Helsingissä toisen raidehankkeen, Raide-Jokerin kanssa. Tai ainakin yritetään, valmistahan ei vielä ole. Raide-Jokeria on ryhdytty tekemään allianssimallilla, joka on saanut kehuja esimerkiksi Tampereella sikäläisen keskustatunnelin eli Rantatunnelin onnistumisesta. Suurhanke valmistui ennen aikojaan ja halvemmalla kuin piti.

Sen sijaan Turku näyttää hoitavan omaa raidehankettaan Länsimetron menetelmillä. Tosin käänteisesti. Kun länsimetron kanssa viranomaiset valehtelivat saadakseen raideliikenteensä, Turussa valehdellaan, jotta raiteita ei tulisi.

Turun virkamiesten raportti väittää superbussia lähes ilmaiseksi ja ratikkaa monta kertaa kalliimmaksi kuin Tampereella, jossa on juuri tehty ihan oikeat kaupat ratikasta. Superbussia väitetään yhtä hyväksi kuin ratikka, vaikka sille ei rakennetakaan tukevia ja tasaisia erilliskaistoja, jotka tekevät ratikasta nopean ja mukavan. Bussi muuttuu Turussa ratikan veroiseksi, kun bussiin lisätään seisomapaikkoja ja bussia ryhdytään nimittämään superbussiksi.

Tuoreimmat tiedot kertovat, miten Turussa toimii kaksoisvelikerho. Kansainvälisen bussifirman puolesta lobbaa Turun johtoa konsulttiyritys, jossa on yhteiskuntasuhdejohtajana (Public Affairs Manager) kaupunginhallituksen puheenjohtajan kaksoisveli. Saman lobbausfirman toinen johtaja on superbussiraportista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan puolueveli, jolla on pitkä työhistoria puolueen töissä.

Turussa siis otetaan opiksi Länsimetrosta, että ihan hyvin voi viranomaisvaltuudella selittä mitä tahtoo, ja läpi menee. Satojen miljoonienkaan virheistä ei jää kiinni, ei joudu vastuuseen, eikä veronmaksajien rahojen hukkaamista edes tutkita. Joten mikäs siinä on hyvien veljien kanssa asioita järjestellä.

Vientineuvos Valtanen

maanantai 5. helmikuuta 2018

"Suomalaiset eivät ole valittaneet"

MARKKINOINTI Suomalainen elintarvikefirma Polarica on saanut ruotsalaiselta Äkta vara -järjestöltä Vuoden ruokahuijaus -tittelin. Asiasta kertoi Yle.

Kuluttajille myydään saksanhirvikäristystä mielikuvilla Pohjolasta, Lapista ja villieläimistä, vaikka liha on peräisin Uuden-Seelannin tarhoilla möllöttävistä tuotantoeläimistä. Polarican edustaja teeskentelee luonnollisesti hämmästynyttä, vaikka samalla myöntää, että ilmaisujen muuttamista harkitaan. Perinteinen tekosyy on myös tilanpuute pakkauksessa. Se ei kuitenkaan ole estänyt tuomasta markkinointiin laveita kielikuvia asioista, joita tarhahirvet toisella puolella maapalloa eivät ole nähneetkään.

Suomalaisille samanlaista tuotetta myydään "riistakäristyksenä". Riistan määritelmän pitäisi olla kaikille selvä: riista on luonnossa metsästettäviä eläimiä. Tarhassa kasvaneen eläimen liha yksiselitteisesti ei ole riistaa.

"Suomalaiset eivät ole valittaneet", perustelee Polarica tuotteitaan. Kertooko se jotain Suomesta ja Suomen markkinoista, että meillä voi käyttää vielä Ruotsiakin harhaanjohtavampia ilmaisuja, eikä kukaan valita?

Suomalaisille maalaillaan yrityksen tuotesivulla kielikuvalla "Uuden-Seelannin avarilla tunturimailla luonnostaan elävä saksanhirvi", mutta ei mainita, että tuote ei ole kotoisin avarilla tunturimailla luonnostaan eläneestä, vaan tarhatusta hirvestä.

Polarican edustaja sanoo, myös että "ehkä tämä on aiheuttanut pohdintoja vain pienessä joukossa kuluttajia". Siinä hän on oikeassa, ja monen elintarvikeyrityksen tavoin tietää sen. Suurimmalla osalla kansalaisista ei ole kiinnostusta tai aikaa tutkia jokaista ostamaansa pakkausta, vaan mielikuva ratkaisee. Suurin osa tilaa ravintolassa "härkää" tai "kanaa", vaikka todellisuudessa saa "lehmää" tai "broileria".

Tätä tietämystyhjiötä elintarvikebisnes osaa käyttää tehokkaasti hyväkseen. Se ei silti oikeuta asiaa.

Ylioppilas Puupponen

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Nuukailun sankari on poissa

KANSA MAKSAA Uutiset kertovat Ikea-mies Ingvar Kampradin kuolemasta, ja kaikki muistelevat häntä kauniisti. Ihmisenä Kamprad varmasti ansaitseekin arvonsa.

Myötämielinen uutisointi Kampradista "nuukana yritysjohtajana" on kuitenkin tragikomiikkaa. Se unohtaa aktiivisesti, missä Ikea on ollut erityisen nuuka - verojen maksamisessa.

EU:ssa on parhaillaan suurisuuntainen tutkinta Ikean verojärjestelyistä, ja jo seitsemän vuotta sitten paljastettiin, miten Ikea-miljardit ovat vuosikaudet vuotaneet veroja turvaan Liechtensteiniin. Verojen kierrättämäinen ohi järjestäytyneiden yhteiskuntien tarkoittaa mm. julkisten palveluiden huononemista.

Yksi yritysjohtaja on nyt kuollut. Moniko kansalainen on kuollut ennenaikaisesti, koska terveydenhoito on huonompaa kuin se olisi, jos kaikki maksaisivat veronsa?

Sisar H.V.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Katoamisilmoitus: Sauri, Lahdenranta...

VALTA Espoossa on liikennöity muutama päivä täyden palvelun Länsimetrolla. Monille joukkoliikenteen käyttäjille on tullut yllätyksenä, että arkinen työmatka ei sujuvoitunutkaan, vaan sekä matka-aika että matkan vaivalloisuus kasvoivat.

Palautetta HSL:lle lähettäneet ovat saaneet vastaukseksi muminaa kokonaisuudessaan parantuneista palveluista, ja länsimetron muut ystävät jatkavat puheitaan sadan vuoden investoinnista, jonka hyödyt tulevat esiin sitten joskus. Onhan seudusta tulossa vielä joskus metropoli, ja silloin tämä 1,2 miljardin investointi nousee arvoonsa. (Miten, kun nykyinenkin matkustajamäärä tuntuu lyhyiden asemien ja lyhyiden junien tynkämetrolle liian isolta?)

Kritiikkiä mitätöidään myös viittaamalla itämetroon, jota samoin "moitittiin aluksi", mutta nyt siihen on "totuttu". Tottuminen ja tyytyminen näyttääkin olevan suomalaisen joukkoliikennesuunnittelun fundamentti. Kyllä te pian unohdatte, että työmatkanne kesti ennen 20 minuuttia, ja nyt 40.

Myös Länsimetron maksamiseen tottuu. Jokainen suomalainen Hangosta Utsjoelle maksaa Länsimetroa joka tilipäivänään verojen muodossa, nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Ja kohta päästään maksamaan Länsimetron jatkoa Kivenlahteen. Niin, eipä arvostella keskeneräistä Länsimetroa! Sitten se vasta pääsee loistoonsa, kun Kivenlahden jatko muuttaa kulkemisen onneksi ja autuudeksi.

Ja vähentäähän metro autoilua! Bussit eivät sitä tehneet, mutta metro tekee! Autoilijat luopuvat autoistaan, kun metro aloittaa! 20 minuutin vaihdoton bussikyyti ei ollut mitään, 10 minuutin bussikyyti, 10 minuutin odotus ja 20 minuutin metrokyyti on se, jota kaikki autoilijat ovat halunneet!

Länsiväylällä tehtiin jo liikennelaskenta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli kai juhlistaa tätä Länsimetron taivaallista vaikutusta liikenteeseen. 10.1.2018 HS kuitenkin uutisoi, että liikenne Länsiväylällä lisääntyi metron aloitettua useilla sadoilla autoilla vuorokaudessa.

Espoon teknisellä johtajalla on omat tilastot. Hänen mukaansa joukkoliikenteen huonossa sujuvuudessa on kyse vain "positiivisesta ongelmasta", sillä "metron käyttäjiä on enemmän kuin kuviteltiin". HSL:n joukkoliikennejohtaja myös väittää, että kyse on "matkustajamäärien kasvusta".

Miten on mahdollista, että käyttäjämäärä lisääntyy samanaikaisesti sekä joukkoliikenteessä että yksityisautoilussa?

Entä missä nyt ovat suuret metromiehet? Mihin on kadonnut Sauri, Lahdenranta ja muut? Heitä ei ole näkynyt mediassa viime päivinä lainkaan.

Onneksi SDP:n kansankosiskelukoneisto on valppaana ja on nyt ryhtynyt vaatimaan suoria bussivuoroja itse vuosikymmeniä lobbaamaansa Länsimetroa paikkaamaan. Huutokuoroa johtaa yksi länsimetropäättäjä, Maria Guzenina, jonka kielikuvat olivat kaksi kuukautta sitten, avajaisissa seuraavat:

"Espooseen rakennetaan uutta ja kiinnostavaa. Länsimetro ei ole vain kulkuväline, vaan sen myötä Espooseen luodaan myös aivan uutta kaupunkikulttuuria."

Ai niin, ne lyhyet laiturit ja lyhyet junat. Niistä ei tule mitään kapasiteettiongelmaa. Lukekaa vaikka uusintana metroherrojen Lahdenranta ja Kokkinen yleisönosastokirjoitus vuodelta 2012.

Ylioppilas Puupponen