TIEDON PIMITTÄMINEN Viime vuodenvaihteessa julkaisi Iltalehti näyttävän jutun VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron bonuksista. Eihän jutun aiheessa sinänsä mitään uutta ole, mutta siinä oli, miten asia tuli julkisuuteen. Iltalehti siteerasi vastikään perustettua blogia, joka julkaisi VR:stä vuodettuja tietoja.
Nyt, kohta vuotta myöhemmin, vuotoblogin perusteella on puututtu VR:ssä vallinneisiin laittomuuksiin rikostutkintojen muodossa. VR:stä on myös myönnetty vuodettuja asioita tosiksi, vaikka aluksi väitettiin julkaistuja asiakirjoja väärennetyiksi. Vuotoblogin perustaja on kutsuttu puhujaksi erilaisiin tapahtumiin ja blogi on tunnustettu yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi sananvapauden ja avoimuuden kehityksessä. Ei tämäkään sinänsä ihmeellistä ole, vaan se, miten ja miksi Mikko Nyman perusti blogin nimeltä VRLeaks.
Kaikki alkoi siitä, että Nyman kirjoitti VR:ssä salatuista asioista junaharrastajien nettifoorumilla nimeltä vaunut.org. Seurauksena oli Nymanin käyttäjätilin sulkeminen. Ei ollut sopivaa kirjoittaa junafirman pimeästä puolesta. Jos olet junaharrastaja, et saa sanoa poikkipuolista sanaa harrastuksesi kohteesta, joka sattuu olemaan kyseenalaisella tavalla toimiva valtion monopoliyhtiö. Et silloinkaan, kun olet oikeassa.
Suomi on pieni maa, jonne ei ole mahtunut kuin yksi junayhtiö, mutta ei tänne näytä mahtuvan myöskään kuin yksi junaharrastajien nettiyhteisö. Sen perustivat aluksi nuoret junaharrastajat paikaksi, jossa sai julkaistuksi valokuvia. Ajan myötä sivusto on kuitenkin luisunut osaksi VR:n propagandakoneistoa. Moni foorumin jäsen ei taida edes ymmärtää, että käytännössä foorumi on tavalla tai toisella VR:ään sitoutuneiden henkilöiden hallinnassa ja sensuurissa. Samoin näyttää käyneen harrastajayhdistykselle, jonka hallinnassa foorumi nykyään on.
Jotain vastaavaa kuin VRLeaks-blogi on Mirva Haltia-Holmbergin blogin kommentointi, mutta vuotojen kohteena on toinen posliinikaupan norsu, HKL:n metro. Metrosta kiinnostuneiden keskustelufoorumi on Joukkoliikennefoorumi. Senkin perustivat nuoret harrastajat, ja kehitys on kulkenut junafoorumin raiteita. Nyt foorumia sensuroiva entinen harrastaja on alan ammattilainen ja töissä joukkoliikennettä ja siten metroa hallitsevassa HSL:ssä.
Kritiikin kohtelu näyttää Joukkoliikennefoorumillakin tiukalta. Virallisen totuuden hännystely pyhittää kriittisiin henkilöihin käyvät loukkaukset sekä aiheesta ja asiasta poikkeavan häiriköinnin. Käyttäjätili on suljettu henkilöltä, joka oli rohjennut käyttää nimitystä ”metrokioski”, myötämielistä häirikköä sensori tukee puolusteluviesteillä. Niinpä vähäkin Joukkoliikennefoorumilla esiintyvä metrokritiikki on kesyä verrattuna Mirvan blogiin tai edes HBL:n julkaisemiin artikkeleihin.
Nettifoorumit, jotka muualla maailmassa merkitsevät sanan ja keskustelun vapautta joka pakottaa vanhat instituutiot avoimuuteen ja rehellisyyteen, on täällä alistettu osaksi hyväveliverkostoa. Nuoret junien ja bussien ihailijat eivät voi kasvaa kriittisiksi ja oikeuksistaan huolehtiviksi kansalaisiksi, jotka tietävät, miten asiat ovat oikeasti. Heillä ei ole edes omiksi luulemillaan keskustelufoorumeilla mahdollisuutta muuhun kuin yhteen ”totuuteen”. Se tulee VR:stä, HKL:stä, HSL:stä, Länsimetro Oy:stä, Linja-autoliitosta jne.
Suomalaisilla foorumeilla voi vain haaveilla siitä, mitä on keskustelu vastaavilla foorumeilla Ruotsissa. Demokratia ja avoimuus siis toimivat paremmin kuningaskunnassa kuin tasavallassa. Jossa nuorista kasvaa tietämättään hyvien veljien hyviä hännystelijöitä.
Veli Hopea