Metroveljet lahtaamassa HKL:ää

Korona on ollut mukava julkisuuden täyttäjä. Sen suojassa on saanut rauhassa järjestää julkisuutta kestämättömiä asioita, kuten junakaluston mittavan romutuksen ja Helsingin liikennelaitoksen muuttamisen osakeyhtiöksi. Jälkimmäistä puuhaavat metroveljet, eikä kukaan muu tiedä, miksi. Ja siksi ratikat ja metrot eivät loppuviikosta kulkeneet ja ay-johtaja pyyteli asiaa anteeksi yleisönosastolla.

Metro- ja raitioliikenteessä ei ole ollut kilpailua vaan monopoli. Helsinki on rahastanut naapurikunniltaan hyvitystä siitä, että metrossa ja ratikoissa matkustavat muutkin kuin helsinkiläiset. Raha kiertää HSL:n kautta.

Helsinki laskuttaa HSL:ltä sekä HKL:n kustannukset että voittoa, jonka nimi on pääoman tuotto. Muodollisesti muuta ylimääräistä ei laskuteta, mutta Helsinki saa hoitaa liikennelaitoksensa miten haluaa. Tehokas ei tarvitse olla, kun ei ole kilpailijaa, joka voisi olla tehokkaampi ja tarjota palvelut HSL:lle halvemmalla ja parempina.

Monopoli näkyykin HKL:n kehityksessä. Ennen HSL-aikaa HKL julkaisi avoimesti kustannuksensa, koska liikelaitoksen toimiessa Helsingin sisällä kaupungilla ei ollut mitään syytä kupata rahaa itseltään. Metron laajeneminen Espooseen muutti kaiken. Helsinki alkoi rahastaa Espoota ja uusi metron osa piilotettiin osakeyhtiöön, joka lakkasi kertomasta vaikeat asiat edes omistajilleen. HKL:n kustannuslaskelmat loppuivat.

Vuosien väännön jälkeen HSL sai vihdoin kilpailuttaa lähijunat. Vaikka aiempi monopolitoimija VR voitti, kilpailu paljasti VR:n lypsäneen kunnilta roimaa monopolilisää. Sama palvelu maksaa HSL:lle nyt 30 % vähemmän kuin monopolissa. HSL uskoo, että sama kupla sisältyy myös metron ja raitioteiden toimintaan.

Toisin kuin lähijunien kanssa, mikään laki ei ole pakottanut HKL:n monopoliin. HKL:n ja HSL:n sopimus päättyy 2024. EU:n laki takaa nykyään oikeuden kaikille liikenneyrityksille päästä tarjoamaan myös raitiotie- ja metroliikennettä. HSL haluaa kilpailuttaa, ja liikelaitos ei voi osallistua kilpailuun. Siinä olisi peruste OY-muutokseen. Mutta metroveljet eivät tavoittele ikävää kilpailua.

Sadoilla sivuilla perustellaan poliitikoille, että OY pitää tehdä, mutta kilpailua ei kuitenkaan tule. HKL:n johdon palkat nostetaan, poliitikoista koostuvasta ikävästä johtokunnasta ja julkisuuslaista päästään eroon, ja eroon halutaan myös kuljettajien työehtosopimuksesta. Kun HKL:n henkilökunta lakkaa olemasta kunnan työntekijöitä, loppuvat työntekijöiltä monessa kohdin paremmat työehdot kuin osakeyhtiöissä.

OY-muutoksella lakaistaan maton alle HKL:n todelliset ongelmat. Osaaminen ja henkilöstön hoito ovat kuralla. Monet avainhenkilöt ovat lähteneet HKL:stä, minkä jälkeen HKL ostaa heidän palveluitaan kovalla hinnalla ja kilpailuttamatta. Kun HKL muuttuu OY:ksi, näitäkään hankintapäätöksiä ei enää näe mistään.

Miksi OY-muutos tehdään? Mitä jää jäljelle, kun OY ei tuokaan HSL:lle odotettua 30 %:n kustannussäästöä. Muutoksen ainoa vaikutus on HKL:n johdon aseman pönkittäminen. Johto pääsee eroon kaikesta, mitä se pitää itselleen ikävänä. Mutta sen ei tarvitse edelleenkään tehdä mitään toimiakseen paremmin ja tehokkaammin kuin nyt.

Valtuusto käsittelee OY-muutosta keskiviikkona. Koska valtuustoryhmien todelliset vallankäyttäjät on sitoutettu OY-muutokseen, ryhmäkuri takaa, että metroveljet saavat tahtonsa läpi. Olisi vain kiintoisaa nähdä, miten innokkaasti veljet OY-asiaa ajaisivat, jos muutos tarkoittaisi sitä, että johto joutuisi hakemaan töihin uuteen osakeyhtiöön. Uskaltaako kukaan valtuustossa ehdottaa tätä?

Vastaus on jo tiedossa, ei uskalla.

Veli Hopea