AHNEUS Uutiset yhteiskunnan eliitin jättipalkoista, bonuksista, sitouttamisrahoista ja lisäeläkkeitä virtaavat silmiemme edestä niin jatkuvana vuoksena, ettemme enää jaksa reagoida niihin.
Kansalaisten eläkevarojen päällä istuvan Varman toimitusjohtaja Matti Vuorian vuosipalkka perusbonuksineen on 786 000 euroa. Se ei riittänyt, vaan nyt sovittiin myös lisäbonuksista. Sammon johtaja Kari Stadighin ansiotulot olivat vuonna 2011 1,8 miljoonaa euroa. Se ei riitä, vaan vanhuuden päiville nyt myönnetty lisäeläke on 1,8 miljoonaa euroa.
Mukana porsastelujärjestelmissä on jokaisessa suuryhtiössä muitakin kuin korkein johtaja. Yhtiöiden hallitukset on puolestaan koottu niin, että niissä veljet jakavat sitouttamisjärjestelmiä toinen toisilleen. Veljien seitti on sitkeä ja rikkomaton. Poliittinen järjestelmä levittelee käsiään.
Yle kysyi mielipidettä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyltä. Vastaus oli silmiinpistävän vaisu. Lylyn mukaan eliitin ansioiden ryöpsähtäminen johtuu "globalisaatiosta". Siinä suunnilleen kaikki.
Eliitti menee mielellään globalisaation selän taakse. Se on käsitteenä niin suuri ja ylivoimainen, että kuka tahansa luovuttaa ja alkaa uskoa, ettei asioille voi mitään. Globalisaatio on asia, joka muka vain tapahtuu, eikä sen takana ole mitään ideologioita tai ihmisiä johtamassa sitä. Tämä on tietenkin paskapuhetta.
Globalisaatio ei ole estänyt esimerkiksi Sveitsiä puuttumasta tuloerojen paisumisena esiintyvään moraalikatoon. Siitä huolimatta, että Sveitsi on varsin riippuvainen maailmantalouden suurista rahakasoista, siellä on nyt tekeillä katto johdon ansioille. Yksi ihminen saa Sveitsin mallin mukaan olla korkeintaan 12 kertaa arvokkaampi kuin toinen.
Sveitsissä tämä on mahdollista, koska kansalaisilla on oikea mahdollisuus puuttua lainsäädäntöön. Suomessa kerätään 50 000 hengen nimilistoja kansalaisaloitteiksi, jotka eduskunta käsittelee ja toteaa kerta toisensa jälkeen olevansa eri mieltä kansan kanssa. Sen jälkeen nimet ja aloite heitetään roskiin.
Eikä jättiansioista edes ole kansalaisaloitetta. Suomessa ja muissa ahneusideologian valtiomuodokseen ottaneissa yhteiskunnissa moraalinen ajattelu on nujertunut, eikä kukaan uskalla ehdottaa kohtuuttomiin ansioihin puuttumista. Markkinat saattaisivat reagoida negatiivisesti. Saattaa pudota luottoluokitus. Kansainväliset huippuosaajat saattavat alkaa karttaa maatamme. Suomalaiset huippujohtajat karkaavat ulkomaille. Jättipalkoista puolet on veroa - ahneus on siis fiskaalisesti hyvä juttu. Ja niin edelleen.
Ei puhettakaan siitä, millainen moraalinen vaikutus eliitin sikailulla on ja mitä se vaikuttaa kansan kiinnostukseen tulla mukaan taloustalkoisiin, joihin Suomenkin on pakko ryhtyä.
Suomessa ei ole enää mitään vaikutusvaltaista tahoa, jota kiinnostaisi moraali. Lylyn kiertely on siitä elävä esimerkki. Jokainen kahmikoon liiviinsä niin paljon kun saaliista ehtii ryöstää. Samaan aikaan kansalaisille näytetään vakavaa naamaa ja kehotetaan sitoutumaan nollaratkaisuihin, pelotellaan jopa palkanalennuksilla ja vaaditaan jatkamaan töissä entistä pitempään.
Puupposen kaveri sanoi pitävänsä näitä eliitin ahmatteja ikään kuin tunnevammaisina tai pikkulapsina, joilla ei ole kykyä nähdä tekojensa laajempia seurauksia. He ovat kuin karkkikauppaan vapaaksi päästetty tenava, joka ei ymmärrä, ettei jaksaisi syödä kaikkea, mitä syliinsä kahmii. He haluavat tähtitieteellisen palkkansa päälle aina vain lisää, koska kaveritkin haluavat. Heillä ei ole äitiä eikä isää sanomassa, että hei, tuo ei nyt ole enää kohtuullista. Et lapsonen tarvitse sataa leikkiautoa, kun hiekkalaatikollesi mahtuu vain viisi.
Koska yhteiskunnassakaan kukaan ei sano porsastelijoille mitään, he kahmivat tulot, joilla voisi ostaa uuden auton joka kuukausi, vaikka autotalli on jo täynnä.
Olisiko tähän maahan koskaan syntynyt yhteishengellä rintamamiestaloja, seurantaloja ja sitä 50-luvun jälleenrakennuksen ihmettä, jos niinä aikoina valtaeliitti olisi samanaikaisesti kylpenyt seteleissä, teetättänyt eduskunnalla ja maailmanpolitiikan alttareilla mieleisensä lait ja rakennuttanut itselleen jättipalatseja, kuten nyt tapahtuu? Ei silloinen kansa olisi sellaista sikailua katsonut.
Nykyinen katsoo. Ei kuulu hiiskahdustakaan, kun viikko toisensa jälkeen media uutisoi aina vain uusista ahneusjärjestelmistä. Ei yhtään kiveäkään ole heitetty Varman tai Ilmarisen pääkonttorin oveen. Ahneus ja itsekkyys myös tarttuvat. Sen huomaa jo nykyisen keskiluokan elämänasenteista.
Tämä ihmisyyden alennustila selittää myös sen, miksi niin monesta yhteiskunnallisia ajattelevista tulevaisuus tuntuu toivottomalta. Maailmanhistoria on tähän asti antanut uskoa, että yhdessä voidaan kaataa vaikka minkä kokoinen vääryys, kun oikein tahdotaan. Historian kirjoista olemme oppineet, että kun kansaa riittävän kauan alistetaan, se panee polvilleen kauheimmatkin diktatuurit. Euroopassa ihme tapahtui viimeksi 1980-luvulla, kun Itä-Euroopan kansat vapauttivat itsensä sosialistisesta totalitarismista.
Nyt ei ole mitään merkkiä mistään muutoksesta, ei edes sen halusta. Ahneudesta saattoi tulla maailmanhistorian vahvin totalitarismi.
Yhteiskunta on loppunut. Termin voisi poistaa sanakirjasta, tai muuttaa ainakin kuvaamaan jotain mennyttä aikaa. Eliitti röyhkeydellään ja kansa välinpitämättömyydellään todistaa, että yhteiskunnan aika on ohi. Varastakaa mitä ehditte.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 28. elokuuta 2013
tiistai 13. elokuuta 2013
Ja karja klikkaa
LOBBAUS Näin toimii yksinkertaisimmillaan ilmainen julkisuus ja kansan narraus:
On moottoritien ja kehätien rampissa sijaitseva, kiikun kaakun kannattava viihdekeskus. Väki ei alkuinnostuksen jälkeen oikein käy: lähellä ei ole mitään, ja taksimatkat maksavat.
Yritetään keksiä vielä jotain. Keksitään, että perustetaan uusi yökerho. Keksitään, että tavallinen ei käy, koska se ei saa mitään huomiota.
Keksitään vanha konsti: pistetään julkisuuteen huhu, että uusi yökerho aikoo jakaa pääsylipun maksaneille ilmaista juomaa. Kysytään muka lausuntoa ravintoloita valvovalta Valviralta.
Ja pam - media tekee juttuja ja kansa klikkaa, suu auki hämmästelee, miten holhousvaltio näin kurittaa viatonta yrittäjää. Katsokaa vaikkapa sadan ensimmäisen lukijakommentin sisältö: yli 90 prosenttia kommentoijista ei huomaa, että he ovat tässä(kin) teatterissa vain hyväksikäytettäviä objekteja.
Ai miksi? Siksi, että enemmän kuin yhden alkoholiannoksen sisällyttäminen pääsymaksuun on ja pysyy alkoholilain mukaisesti kiellettynä. Siihen ei tarvita mitään lausuntoa miltään viranomaiselta. Valviran sotkeminen asiaan on yhtä turhaa kuin joku taksiyrittäjä anoisi lupaa ajaa ylinopeutta. Ravintoloitsija tietää tämän varsin hyvin.
Valviran julkaisu "Alkoholiasiat ravintolassa", s. 25:
"Esimerkkejä sopimattomasta ja kielletystä myynninedistämisestä:
...
- Ravintolan myymät "paketit", joihin sisältyy oikeus nauttia rajoituksetta alkoholijuomia"
Klikkaajat eivät huomaa tulleensa höynäytetyiksi. Pian he jonottavat sisään "kohuyökerhoon", joka aikanaan avataan aivan samanlaisena tusinakapakkana kuin muutkin, ilman 50 euron ilmaisdrinkkimaksua. Mutta pitäähän sinne mennä, jo pelkän kohun vuoksi.
Eiköhän huomionkalastelu tällaisilla hankkeilla loppuisi, kun lausunnon pyytäminen mahdottomasta asiasta johtaisi ravintolaluvan menettämiseen. Osoittaahan lain rikkomiseen lupaa kyselevä ravintoloitsija, ettei tunne alkoholilainsäädäntöä.
Ylioppilas Puupponen
On moottoritien ja kehätien rampissa sijaitseva, kiikun kaakun kannattava viihdekeskus. Väki ei alkuinnostuksen jälkeen oikein käy: lähellä ei ole mitään, ja taksimatkat maksavat.
Yritetään keksiä vielä jotain. Keksitään, että perustetaan uusi yökerho. Keksitään, että tavallinen ei käy, koska se ei saa mitään huomiota.
Keksitään vanha konsti: pistetään julkisuuteen huhu, että uusi yökerho aikoo jakaa pääsylipun maksaneille ilmaista juomaa. Kysytään muka lausuntoa ravintoloita valvovalta Valviralta.
Ja pam - media tekee juttuja ja kansa klikkaa, suu auki hämmästelee, miten holhousvaltio näin kurittaa viatonta yrittäjää. Katsokaa vaikkapa sadan ensimmäisen lukijakommentin sisältö: yli 90 prosenttia kommentoijista ei huomaa, että he ovat tässä(kin) teatterissa vain hyväksikäytettäviä objekteja.
Ai miksi? Siksi, että enemmän kuin yhden alkoholiannoksen sisällyttäminen pääsymaksuun on ja pysyy alkoholilain mukaisesti kiellettynä. Siihen ei tarvita mitään lausuntoa miltään viranomaiselta. Valviran sotkeminen asiaan on yhtä turhaa kuin joku taksiyrittäjä anoisi lupaa ajaa ylinopeutta. Ravintoloitsija tietää tämän varsin hyvin.
Valviran julkaisu "Alkoholiasiat ravintolassa", s. 25:
"Esimerkkejä sopimattomasta ja kielletystä myynninedistämisestä:
...
- Ravintolan myymät "paketit", joihin sisältyy oikeus nauttia rajoituksetta alkoholijuomia"
Klikkaajat eivät huomaa tulleensa höynäytetyiksi. Pian he jonottavat sisään "kohuyökerhoon", joka aikanaan avataan aivan samanlaisena tusinakapakkana kuin muutkin, ilman 50 euron ilmaisdrinkkimaksua. Mutta pitäähän sinne mennä, jo pelkän kohun vuoksi.
Eiköhän huomionkalastelu tällaisilla hankkeilla loppuisi, kun lausunnon pyytäminen mahdottomasta asiasta johtaisi ravintolaluvan menettämiseen. Osoittaahan lain rikkomiseen lupaa kyselevä ravintoloitsija, ettei tunne alkoholilainsäädäntöä.
Ylioppilas Puupponen
maanantai 12. elokuuta 2013
Rautatiepassivistit ja hv-kerhoa plagioiva ministeri
VALTA Liikenneministeri Merja Kyllönen on antanut vastauksensa kansanedustaja Antti Kaikkosen kirjalliseen kysymykseen VR:n monopoliin liittyvistä hämäryyksistä.
Meillä hv-kerhossa kysymykseen vastattiin jo pari viikkoa sitten, kun liikenneministeri Lumi Lapio kertoi, miksi rautatiepolitiikkaa on tehtävä salassa, eivätkä kauaskantoiset monopolipäätökset kuulu sen enempää kansalle kuin kansanedustajillekaan.
Onkin tyrmistyttävää havaita, että liikenneministeri Merja Kyllösen vastaus on täysi plagiaatti Lumi Lapion vastauksesta. Suomen rautatiepolitiikka on ministerin mukaan LVM:n ja VR:n välinen yksityisasia, eikä siinä ole mitään kummallista, että päätös viiden vuoden jatkoajasta VR:n monopolille tehdään edes keskeisten kansanedustajien siitä mitään tietämättä.
Näin viestittää ministeri, jonka puolue on jatkuvasti vaatimassa parempaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa - puolue, jota johtaa anarkistien kanssa veljeilevä kansalaisaktivisti.
Rautatiepolitiikassa on toteutunut se, mikä on lähellä toteutumistaan monilla muillakin yhteiskunnan aloilla. Kansalaiset eivät tiedä heitä koskevasta päätöksenteosta, eikä edes rivikansanedustajilla ole käytännössä mitään vaikutusvaltaa tapahtuviin asioihin ja tehtäviin päätöksiin. Kun kansalaiset eivät tiedä, heillä ei ole myöskään edellytyksiä asettua kritisoimaan mitään.
Myös rautatieaktivismi näyttää kuolleen. Vielä muutama vuosi sitten rautatiepolitiikan ympärillä toimi useita systeemiä kyseenalaistaneita tahoja, kuten Suomen Liikenneliitto, Raideryhmä ja Suomen Rautatiematkustajat. Käsittämättömän ja todennäköisesti myös laittoman monopolipäätöksen julkistamisesta on yli kuukausi, mutta ainoat äänet, joita yhteiskunnassa on kuukauden aikana kuultu, ovat VR:n ja ministerin ääni.
Puupponen kävi viikko sitten katsomassa Raideryhmän nettisivut. Ne eivät auenneet. Liikenneliiton tuorein kannanotto on vuodelta 2011.
Suomen Rautatiematkustajien sivuilla toivotettiin Hyvää joulua. Sen kannanotot vilisevät niin paljon linkkejä edellisiin kannanottoihin ja asiakirjoihin, että kuka tahansa kansalainen tai median edustaja menettää orastaneen kiinnostuksensa ja vaihtaa aihetta. Suomen Rautatiematkustajilla on mahtipontinen ja velvoittava nimi, mutta juuri kukaan rautatiematkustaja ei ole siitä kuullutkaan.
Aktivismista on tullut pölyttyttä passivismia. Kesällä 2013 hämähäkinseitit ovat olleet jo niin vankkoja, ettei niiden takaa ole kyetty reagoimaan edes Tapaus Optiosopimuksen kaltaisiin herkkupaloihin. Toiminnan liukasliikkeisyys muistuttaa jo 70-luvun virasto-VR:ää.
Ehkäpä kansan polkeminen on aivan oikein ja demokraattista. Kun ei ketään kiinnosta, niin nauttikaamme ministerin omassa päässään tekemistä demokraattisista päätöksistä.
Ylioppilas Puupponen
Meillä hv-kerhossa kysymykseen vastattiin jo pari viikkoa sitten, kun liikenneministeri Lumi Lapio kertoi, miksi rautatiepolitiikkaa on tehtävä salassa, eivätkä kauaskantoiset monopolipäätökset kuulu sen enempää kansalle kuin kansanedustajillekaan.
Onkin tyrmistyttävää havaita, että liikenneministeri Merja Kyllösen vastaus on täysi plagiaatti Lumi Lapion vastauksesta. Suomen rautatiepolitiikka on ministerin mukaan LVM:n ja VR:n välinen yksityisasia, eikä siinä ole mitään kummallista, että päätös viiden vuoden jatkoajasta VR:n monopolille tehdään edes keskeisten kansanedustajien siitä mitään tietämättä.
Näin viestittää ministeri, jonka puolue on jatkuvasti vaatimassa parempaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa - puolue, jota johtaa anarkistien kanssa veljeilevä kansalaisaktivisti.
Rautatiepolitiikassa on toteutunut se, mikä on lähellä toteutumistaan monilla muillakin yhteiskunnan aloilla. Kansalaiset eivät tiedä heitä koskevasta päätöksenteosta, eikä edes rivikansanedustajilla ole käytännössä mitään vaikutusvaltaa tapahtuviin asioihin ja tehtäviin päätöksiin. Kun kansalaiset eivät tiedä, heillä ei ole myöskään edellytyksiä asettua kritisoimaan mitään.
Myös rautatieaktivismi näyttää kuolleen. Vielä muutama vuosi sitten rautatiepolitiikan ympärillä toimi useita systeemiä kyseenalaistaneita tahoja, kuten Suomen Liikenneliitto, Raideryhmä ja Suomen Rautatiematkustajat. Käsittämättömän ja todennäköisesti myös laittoman monopolipäätöksen julkistamisesta on yli kuukausi, mutta ainoat äänet, joita yhteiskunnassa on kuukauden aikana kuultu, ovat VR:n ja ministerin ääni.
Puupponen kävi viikko sitten katsomassa Raideryhmän nettisivut. Ne eivät auenneet. Liikenneliiton tuorein kannanotto on vuodelta 2011.
Suomen Rautatiematkustajien sivuilla toivotettiin Hyvää joulua. Sen kannanotot vilisevät niin paljon linkkejä edellisiin kannanottoihin ja asiakirjoihin, että kuka tahansa kansalainen tai median edustaja menettää orastaneen kiinnostuksensa ja vaihtaa aihetta. Suomen Rautatiematkustajilla on mahtipontinen ja velvoittava nimi, mutta juuri kukaan rautatiematkustaja ei ole siitä kuullutkaan.
Aktivismista on tullut pölyttyttä passivismia. Kesällä 2013 hämähäkinseitit ovat olleet jo niin vankkoja, ettei niiden takaa ole kyetty reagoimaan edes Tapaus Optiosopimuksen kaltaisiin herkkupaloihin. Toiminnan liukasliikkeisyys muistuttaa jo 70-luvun virasto-VR:ää.
Ehkäpä kansan polkeminen on aivan oikein ja demokraattista. Kun ei ketään kiinnosta, niin nauttikaamme ministerin omassa päässään tekemistä demokraattisista päätöksistä.
Ylioppilas Puupponen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)