PALKKA Kansa on muuttanut mielensä: ahneus onkin ok, ja ansiottomia etuja tulee saada, jos edut hyödyttävät itseä. Sen todistaa Suomessa vellova poru siitä, että hallitus aikoo rajoittaa omalla autolla ajettavien työajojen kilometrikorvauksia.
On julkinen salaisuus, että autonkäytön kilometrikorvaus on reilusti ylihinnoiteltu. Toisin sanoen jokainen korvattu autoilukilometri tuottaa saajalleen verotonta tuloa. On makuasia, onko 45 sentissä paljon vai hyvin paljon liikaa, mutta ylihinta on kiistaton. Monellakaan tavanomaisella autoilijalla ei olisi varaa autoonsa, jos jokainen kilometri todella maksaisi 45 senttiä.
Kilometrikorvausta on nostettu poliitikkojen, viranomaisten ja autoilun lobbausjärjestöjen konsensuksella vuosi toisensa jälkeen, vaikka polttoaineen reaalihinta ja huoltokustannukset ovat pysyneet paikallaan, ja autokannan keskikulutus on peräti laskenut. Liikenneministeri Kyllönen ei konsensuksesta tiennyt, vaan ryhtyi ajamaan vääryyden korjaamista. Siitäkös meteli syntyi.
Myös Puupponen on päässyt nauttimaan ansaitsemattomasta edusta, jolla tuetaan yksityisautoilua ja kierretään veroja. Muuan toimeksiantaja halusi korvata Puupposen tekemän 400 kilometrin junamatkan mieluummin kalliimpina autokilometreinä, koska näin voitiin alentaa varsinaista korvausta, josta pitää maksaa verot.
Puupponen matkusteli taannoin myös eräässä työporukassa, jossa matkakorvaukset kulloinkin nostava kuljettaja oli velvollinen tarjoamaan muille aterian kompensaatioksi siitä, että sai laskuttaa kilometreistä. Ilmaiseksi saadut ateriat luonnollisesti perittiin kaiken päälle vielä työnantajalta.
Yhdessä Puupposen laskuttamassa firmassa puolestaan hämmästeltiin kilometrikorvauksia, joita Puupponen peri rehellisesti moottoripyörällä ajettuina, kun sillä ne ajettiin. Kukaan muu ei ollut aiemmin tällaista tehnyt, saahan autokilometreinä laskuttaen paremmat rahat.
Mutta ei hätää, autokansa: eiväthän hallitus ja Kyllönen esitä mitään muutosta itse ongelmaan, eli siihen, että kilometrikorvaus on 45 senttiä, vaikka sen pitäisi olla selvästi vähemmän. Tekeillä on vain 15 000 kilometrin leikkuri innokkaimpaan ajeluun.
Toivotamme siis rattoisia ahneuskilometrejä toisillemme. Jokainen tuloverojen kiertämiseksi laskutettu 10 kilometriä vie lapselta tai vanhukselta varat yhdeltä aterialta. Ne voi ottaa vaikka niiltä surkeilta, jotka eivät aja korvattavia kilometrejä, eivätkä täten ole autokansan raha-automaatin piirissä.
Ylioppilas Puupponen
YO Puupponen on tässä valitettavan totuuden lähteillä. Verottomista kilometrikorvauksista on tullut ajanoloon pysyvä verosuunnittelun työkalu, autokaupan ja rahvaan eduksi, mutta ilmaston tappioksi.
VastaaPoistaAmmoin kirjanpitäjäni jopa suositteli väärentämään ajopäiväkirjani, jotta saisin oman auton kilometreistä juuri verottajan hyväksymät alle 50% työajoiksi. Omissa laskelmissani olen päätynyt tulokseen, että yrittäjän kannattaa käyttää julkisia kulkuneuvoja työmatkoihin vain vuosiansion jäädessä alle 10.000 euron.
Tj. Hunttala kiittääkin LM Kyllöstä rohkeasta siirrosta noustessaan Onnibussin halpapikavuoroon matkallaan kumoamaan henkilöliikenteen Monopolia rautateillä.
Voisiko Puupponen perustella jollain muulla kuin mutulla miksi 0,45 eur/km on ylimitoitettua?
VastaaPoistaTässä alla omasta hatusta laskelma autoilun todellisista kuluista.
Oletukset: ajetaan n 20 000km/vuosi bensa-autolla, käytetään auto kerran huollossa, ostetaan vuoden aikana yksi uusi rengassetti ja hieman muuta varustetta. Bensan hinta keskimäärin 1,70 eur/l. Kuluttakoon auto 10 litraa satasella keskimäärin. Lisäksi kuoletetaan auton hankintahintaa 400 eur/kk.
renkaat 500
huolto 300
muut osat 100
vakuutus 800
autovero 200
katsastus 70
Kiinteät kulut yhteensä 1970 eur
~0,1 eur/km
autolainan lyhennys 400eur/kk = 4800 eur/v
0,24 eur/km
bensa 0,17eur/km
= yhteensä 0,51 eur/km kun ajaa 20 000 km.
Millä perusteella siis "autonkäytön kilometrikorvaus on reilusti ylihinnoiteltu."? Suuremmalla kilometrimäärällä toki saadaan kustannus per ajettu kilometri matalammaksi, mutta laskelman tarkoitus on osoittaa että ei tämä nyt ihan niin mustavalkoista ole.
Uskon Puupposen mielellään perustelevan näkemyksensä sinulle, Lähihoitaja. Sitä odotellessa en malta itse olla kommentoimatta aihetta. En omista autoa, siksi saatan olla hakoteilla. Kokemukseni pohjautuvat satunnaiseen vuokra-auton käyttöön, sekä työnantajan autonratissa viettämiini kilometreihin.
VastaaPoistaLähihoitajan esimerkkilaskelmassa ihmetyttää tällaista autotonta muutama seikka:
- Kulutus: vuokraamani henkilöautot eivät ole vieneet läheskään kymmentä litraa satasella, eivät edes vanhimmat 90-luvun kärryt. Voisiko ajotavalla olla vaikutusta? Tietenkin pakettiauton ollessa välttämättömyys, noussee kulutus mainittuihin lukemiin.
- Renkaat: menevätkö renkaat todella noilla kilometreillä (20 000/v) vaihtokuntoon? Voisiko ajotavalla olla vaikutusta?
- 400 eur/kk pelkistä lyhennyksistä kuulostaa todella huikealta luvulta. Läheskään jokainen ei ota autoa varten lainaa tai aja uudella/uudenkarhealla autolla. Huomattava määrä autoilijoista ajaa jo "kuoletetuilla" autoilla.
En tunne verovähennyskäytäntöä, enkä verottajan laskentamalleja tässä asiassa. On varmasti keskimäärin miellyttävämpi ajaa uudella autolla kuin vanhalla. En kuitenkaan periaatteellisella tasolla käsitä, miksi muidenkin veronmaksajien pitäisi osallistua mukavuudenhaluisen autoilijan mukavuudenhalun tavoittelun kuluihin. Väitän, että n. 10 vuotta vanha auto, jonka arvo on vain murto-osa alkuperäisestä hinnasta, on oikein huollettuna täysin turvallinen kulkuneuvo ja sen "vaillinainen" mukavuusaste tuskin haittaa kenenkään päivän työtehtävistä suoriutumista. Jos haittaa, lienee paikallaan kiinnittää huomio kulkuneuvosta sen kuljettajan kuntoon.
- Järjestöneuvos Jurmu
Miksi järjestöneuvos viittaa verovähennyskäytäntöihin, kun kyse on työnantajan työntekijälle maksamasta kilometrikorvauksesta, jolla katetaan työajosta koituvia kuluja työntekijälle? (ikäänkuin maksetaan "vuokraa" työntekijän omaisuuden käytöstä työtehtäviin) Työmatkaverovähennykset ovat ihan eri kokonaisuus ja niitä maksetaan hyvien liikenneyhteyksien etelässä pääsääntöisesti julkisten liikenteen taksojen mukaan.
VastaaPoistaEn myöskään ymmärrä mitä ja miten muut veronmaksajat kompensoivat, kun raha tulee työnantajan pussista. Työnantaja harkitsee tapauskohtaisesti milloin oman auton käytölle on järkevät perusteet työnteossa.
Laskelmaan sen verran että toki kulutusta pienentämällä tai jättämällä rengassarjan uusinnan väliin (turvallisuuden kustannuksella) voi lukua säätää alemmassa, mutta ei tässä nyt senteistä ole kyse vaan kokonaisuudesta. Halusin laskelmallani osoittaa että blogin pitäjillä ei tunnu olevan realistista käsitystä autoilun todellisista kustannuksista. Kaikkineen autoilu on melkoinen rahasampo valtiolle.
Tuollainen 300-400 euron lyhennys autolainaan on ihan tyypillinen kuukausierä kokemukseni mukaan. Ja vaikka auto olisi kuoletettu on siinä jatkuva todella nopea sijoitetun pääoman arvonalennus.
Itse muuten saan kilometrikorvauksia n. 100-200 euroa vuodessa, joten oma lehmä ei ole juurikaan ojassa.
Autoliitto on tehnyt laskurinkin (voittehan tuolla tarkistaa mitä se tarjoaa, itse en jaksanut): http://www.autoliitto.fi/testit_ja_ajoneuvot/autoilun_kustannukset/kustannuslaskuri/
Jurmun esittämiin ranskalaisiin viivoihin päätyi myös Puupponen. Kilometrikorvauksen ei ole tarkoituskaan kattaa epätaloudellisia autovalintoja.
VastaaPoistaVerottajalle kilometrikorvausasia kuuluu siten, että kilometrikorvauksilla kierretään yleisesti palkkaveroja. Työmatkavähennykset ovat eri asia, kuten Lähihoitaja mainitseekin.
Autoliiton laskuri perustuu autoilun velitahojen konsensuksessa laatimaan laskentamalliin, ja totuuksia pitäisi hakea mieluummin puolueettomilta tahoilta.
Ylioppilas Puupponen
Puupponen ehtikin jo osin vastata puolestani. Toivottavasti selvensi.
VastaaPoistaKoitan avata ajatuksiani, koska kirjoitin ne näemmä paikoitellen epäselvästi.
En viitannut verovähennyksellä työmatkavähennykseen (kodin ja työpaikan välisiin matkoihin) vaan niihin käytännön seuraamuksiin, joihin verottajan laskelmat km-korvausten osalta johtavat (= maksettavan veron määrä palkkatuloista vähenee). Pahoitteluni.
Kilometrikorvauksista puhuttaessa meidän jokaisen pitäisi jaksaa aina puhua termillä v e r o v a p a a kilometrikorvaus, jotta asian merkitys ei hämärtyisi ja kokonaisuuden ymmärtäisi helpommin. Muiden veronmaksajien kompensaatio toteutuu käytännössä silloin, kun Puupposen sanoin: "kilometrikorvauksilla kierretään yleisesti palkkaveroa". Kompensaation määrä luonnollisesti kasvaa, kun korvauksen määrä nykyisellään on todellisia kuluja suurempi. Nuo korvaukset ovat tietysti täysin laillisia (kuten tietyt asuntojärjestelytkin), kunhan ne ilmoitetaan totuudenmukaisina. Törkeimmissä tapauksissa työnantaja pakottaa ottamaan osan palkasta km-korvauksena. Julkisuuteen putkahti tästä taannoin esimerkki: käytäntö oli yleinen asunnonvälittäjien keskuudessa. Olen itsekin ollut työhaastattelussa, jossa palkan pienuutta puntaroidessani sain tietää, että takuuvarmat kilometrikorvaukset maksetaan joka tilissä (oli niihin perusteita tai ei).
Mitä tulee auton arvonalenemiseen, on se merkittävintä uuden auton kohdalla. Muutaman vuoden ikäisellä arvo alenee huomattavasti maltillisemmin. Siksi on vaikea käsittää, miksi toisten veronmaksajien pitäisi tukea jonkun viehtymystä uuteen peltiin tai tämän halua tehdä takuuvarmasti huono pääomasijoitus.
Renkaiden kohdalla en usko turvallisuuden noilla kilometreilla vielä vaarantuvan. Tässä saatan olla väärässä, toivottavasti joku tietää ja kertoo totuuden. Sen kuitenkin tiedän, että suurin yksittäinen turvallisuuteen vaikuttava tekijä on edelleen kuljettaja.
Auto on rahasampo valtiolle? Jos auto keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin liian vaarallisena (liikenteessä luokkaantuneet ja kuolleet) sekä ympäristöä tuhoavana ja ilmastoa saastuttavana kapistuksena. Kannattaa myös miettiä, mitä kaikkea muuta autoilun alttarilla uhrataan. Aivan liian kallista yhdellekään valtiolle.
Järjestöneuvos Jurmu
Rengaskustannuksia avaisin sen verran, että renkaiden kuluminen riippuu yhtä paljon ajotavasta kuin maantieajon ja kaupunkiajon suhteesta.
VastaaPoistaVielä enemmän vaikuttaa kuitenkin kumilaadun kovuus. Leveissä renkaissa joissa tavoitellaan hyvää pitoa ja hiljaisuutta, käytetään pehmeää kumiseosta. 20 tkm ajomäärä tällaisella renkaalla on täysin tavallinen. Profiililtaan maltillisempi ns. ekorengas onkin kovempaa kumilaatua. Tällainen rengas rullaa kevyemmin ja alentaa siten myös polttoaineenkulutusta muutaman prosentin. Taksimiehet ajavat näillä renkailla aivan tavallisesti 40, jopa 50 tuhannen ajomääriä. Kaupunkiajoa voi tästä olla 80-90%.
Rengasvalinnalla on näin ollen selvä vaikutus autoilun kustannuksiin. Halvin rengas kostautuu polttoaineenkulutuksessa ja toisaalta näyttävä ja kallis urheilurengas ei kestä ajoa senkään vertaa. Autoon sopivin, suunnittelijoiden tarkoittama rengaskoko löytyy aina auton rekisteriotteesta.
Tj. Hunttala