torstai 31. toukokuuta 2012

Veljemme Harvardissa

SUHDETOIMINTA Entinen pääministeri Esko Aho lähtee Nokiasta Harvardin yliopistoon. Melkein-presidentistä Sitran asiamieheksi pudonnut Hyvä Veli Aho kävi Harvardissa jo reilut kymmenen vuotta sitten, koska Nokia ei silloin tarvinnut hänen taitojaan. Myöhemmin Nokiakin heltyi ja palkkasi Ahon yhteiskuntajohtajaksi eli lobbariksi. Hän on johtokunnan jäsen eli nauttii merkittävää palkkaa.

Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.

Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.

Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.

Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).

Salaneuvos Vilmi

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Ryöstelyä sekasorron suojassa

KORRUPTIO Usein kuulee uutisista, että sekasorron kuten sodan tai muiden levottomuuksien aikana rikollisuus aktivoituu ja leviää. Ihan tavallisetkin kansalaiset alkavat ryöstellä kauppoja, kun kerran tarjoutuu tilaisuus.

Näin tuntuu puuhailevan myös metromafia Espoossa. Kun media on täynnä sekasortoa Kreikasta tai Finnairin toimitusjohtajan lahjussyytteestä, Helsingissä rakennusviraston ja HKL:n lahjuksista tai metron osalta automaattimetrosekoilusta, on hyvä aika teettää suuria päätöksiä.

Savun suojassa ja ilman minkäänlaista julkista keskustelua Espoon kaupunginhallitus päättää yksimielisesti Länsimetroa ja Pisara-rataa kalliimmasta metron jatkeesta Kivenlahteen. Länsimetrosta sentään väännettiin kättä äänekkäästi vuosikymmenet ja tehtiin suunnitelmia toistensa jälkeen sekä suurella julkisuudella vielä YVA. Pisarakin heiluttelee koko valtakunnan liikennebudjettia.

Mutta Espoo on olevinaan rikkaampi kuin Suomi. Sillä on muka varaa porata tunnelia rantametsiköidensä alle 750 miljoonalla. Espoo siis päätti toteuttaa suuremman ratahankkeen kuin mitä Suomessa on koskaan tehty. 

Lahjus-Loukon saunanlauteilla veljien kädet lätisevät toinen toistensa selkiä vasten. Peli on jälleen pelastettu. Kun köyhällä valtiolla ei ole varaa porata tunnelia Helsingin alle (=Pisara) eikä Helsingillä varaa porata tunnelia Sipoon metsiin (=Östersundomin metro), Louko järjestää louhintabusinesta, etteivät porakoneet pääse jäähtymään.

Ja mikäs Loukolla järjestäessä, kun ei tarvitse itse maksaa. Eikä tarvitse edes espoolaisten maksaa. Otetaan lainaa vaikka Euroopan investointipankilta 30 vuodeksi Espoon omistaman osakeyhtiön nimiin. Kun laina pitää maksaa takaisin, ei ole enää Espoon kaupunkia, vaan Suurhelsinki. Joten todellisuudessa nykyiset helsinkiläiset ja vantaalaiset maksavat muutaman rikkaan espoolaispoliitikon tyhmyydet.

Hommahan toimi hyvin jo Espoon jätevedenpuhdistamon kanssa. Louko ajoi kiireellä läpi päätöksen mahdollisimman kalliista louhintahankkeesta juuri ennen kuin Espoon vesilaitos liitettiin Helsingin vesilaitokseen jonka nimeksi tuli HSY-vesi. Espoolaiset päättävät, helsinkiläiset maksavat. Mikäs meillä veljillä on sopimuksia tehdessä!

Vientineuvos Valtanen

tiistai 29. toukokuuta 2012

Valonvälähdyksiä demokratian risukasassa

VALTA Nyt on demokratian merkkihetki: Suomessa on tapahtunut sellainenkin asia, että kunnanvaltuusto on erottanut kunnanhallituksen. Syy on se, ettei Siuntion kunnanhallituksen toiminta ole herättänyt kuntalaisten ja heitä edustavan valtuuston luottamusta.

Samaan aikaan Suomen pääkaupungissa apulaiskaupunginjohtaja junailee kaupunginhallituksen kanssa nurin demokraattisen HKL:n johtokunnan päätöksen luopua automaattimetrosta, eikä johtokunta, valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.

Valtion puolella omistajaohjausministeri Heidi Hautala on tänään ilmoittanut, että Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen lähtee, jos hän saa syytteen lahjonnan vastaanottamisesta.

Samaan aikaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa lahjusrikkomuksesta tuomittu apulaiskaupunginjohtaja jatkaa vuorovaikutustaan samojen rakennushankkeiden ja -firmojen parissa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Eikä valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.

Joko tästä ymmärrämme, miksi suurkuntia ja vallankäytön piirin kutistamista niin innokkaasti ajetaan erilaisissa velipiireissä? 

Ylioppilas Puupponen

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Elitismi on normaalia

YHTEISKUNTA Jälleen ovat pyssyt paukkuneet maailman onnellisimmassa maassa, ja yhdessä taivastelemme, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Perinteiseen tapaan poliitikot rientävät valittamaan surua. Sivulauseeseen sujautetaan kuluneita hokemia aselaista tai mielenterveyspalveluista.

Uutisen mukaan tekijä oli ihan normaali nuori, jonka Facebook-profiilista ei löytynyt mitään erikoisempaa. Oikeassahan uutinen on: vahvimpien asiaa ajaneen Saksan armeijan ja 542 ihmistä sodassa tappaneen suomalaisen tarkka-ampujan ihailu on nuorelta aivan normaalia, eikä osoita mitään ääriajattelua.

Mikä yhdistää tässä blogissa aiemmin uutisoituja kohtuuttomuuksia ja nuoria, aatteellisia ampujia? Itsensä nostaminen muiden yläpuolelle, etujen haaliminen parhaalle ainekselle, muurien rakentaminen "meidän" ja "teidän" välille ja heikompien polkeminen. Mitä HV-pamput edellä, sitä pienet pojat perässä.

Siis ihan normaalia elämää vuonna 2012.

Ylioppilas Puupponen

lauantai 26. toukokuuta 2012

Aro, 15 kertaa parempi kuin konduktööri

AHNEUS Vaikeuksista toiseen vuonna 2011 kulkeneen VR.n toimitusjohtajan tulot kipusivat kyseisenä vuonna 651 000 euroon, kertoo Helsingin Sanomat. Valtakunnan virallisen anteeksipyytelijä Mikael Aron bonuksia kasvatettiin 98 prosentilla.

Uutiset hallitsemattomasta ahneuden kierteestä alkavat olla jokapäiväisiä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Talouden hyvävelikerhot tukevat jättiansioita. Oikeistolainen omistajaohjausministeri ja vasemmistolainen liikenneministeri kiittävät VR:ää. Eduskunta ei puutu asiaan. Ammattiyhdistysliikettä ei kiinnosta.

Kauniita unia.

Ylioppilas Puupponen

perjantai 25. toukokuuta 2012

Robottien puoluekokous

VALTA SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan puoluekokousväki päättää, ketkä valitaan tänä viikonloppuna puoluesihteeriksi ja varapuheenjohtajiksi.

Urpilainen puhuu vaillinaista totuutta, sillä taustalla häärivä eliitti päätti jo sen, keitä ei valita. Ensin Maria Guzenina-Richardson ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä varapuheenjohtajan tehtävistä "aikapulan" takia. Ei samalla, vaan hetkeä myöhemmin hän ilmoitti kannattavansa Antti Lindtmania.

Puoluesihteerikisasta lähti yhtä yllättäen Markku J. Jääskeläinen, joka oli koko kevään pyrkinyt tehtävään tosissaan. Hänkin ilmoitti kannattavansa varapuheenjohtajaksi Antti Lindtmania.

Hakaniemen saunassa on sovittu, että puoluesihteerin tehtävä kuuluu nyt SAK:lle, eikä demokraattisia äänestyksiä haluta vaarantamaan tätä päätöstä. Parhaiten haluttu tulos saavutetaan sopimalla, että potentiaaliset voittajaehdokkaat poistuvat tieltä.

Puheenjohtaja Urpilainen esittää samaan aikaan autuaan tietämätöntä koko operaatiosta väittäen, että puoluekokousedustajat päättävät. Puheenjohtaja ei tietenkään ole tietämätön saati osaton operaatioon. Jos olisi, hän olisi pian entinen puheenjohtaja.

Keskustan nuorisojärjestössä ajettiin takavuosina sääntöihin pykälää, joka kieltäisi henkilövaaleihin liittyvät lehmänkaupat. Piirijärjestöt ja muut jäsenjärjestöt eivät saisi sopia keskenään, ketä kannatetaan tai ketä kampitetaan, vaan valta olisi rivijäsenillä ilman salaisia sopimuksia. Sääntöehdotusta ei koskaan syntynyt, sillä katsottiin, että nuorten on opittava toimimaan sellaisessa poliittisessa ympäristössä, jollainen se on.

Eliitin salapeli on siis opetettu jo varhain puolueiden tulevaisuuden toivoille, joten muutosta demokratian suuntaan ei ole odotettavissa.

Ylioppilas Puupponen

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Euroopan parasta valehtelua

LOBBAUS Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL jatkaa valehteluaan ja väittää jälleen, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on "Euroopan huippua".

HSL:n Eurooppa koostuu kuudesta kaupungista: Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, Geneve ja Wien. Ne kuuluvat joukkoliikenneviranomaisten mukavaan matkusteluprojektiin, jossa vuosi toisensa jälkeen tutustutaan samojen kaupunkien tekemiin ratkaisuihin ja kehutaan niitä yhdessä. Tämän BEST-projektin yksi osa on tutkimus, jossa kysellään kyseisten seutujen asukkailta mielipidettä, tarkalleen otten tyytymistä oman seutunsa joukkoliikenteeseen.

Tästä HSL vetää johtopäätöksen, että kyselyyn vastanneet suomalaiset ovat matkustaneet kaikissa Euroopan joukkoliikennekaupungeissa, ja todenneet Helsingin niistä parhaaksi.

Koska suomalaisessa mediassa viranomaiset ovat auktoriteettiasemassa, niiden nettipalvelut täyttyvät tänään kritiikittömistä sähkeuutisista, joissa Helsinki on jälleen Euroopan paras. Asiaan vähänkään perehtyvä toimittaja näkisi muutamassa minuutissa, että tutkimusmenetelmä on epärelevantti ja harhaanjohtava, eikä tekisi asiasta uutista. Tai tekisi: uutisen, jossa kerrottaisiin median kuluttajille, että HSL tekee tutkimuksella valheellista propagandaa.

HSL on viranomainen, jonka tehtävä on huolehtia joukkoliikenteen toimivuudesta. Epämääräinen BEST-tutkimus helpottaa tehtävää merkittävästi: ei tarvitse tehdä niin paljon, ja suuri yleisö saa käsityksen, että HSL on onnistunut tehtävässään. Tosiasioita, joita HSL ei propagoi, on mm. se, että HSL-alueen joukkoliikenteen markkinaosuus seisoo paikallaan, ja autoilu on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa koko seudulla.

Joukkoliikenteen matkustajamäärien noususta HSL on tiedottanut aktiivisesti, vaikka ne ovat kasvaneet vain suunnilleen samaa tahtia kuin seudun asukasluku. Asiakkaiden tyytyväisyys verissä päin kilpailtuun, ikkunat huurussa ja kyljet rutussa kulkevaan bussiliikenteeseen on laskenut merkittävästi, ja raitioverkko ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Silti seudulla ohjataan mieluummin jättimäisiä investointirahoja metro- ja junaliikenteeseen ja keskitytään katteettomaan itsekehuun.

Mitä tulee BEST-projektin ajatukseen benchmarkingina, eli toisilta oppimisena, sellaista ei HSL-alueella tapahdu, onhan Suomessa kaikki jo parasta. Helsingissä ei haluttu oppia Kööpenhaminan automaattimetrokokemuksista mitään, vaan jatkettiin epätoivoisesti surkuhupaisesti päättynyttä automatisointia. Tukholman onnistuneet kokemukset nykyaikaisesta pikaraitioliikenteestä eivät ole aiheuttaneet HSL:ssä matkimisreaktiota. Oslon jo vuosikymmeniä vanha joustava tapa yhdistellä lähijuna- ja metroliikennettä ei ole Suomen jäykissä olosuhteissa mahdollista.

Sellaista on benchmarking Suomessa.

Jos jotain yksityisen bisneksen tuotetta mainostettaisiin yhtä epämääräisellä tutkimuksella Euroopan parhaaksi, kampanjaan puututtaisiin. Viranomaiselle propaganda on Suomen oloissa täysin sallittua.

Ylioppilas Puupponen

Mainostamme, ettei mainonta vaikuta

LOBBAUS Ulkomainosyhtiö JCDecaux on käynnistänyt kampanjan alkoholimainonnan jatkamiseksi nykyisillä, liberaaleilla säännöillä. Kampanjassa väitetään, ettei mainonnalla vaikuteta alkoholin kulutukseen. Taustatukena ovat myös panimoteollisuus ja mainostoimisto Bob Helsinki.

Juopotteluteollisuuden velikerhon viesti ylittää ristiriitaisuudessaan klassikkopiirroksen neliskanttisesta häkkyrästä, jonka kulmat eivät kohtaa toisiaan. Mainostoimisto ja mainospaikkojen myyjä mainostavat, ettei mainonta vaikuta.

Jostakin syystä nämä tahot käyttävät viestinsä ajamiseen samaa mainospaikkaa, jolla oluella, siiderillä ja lonkerolla on menossa jatkuva kampanja: bussipysäkkiä. Varmaankin sattumaa, että bussipysäkeillä tavoittaa hyvin erityisesti aikuisikää lähestyvät nuoret. Heille viesti menee perille myös urheilun kautta.

Aivan kuten taannoin tupakkateollisuus, myös juomatehtailijat väittävät, ettei mainontaa ja tuotteita kohdisteta nuoriin. Mitä nyt samainen Bob Helsinki on palkittu mm. Sinebrychoffin nuorille suuntaamasta kampanjasta, jossa "nostettiin Koffin preferenssiä 18-30-vuotiaiden keskuudessa merkittävästi".

Olvin lonkerokampanjan esittelyssä puolestaan riemuitaan, kuinka ilman kampanjapanostusta ei olisi saavutettu koko Suomen lonkeromyynnin 10,6 prosentin kasvua. Nuorten käyttämässä IRC-galleriassa kampanja sai 150 000 mukavaa kontaktia. Suomen tunnetusti journalistinen mediakin oli innolla mukana: "Keskitimme promon Radio Rockin kampanjasivuille. Heikelä ja Linnanahde nostivat juonnoillaan kiinnostusta kisaan", iloitsee tiedote.

Myös Hartwallin Otto-lonkeron lanseerauskuvauksessa mainitaan, että koko 4,7-prosenttisten long drinkien markkina on kasvanut volyymissa mitaten 49,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. "Otto nosti long drinkit puheenaiheeksi", mainosala hehkuttaa.

Molemmat tapaukset todistavat, että mainonnalla alkoholin kokonaismyynti kasvaa, vaikka juopotteluteollisuus nyt väittää propagandassaan, että mainonnalla pyritään ainoastaan viemään kilpailijalta markkinaosuutta. 

Ylioppilas Puupponen

tiistai 22. toukokuuta 2012

VR vakoili, lahjottu toimittaja ei uskonut

MEDIA Poliisi on ilmoittanut selvittäneensä VR:n vakoiluepäilyt. Poliisin mukaan VR vakoili työntekijänsä tekemisiä vuonna 2009.

Poliisin ilmoitus tekee naurunalaiseksi helmikuussa julkaistun Etelä-Suomen Sanomien toimittajan kolumnin. Siinä VR:ltä luksuslahjamatkan vastaanottanut toimittaja vaikeroi, että mopo on karannut käsistä, kun väitetään, että "VR seuraisi ihmisiä".

Me median kuluttajat emme tarvitsisi toimittajia, joiden mopossa voitelu pelaa, mutta sytytystulppaa ei ole ollenkaan. 

Ylioppilas Puupponen

maanantai 21. toukokuuta 2012

Media, arvostelun yläpuolella

MEDIA Jos olette ihmetelleet, miksi median nettiuutisten alla olevissa keskusteluissa on niin vähän itse mediaa ja itse uutisen asetelmaa arvostelevia kirjoituksia, siihen on syy. Media jättää erittäin usein julkaisematta sitä itseään kritisoivat kirjoitukset.

Aktiivisesti uutisia kommentoiva lukijamme arvioi, että vähintään joka kolmas uutista itseään arvosteleva teksti päätyy roskiin. Lukija toimitti julkaistavaksemme kaksi viime viikolla sensuroitua tekstiä. Kumpikaan ei riko kyseisten medioiden sivuillaan ilmoittamia sääntöjä, mutta molemmat pimitettiin. Uutisten väitteitä tukevia kirjoituksia on sen sijaan julkaistu runsain mitoin.

Helsingin Sanomat ei pitänyt lukijamme piikikkäästä kommentoinnista HS:n toimittajan kolumniin, jossa väitettiin, että jääkiekko on rauhan laji. Näin törkeä oli lukijamme:

"Kirjoittaja ei ole ilmeisesti muistanut mainita Sanoma-konsernin omistaman jääkiekkojoukkueen kannattajien toistuvia häiriköintireissuja eri puolella Suomea järjestettäviin jääkiekko-otteluihin. Milloin on poliisi ja milloin palokunta selvittelemässä näiden rauhanomaisten henkilöiden tekemisiä.

Myöskään kirjoittaja ei mainitse Suomenkin jääkiekkokatsomoissa esiintyvää ulkomaisiin pelaajiin kohdistuvaa rasismia. Mainita unohtuu myös jäähallien läpeensä sovinistinen ilmapiiri, jossa naisten tehtävä on heilutella muodostelmassa viuhkoja miesten iloksi ja kärkkyä pojilta yli jääviä jäävuoroja taitoluistelijoille. Jääkiekkopiirit ovat myös niin rauhanomaisia, ettei yksikään homoseksuaalinen jääkiekkoilija ole uskaltanut kertoa valuviastaan."


Ilta-Sanomissa puolestaan meni roskiin kommentti, joka arvosteli uutista, joka oli otsikoitu: Tapani Yli-Saunamäki vapautettiin "terveydellisistä syistä".

"Miksi syy on otsikossa epäilevästi lainausmerkeissä? Onko lehdellä jotain parempaa tietoa vankilasta päästetyn terveydentilasta? Vai onko parempaa lehtibisnestä langettaa epäilyksiä asioiden ylle?"

Kun siis luette suomalaisten medioiden uutiskommentteja, ottakaa huomioon, että Suomen olosuhteissa julkaistaan vain toivotut näkemykset. 

Ylioppilas Puupponen

lauantai 19. toukokuuta 2012

Kiekkoviihdettä diktaattorille

VASTUULLISUUS Kansainvälinen jääkiekkoliitto on päättänyt, että vuoden 2014 MM-kisat järjestää Valko-Venäjän pääkaupunki Aljaksandr Lukashenka. Liitto korostaa, ettei päätös ole poliittinen, vaikka onkin.

Jääkiekkoyhteisö toimii täysin loogisesti. Sen nykyinen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa ja järjestää mukavaa ajankulua aitioeliitille. Jääkiekkoeliitti puolestaan on osa kansainvälistä ahneusjärjestelmää, jota yhteiskuntien säännöt ja arvokeskustelut eivät voisi vähempää kiinnostaa.

"Mielipidevangit ja muut systeeminvastaiset hipit tuskin olisivat edes tulleet kisoihin", Kullervo Kammola letkauttaa. 

Ylioppilas Puupponen

perjantai 18. toukokuuta 2012

Automaattimetron Brünhilde ei vielä laula

HBL:n ohella olen lukenut myös Mirva Haltia-Holmbergin blogia. Kiitos Mirvalle, joka noudattaa julkisuuslakia toisin kuin HKL - siis koo-kirjaimella. Mirva nimittäin kertoo blogissaan sen, minkä HKL jättää kertomatta esityslistoillaan ja pöytäkirjoissaan. HBL - siis bee-kirjaimella - valotti keskiviikkona puolestaan sitä, mitä kaikkea HKL tekee rikkoakseen lakia.

HKL:n hallinto kun on pelkkä vitsi. Vai miltä kuulostaa tämän kaupunkilaisten verorahoilla elävän liikelaitoksen normaali käytäntö. Esityslistalla lukee, että esitys asiassa annetaan suullisesti kokouksessa. Ja saman pykälän kohdalla pöytäkirjassa lukee, että asia päätettiin esityslistan mukaan. Erinomaisen hyvää hallintoa ja julkisuutta?

Julkisen hallinnon periaate on, että päätökset pitää perustella, ja perustelut esitetään. Lukee kai jossain laissakin. Tähän ei riitä, että toimitusjohtaja perustelee itse itselleen, kertoo sen johtokunnan poliitikoille ja vaatii, että niin on saman tien päätettävä kuin hän sanoo. Tätä kirjoitettaessa HKL:n nettisivuilta löytyy niukkasanainen päätöstiedote ja Mirvan blogista selkeä selostus siitä, mitä toimitusjohtaja johtokunnalle esitti vasta kokouksessa ja miten johtokunta esityksen mieleisekseen muutti. Että näin noudatetaan hyvää hallintoa ja julkisuusperiaatetta - Mirvan blogissa.

Kun johtokunta viimeksi päätti, että toimitusjohtajan on neuvoteltava sopimuksen purkamisesta, toimitusjohtaja jatkoi neuvotteluja siitä, ettei sopimusta purettaisi. Lehtitietojen mukaan neuvoteltiin oivallisesta ajatuksesta. Sovitaan Siemensin kanssa, että se saa poiketa sopimuksesta miten haluaa ja ilmoittaa sitten jälkikäteen, paljonko se helsinkiläisille maksaa. Tällaista esitti siis HKL:n toimitusjohtaja, jota virka velvoittaa huolehtimaan kaupunkilaisten edusta.

Oliko sitten yllätys, että keskiviikkona toimitusjohtaja esittikin päätettäväksi, että sopimus puretaan? Ei ole. Voi arvata, että kaupungin lakimiehet ovat opettaneet johtajalle hankintalakia ja sitä, että vähemmällä pääsee kun tunnustaa. Toisaalta toimitusjohtaja lunasti ovelasti itselleen tilaisuuden jatkaa neuvotteluja Siemensin kanssa. Ja historian valossa ei ole vaikea ennakoida, kenen eduksi toimitusjohtaja neuvottelee, kun Siemensin johtaja on sanonut julkisuudessa, että puolet sopimuksesta on jo toimitettu.

HKL:n toimitusjohtaja on yhdessä Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan kanssa viivytellyt tämän sotkun kanssa vuoden. Sinä aikana on ehditty tehdä paljon sen takaamiseksi, että Helsinki maksaa vähintään 150 miljoonaa siitä, että Länsimetro Oy:n kirjanpidossa säästetään 50 miljoonaa. Lehtikommenttien perusteella tämä näyttää olevan tavoite edelleen, joten HKL:n toimitusjohtajan ponnistelut Helsingin vahingoksi jatkunevat.

Mirvan blogissa on kyselty, joko lihava leidi laulaa. Sanonta juontaa Wagnerin oopperasta Jumalten tuho (Götterdämmerung), jonka esitykset kestivät niin kauan, että katsojat alkoivat jo odottaa oopperan sankarin Brünhilden loppuaariaa. Mutta tuskin olemme vielä päässeet edes tähän Niebelungin sormus -sarjan neljänteen oopperaan, joka viimein tuhoaa Valhallan ja sen pahojen jumalten kirouksen.

Metro-Valtasen kirottu sormus lienee nyt Espoossa levittämässä pahuuttaan, metromafian valtaa pakottaa kaikki ihmiset maan alle pimeyteen ja uhraamaan veronsa metrojumalille. Sormuksen kirous ja lemmenjuomat hallitsevat virkamiehiä ja poliitikkoja edelleen. Kuka olisi Brünhilde, joka uhraisi poliittisen tai virkamiesuransa, heittäisi sormuksen roviolle ja paljastaisi totuuden?

Veli Hopea

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Asuntoja Brezhnevin sotureille

POLIITTISET VIRAT Takavuosina hämmästeltiin röyhkeyttä, jolla Neuvostoliitto palkitsi uskollista puolue-eliittiään. Kansa jonotti kadulla tyhjän lihakaupan edessä, kun puolueväki kävi omissa salaisissa herkkumyymälöissä. Tavallinen ihminen asui vaatimattomasti ja monilla ei ollut edes omaa keittiötä. Parhaat asunnot oli varattu puolueen sotureille.

Suomessa systeemi on voimassa edelleen. Datshallaan pitkää vapaata viettävä Timo Räty sitoutti sihteerinsä solmimalla halvan ja elinikäisen sopimuksen työsuhdeasunnon vuokraamisesta. Aitoon neuvostotyyliin etu ei koskenut pelkästään sihteeriä, vaan myös sihteerin äidille järjestettiin tavallisten AKT:n rivijäsenten subventoima asunto.

De ja vu: AKT:n jäsenillä itsellään palkka riittää vaatimattomaan lähiöluukkuun - jotkut kuljetusammattilaiset oleskelevat jopa yhteisasunnoissa. NKP elää.

Rädyn tavoin pois töistä oleva sihteeri Nesrin Can on nyt tehnyt ilmoituksen työpaikkakiusaamisesta. Rädyn joukoissa uskollisesti seisova ihmisoikeusaktivisti Can voisi kertoa meille muille, minne voi ilmoittaa kansan kiusaamisesta jatkuvalla, röyhkeällä kohtuuttomuudella, joka vie uskon koko yhteiskuntaamme. 

Ylioppilas Puupponen

tiistai 15. toukokuuta 2012

Kaapatut eläkerahat

AHNEUS Eläkeyhtiö Varma myy mökkejä, jotka ovat tähän saakka olleet sen henkilökunnan käytössä. Henkilökunta vastustaa myyntiä, koska se pelkää, että mökit myydään  Varman yhtiön johdolle ja lähipiirille. Syytä huoleen on, koska Varma on myynyt mökkejään johtajilleen vuosina 1999-2005, kertoo Helsingin Sanomat.

Varman toimitusjohtaja osoittaa ihailtavaa avoimuutta, kun hän kertoo, ettei kerro, myydäänkö mökit avoimesti vai suoraan Hyvä Veli -kerholaisille.  Hän on jo pariin kertaan sanonut, että nyt mökit ovat loppu, jotern syytä huoleen ei ole.

Työeläkeyhtiöissähän on tapana, että jos joku Hyvä Veli sattuu tarvitsemaan asunnon, eläkeyhtiö järjestää sen. Finanssivalvonnasta ei tarvitse huolehtia, koska asuntoja riittää kyllä Fivan hallituksenkin jäsenille.

Eläkemaksut ovat veron kaltaisia maksuja, joita jokainen työntekijä joutuu maksamaan. Niitä ei makseta valtiolle, vaan eläkeyhtiöille. Eläkeyhtiöissä valtaa käyttävät SAK ja EK.

SAK:lle ja EK:lle on käynyt valitettava mutta inhimillinen erehdys: ne ovat alkaneet pitää muiden rahoja ominaan. Eläkevarat kuuluvat kansalaisille, mutta SAK ja EK ovat tehneet niistä oman vallankäyttönsä välineen. Vakuutusmateematikko Olli Pusa puhuu renkien kaappauksesta: työntekijät kavaltavat omistajiensa rahat.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antoi maanantain MOT-ohjelmassa siunauksensa holtittomalle rahankäytölle. Pääosa varallisuudesta on hyvässä hoidossa, hän sanoi. Hän jätti sanomatta lauseen lopun:  ”joten tällaiset muutaman sadan tuhannen euron kuprut eivät tunnu missään”.

Eläkeyhtiöt muuten käyttävät Pusan mukaan vuosittain tuotteidensa markkinointiin satoja miljoonia euroja. On suorastaan koomista, että yhtiöt kilpailevat keskenään näistä veroluonteisista maksuista. Vähän niin kuin valtio järjestäisi mainoskampanjan ja sanoisi, että maksa verosi meille, älä kunnalle.

Salaneuvos Vilmi

maanantai 14. toukokuuta 2012

Myös St1 haluaa keskittymistä

KESKITTYMINEN Suomen polttoainekaupassa pirteänä vaihtoehtona esiintynyt St1 on siirtynyt ABC-ketjun linjoille. Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen toivoo, että Suomen huoltoasemaverkosto harvenee radikaalisti. Toisin sanoen Anttonen haluaa, että bensakauppa keskittyy entisestään sitä jo käytännössä kolmestaan hallitseville tahoille, ja vaihtoehdot sekä kilpailu vähenevät.

Anttosen mukaan on huono asia, jos jossakin risteyksessä on neljä keskenään kilpailevaa bensa-asemaa. Hän on myös keksinyt uuden taloustieteen väittämällä, että kilpailun ja tarjonnan vähentäminen alentaisi polttoaineiden kuluttajahintoja.

St1 on tällä lausunnolla liittynyt siihen kasvavaan joukkoon, jossa rehellisestä markkinataloudesta halutaan eroon. Ovathan oligopoli, duopoli tai monopoli miellyttävämpiä toimiympäristöjä tahoille, jotka eivät kuluttajan kuuntelemista ja muutakin kiusallista nöyryyttä vaativassa markkinataloudessa pärjää.

Ylioppilas Puupponen

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Silmäniloa Veljille

VALTA Hyvillä Veljillä on tänä aamuna kotiarestia ja golfvuorot siirretty iltaan, onhan äitienpäivä, eli toinen naisten päivistä. Onneksi loput 363 saadaan olla jätkien kesken ja päättää asioista ilman hameväen häiritseviä huomautuksia ja näkökulmia.

Maanantaina päästään jälleen Helsingin Pörssiklubille istumaan. Siinä se on kunnon klubi, 1520 jäsentä ja heistä naisia nolla. On pidetty tämä talouselämä tällaisena miesten juttuna hei. Naisilla on sitten omat osaamisalueensa.

Keskiviikkona on Keskiviikkokerho. Sielläkin voivat Markut, Hannut, Jussit ja Matit sopia asioista keskenään, eikä tarvitse lämmittää tyttöjen saunaa.

Perjantaina voisi käydä vaikka idänkauppaa junailevan East Officen 23-miehisen hallituksen kokouksessa, jos jäi kerhossa jotain kesken Kaskealan tai Liliuksen kanssa.

Ja pääsee sinne Pörssiklubillekin nainen, kun tulee miesseurassa ja on hyvä jätkä - ihan kuin 60-luvulla ravintoloihin yleensäkin. Niin lupasi klubin johtaja Michael Nyman, kun Yle teki jätkien kerhosta juttua. "Erittäin mukavaa, kun jokunen nainen aina tulee tänne klubille vieraaksi, niin on mullekin jotain silmäniloa", lausui Nyman ja toivottaa äideille menestystä kodin onnettarina.

Ylioppilas Puupponen

perjantai 11. toukokuuta 2012

Median fanikerho

MEDIA Nyt se on oikein tutkien selvitetty, minkä jo tiesimmekin: Suomen mediasta ei saa objektiivista tietoa Nokiasta. (Suomalaiseksi poikkeuksellisen korkeatasoisen) sanomalehti Hufvudstadsbladetin  pääkirjoitustoimittaja Carl-Gustaf Lindenin väitöskirjan mukaan Suomen media myötäili Nokian viestejä, eikä suhtautunut yhtiöön kriittisesti sen menestysvuosina.

Siinä, missä Ruotsin media sanoi Jorma Ollilan "puolustautuneen", Suomen mediassa Ollila "vakuutti", että vaikeudet voitetaan. Lindenin mukaan Suomessa ei ole kriittisen journalismin perinnettä. Myös monen kansalaisen mielestä kriittisyys ja kielteisyys ovat sama asia.

Nokialla on 220 000 suomalaista omistajaa. Siis joka kymmenes työssä käyvä - toimittaja tai toimittajan juttujen kuluttaja - kulkee Nokian osakkeita taskussaan. Molemmilla osapuolilla on ollut hyvä syy pitää peukkuja Nokialle eli Suomelle, mutta journalismia se ei ole.

Suomen mediassa menevätkin sekaisin fanittaminen, neutraali tiedonvälitys ja pyrkimys vaikuttaa uutisoitavaan asiaan. Suomi on median mielestä vene, jota saa ja pitää ohjailla, muttei keikuttaa. Näin toimien media on tasoittanut tietä Hyvä Veli -verkostoille ja sisäsiittoisuudelle, joka on yksi syy suomalaisten arkielämän kalleudelle ja toimimattomalle demokratialle.

Ollessaan monessa tapauksessa myös osa Hyvä Veli -verkostoa media itse hyötyy hymistelystään. Suurimmat mediat ovat samalla alueensa taloudellisia tekijöitä alkaen Sanoma-konsernin laajasta omistuspohjasta eri toimialoilla. Syksyllä ilmestyvä, Helsingin jääkiekkopiireistä kertova kirja kuvaa, kuinka vähän Sanoman omistaman jääkiekkoseuran talousvaikeudet ovat saaneet julkisuutta konsernin lehdissä.

Helsingin Sanomien päätoimittaja luonnollisesti kiistää asian, eivähän Helsingin Sanomia koskevat, ei-toivotut tutkimustulokset voi olla totta.

Ylioppilas Puupponen

torstai 10. toukokuuta 2012

Suomi siirtymässä markkinatalouteen?

AHNEUS Nyt käy veljesten piireissä kuhina, sillä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uhkaa panna valtionfirmojen johdolle myönnetyt avomieliset lisäeläkkeet suurennuslasin alle. Urpilaisen mukaan lisäeläkkeet eivät tosiasiassa palkitse hyvin tehdystä työstä, vaan ovat pelkkää lisäansiota eläkepäiviä varten.

Suomen Demokraattisessa Kansantasavallassa näytetäänkin nyt pohtivan, pitäisikö maassa siirtyä markkinatalouteen. Valtion liike-eliitin osalta se tarkoittaisi sellaista ennen kokematonta tilannetta, että heidän taloudellinen tilanteensa voisi joissakin olosuhteissa myös heikentyä.

Voi tosin olla, että järjestelmä suojelee johtajat tällaiselta rajulta elämänmuutokselta, ja äkkiradikalisoitumisen kokeneen Urpilaisenkin puheet ovat voimassa vain kunnallisvaaleihin asti. 

Ylioppilas Puupponen

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Teurasjätettä kansalle

SUHDETOIMINTA Elitarvikealalla haisevat taas nahkanriekaleet, kun Saarioisten Jyväskylän teurastamoa valvonutta Eviran eläinlääkäriä uhataan potkuilla.

Elintarviketeollisuutta valvovalla Eviralla onkin nyt kiire kiillottaa kilpeään. Talvella uutisoitiin, kuinka elintarviketeollisuuden tehokkaiden rattaiden väliin kiviä heittänyt, kalkkunoiden kuljetusolosuhteisiin puuttunut eläinlääkäri siirrettiin Evirassa syrjään. Onhan eläinten olosuhteiden parantaminen pois valtaansa koko ajan kasvattaneen elintarviketeollisuuden velikerholta.

Ruokatehtailuun on huolellisella vallankäytöllä rakennettu kauhun tasapainolla toimiva pyramidihuijaus, johon joutuvalla ei ole ulospääsyä. Muka-kilpaileva vähittäistavarakauppa ostaa tuotteet hyllyynsä muka-kilpailevalta elintarviketeollisuudelta. Ruokkivasta kädestä täysin riippuvainen maataloustuottaja pitää nyrkkiä taskussa, mutta tiukan paikan tullen, esimerkiksi eläinoikeusaktivismin edessä liittoutuu ruokkijoidensa kanssa kehumaan suomalaisen ruokaketjun eettisyyttä.

Suomalaisen ruokaketjun eettisyyden ydin on puhtaus. Aina kun kuulette pyramidin osapuolten hehkuttavan, kuinka Suomessa syödään Euroopan tai maailman puhtainta ruokaa, lukekaa asia oikein. Suomessa syödään hygieenisintä ruokaa, millä mahdollistetaan suurteollisuuden valta pienessä maassa ja pystytään pidentämään tuotteiden myyntiaikoja. Toisin sanoen myydään laillisesti mahdollisimman vanhaa ruokaa, jota valmistetaan mahdollisimman suurissa ja mahdollisimman kaukaisissa laitoksissa sen sijaan, että kehitettäisiin tuoretta lähiruokaa.

Siihen nähden on Eviralta merkityksetöntä näpertelyä selvittää, onko joku ihmisille sianruokaa myyvä einestehdas lähettänyt turkistarhojen elinkautisvangeille laillista vai laitonta teurasjätettä.

Ylioppilas Puupponen

P.S. Maailman onnellisimmassa maassamme ostetaan tänäänkin tonneittain hyvin säilyviä lihapyöryköitä, joissa on 19 prosenttia lihaa. (Linkkiä on tosin turha klikata, sillä asia mainitaan vain myyntipakkauksessa, pienellä.)

maanantai 7. toukokuuta 2012

Jääkiekko: Asiakkaan mielipiteellä ei ole väliä

AHNEUS Helsingissä pelattavien jääkiekon MM-kisaotteluiden korkeista lipunhinnoista hermostuneiden asiakkaiden mielipidettä ei oteta huomioon. Asiasta ilmoitti sunnuntaina kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola. Puheenjohtaja Kummola jättää myöskin kulttuuri- ja urheiluministerin esittämän arvostelun "omaan arvoonsa", onhan se esitetty rahvaiden Facebookissa, jonne jääkiekon velikerhon eliittipamput eivät käsiään sotke.

Jääkiekkoeliitti huomauttaa arvosteijoille, että laji on kokonaisuudessaan muun yhteiskunnan yläpuolella, eikä se ota palautetta sen paremmin lipun hinnoista kuin mistään muustakaan, esimerkiksi lajissa pesivästä väkivaltakulttuurista. Tosin yhteiskunnan pitäisi rakentaa lisää jäähalleja veronmaksajien rahoilla, jääkiekon kalekerho muistuttaa.

Peleihin vielä menossa olevien rahvaiden tulee muistaa, että jääkiekon kansainvälisen käytännön mukaisesti kisakatsomoista poistetaan "yleisistä syistä" kaikki Kale-setää ja Aljaksandr Lukashenkaa arvostelevat lakanat.

Ylioppilas Puupponen

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Automaattimetron pitkät jäähyväiset

VALEHTELU Pitkät jäähyväiset on Raymond Chandlerin dekkari, jossa maailman murjoma mutta aina oikeamielinen yksityisetsivä Phil Marlowe on vaikeuksissa kuolleeksi itsensä järjestäneen ystävänsä Terry Lennoxin kanssa. Marlowe vie asian päätökseen omalla oikeudenmukaisella tavallaan, jonka jätän tässä paljastamatta, jotta en pilaa mahdollisten lukijoiden tai elokuvan katsojien iloa.

Mistä löytäisimme helsinkiläisen Marlowen, joka veisi loppuun automaattimetron pitkittyvät jäähyväiset? Miksikö? Sen vuoksi, mitä lainaan tähän YLE:n sivulta, joka esittelee Robert Altmanin Marlowe-elokuvaa:

”Pitkät jäähyväiset kuvaa aidon chandlerilaista maailmaa, josta rehellisyys ja ihanteet ovat kadonneet, korruptio rehottaa poliiseja myöten, ja illuusioiden haihtuminen johtaa vain itsemurhaan tai itsepetokseen.
       Marlowe on tässä petosten ja väkivallan maailmassa ainoa, joka jaksaa enää välittää, mikä tekee hänestä automaattisesti myös häviäjän, ulkopuolisen, joka ei pysty pitämään kurissa edes kissaansa. Hänellä on kuitenkin jäljellä ylpeytensä ja siitä Marlowe pitää kiinni loppuun asti. Häntä voidaan hakata, potkia ja huijata, mutta hän ei anna periksi.”

Helsinkiläisiä on hakattu, potkittu ja huijattu automaattimetron kanssa kymmenen vuotta. Mutta vaikka totuus paljastuu ja käy selväksi jopa HKL:n johtokunnalle, virkamiehet elävät omassa maailmassaan, jossa on ikuinen ratkaisu neuvotteluista Siemensin kanssa. Vai mitä voi sanoa siitä, kun johtokunta päättää, että virkamiesten on valmisteltava kaupan purku ja uusi hankinta, niin HKL julkaisee tiedotteen uudesta avauksesta neuvotteluissa Siemensin kanssa.

Johtokunta ei käskenyt neuvotella Siemensin kanssa kilpailutetun hankintasopimuksen muuttamisesta, vaan purkamisesta. Eikä johtokunta lain puitteissa voi muuta tehdäkään. Ei pitäisi voida virkamiestenkään, mutta jos yhteiskunnassa rehellisyys ja ihanteet ovat kadonneet ja korruptiokin rehottaa, kuten muutamista viime aikojen tuomioista olemme nähneet, virkamiehet voivat pettää itseään, toisiaan ja kaupunkilaisia väittämällä laittomuuksia laillisiksi.

Mitä voi kaupunkilainen tehdä, kun koko virkakoneisto näyttää olevan läpimätä. Kukaan ei myönnä olevansa vastuussa mistään. Kaupunginjohtajat ”luottavat” alaisiinsa eivätkä johda heitä. Eivät luultavasti osaa eivätkä ymmärrä, koska poliittisten lehmäkauppojen tuloksena ei nimitetä päteviä vaan sopivia kaupunginjohtajia.

Marlowe ei saa kuria edes kissaansa, mutta Helsingissä valta pitää vahtikoiransakin kurissa. Automaattimetro on kalliimpi ja useampia kaupunkilaisia ja enemmän koskettava asia kuin Guggenheim. Eikä automaattimetro ole makuasia kuten Guggenheim. Mutta televisiolta ja muulta valtamedialta ei heru aukeamia ihmettelemään, miksi virkamiehet mielistelevät Siemensiä lainvastaisella toiminnalla tai eivät välitä. Ja ne, jotka välittävät ja tietävät, eivät uskalla sanoa sitä omalla nimellään. Koska sitten loppuvat konsultti- ja juristipalveluiden kaupat, näin he sanovat lauantain 5.5. HBL:ssä. (Tässä linkki, joka johtaa jutun käännökseen Mirva Haltian 3.5. blogin kommentissa, joka jätetty 5.5.)

30 vuotta sitten Helsingissä oli Marlowe nimeltä Metro-Sainio. Valta teki silloinkin kaikkensa hyvien veljien suojelemiseksi, mutta edes yksi johtaja, Metro-Valtanen saatiin tuomiolle. Isompien herrojen asiaa onnistuttiin venyttämään niin, että todetut rikokset vanhenivat. Näyttää siltä, että tämän päivän Automaattimetro-Valtanen pelaa myös aikaa. Nyt on pelattu jo vuosi. Tavoitteena tietenkin hetki, jolloin voi sanoa, että lain mukainen menettely sopimuksen purusta ei ole enää mahdollinen. Siksi on vain pakko ostaa Siemensiltä, maksaa mitä Siemens haluaa ja lisäksi vielä hyvitykset ja vahingonkorvaukset niille, joita kaupankäynnissä huijattiin. Vaikka kakki on valhetta.

Veli Hopea

perjantai 4. toukokuuta 2012

Keskuskauppakamari: Hyvä veli -kerhoa ei ole

VALTA Hyvä veli -kerhon blogi ja kaikki vihjailut hyvä veli -järjestelmän olemassaolosta pitäisi lopettaa. Tätä mieltä on Keskuskauppakamari, joka on tehnyt asiasta selvityksiä. Niiden mukaan Suomesta ei ole löytynyt yhtään tapausta, jossa veljet olisivat auttaneet sopimattomalla tavalla toinen toisiaan.

M.O.T.

Ylioppilas Puupponen

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Rautava: Kaupunginhallitus on demokratian irvikuva

VALTA Helsingin kaupunginhallitus on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) mukaan demokratian irvikuva. Rautava pitää käsittämättömänä sitä, että hänen ajamansa Guggenheim-hanke kaatui kaupunginhallituksessa päätymättä koskaan kaupunginvaltuuston demokraattiseen käsittelyyn. Samaa mieltä on myös kokoomusryhmän vetäjä Tatu Rauhamäki.

Tästä ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että hallituseliitti itsekin myöntää, että kaupunginhallitus ei ole demokraattinen elin, eikä se näin ollen edusta kaupunkilaisia. Enää puuttuukin looginen johtopäätös: koko kaupunginhallituksen lakkauttaminen ja kansalaisille tärkeiden asioiden päättäminen kaupunginvaltuustossa ilman kaupunginhallituksen sormeilua.

Myös Helsingin kaupunginhallituksen näkymätön jäsen, Helsingin Sanomat on katkera ja kiukkuinen siitä, ettei saanut ahkerasti kampanjoimaansa hanketta läpi.

Ylioppilas Puupponen