”Totuus” ja totuus Pisarasta

SELITYS Hesarin kahden aukeaman päiväkirja Pisaratunnelin aiheuttamasta hallituskriisistä paljastaa, miten syvällä Hesari on Kokoomuksen ja SDP:n sisällä. Mutta myös sen, miten tietämättömiä ja ymmärtämättömiä sekä nämä päähallituspuolueet että Hesari ovat siitä, mitä on todella tapahtunut.

Tai sitten on niin, että Hesari valehtelee täysin tietoisesti siitä, miten asiat ovat. Lystin kustantavan veronmaksajan kannalta kumpikin on yhtä huono vaihtoehto.

Hesarin jutun vika on siinä, että se alkaa vasta siitä, mihin Pisararadan tärkeäksi tehnyt peli verorahoilla päättyi.

Hesari aloittaa 25.8.2014 päivätystä aiesopimuksesta. Siis AIEsopimuksesta, ei sopimuksesta, kuten HS kirjoittaa. Hesarin mukaan aiesopimus Kivenlahden metrosta ja Pisarasta oli kuntien tahto, jolle piti saada valtion rahoitusta. Näinhän asia ei ollut, sillä ensin oli Stubbin ja Rinteen hallituksen vaaliohjelma, jossa luvattiin tulevan eduskunnan puolesta valtion rahaa metroon ja Pisaraan.

Lisäksi aiesopimus on lähtökohdaltaan järjetön. Ei kuntia tarvitse patistaa kaavoittamaan lupaamalla valtion rahaa. Kunnat kaavoittavat minkä ehtivät aivan oma-aloitteisesti.

Aiesopimus ei ollut kuntien tahto eikä Kokoomuksen ja SDP:n riitelyn alku, vaan päätepiste vedätykselle, jossa Pisara oli vain keino saada parin vuoden sisään jo toisen kerran 250 miljoonaa valtion rahaa Espooseen.

Tosiasiassa kunnat eivät halua Pisaraa. Helsinki ei halua Pisaraa, jota ei ole kaupungin 10 vuoden investointiohjelmassa alkaen syksyltä 2013. Pisaraa eivät halua myöskään Espoo eikä Vantaa, jotka ovat tehneet selväksi, etteivät ne halua maksaa tunnelista mitään. Eikä Pisaratunnelia tahdo valtiokaan. Rataverkosta vastaavan Liikenneviraston listalla on muita ja tarpeellisia hankkeita, ei tappiollista Pisaraa.

Kuka siis Pisaraa haluaa ja miksi?

Vastaus löytyy Espoosta. Tunneliveli Louko halusi jatkaa rakennusliikkeille tuottoisaa metroa Espoossa Matinkylästä Kivenlahteen, vaikka Espoo oli itse hyväksynyt jo 20.6.2012 MAL-aiesopimuksen vuosille 2012–2015. Aiesopimuksessa ei Kivenlahden metroa ollut.

Ministerin ja virkamiesten painostus ja poliitikkojen lobbaus eivät Loukolta onnistuneet. Metrorahaa ei tullut. Valtio piti kiinni siitä, mitä oli aiesopimuksessa sopinut. Espoo ja Louko eivät.

Kevät 2014 muutti kuitenkin kaiken. Ryhdikäs liikenneministeri Kyllönen jätti tehtävänsä, kun Vasemmistoliitto marssi oppositioon. Päähallituspuolueiden puheenjohtajat ja hallituksn ydinministerit vaihtuivat. Espoolaisen Stubbin ja ay-taustaisen Rinteen puhuminen Kivenlahden metron puolelle kävi Loukolta helposti rakennusteollisuuden suosiollisella avustuksella. Mutta myös Helsinki piti saada hyväksymään, että Espoo saa parin vuoden sisään valtiolta toisen kerran 250 miljoonaa, vaikka Helsinki on saanut kustantaa metronsa ja ratikkansa itse. Tähän tarvittiin Pisara.

Loukon sulle-mulle -jaossa Espoo saa Kivenlahden metron ja Helsinki Pisaran, jotta molemmat ovat tyytyväisiä. Valtio saa maksaa. MAL-aiesopimuksen muutos 25.8.2014 oli vain kulissi, jolla lobbarit ja tunneliveljet pesivät kätensä ja käänsivät päälaelleen sen, kuka ja miksi näitä tunneleita haluaa. Aiesopimusta ei valmisteltu eikä käsitelty missään, vaan sen junailivat Louko, Helsingin Penttilä ja SDP.

Kun ymmärtää tämän taustan, näyttää Hesarin juttukin aivan toiselta. Ydinasia on sanottu jutun lopussa. Ja pantu häveliäästi kokoomuslaisen syväkurkun suuhun:

”Kokoomuslaiset taas uskovat, että Rinne on luvannut puheenjohtajakampanjansa tukijatahoille ”hoitaa Pisararadan”. Kokoomuslaiset yrittävät parhaansa mukaan hillitä julkista keskustelua asiasta.”

Hesarista paljastuu myös, miten Rinne on saanut Pisarapuuhasteluunsa ohjeita Loukolta. Rinteen mielestä Pisara voitaisiin aloittaa heti louhimalla huoltotunneleita. Näin saataisiin hanke peruuttamattomalla tavalla käyntiin. Samalla konstilla kuin Louko käynnisti Kivenlahden metrotyömaan Espoon Sammalvuoressa, vaikka mitään lainvoimaista päätöstä Kivenlahden metrosta ei Espoossa olekaan. Sama ajattelu on myös EU:lle lähetetyissä avustushakemuksissa, jotka esittävät louhintojen aloittamista keskeltä tunnelia.

EU:lle lähetetyt hakemukset ovat kaikkiaan sellaista potaskaa, että toivottavasti vaalien jälkeinen uusi hallitus vetää paperit takaisin ja pyytää Suomessa käyneeltä Trautmannilta anteeksi, ettei Suomen liikenneministeri välitä vaalikiireiltään tapaamaan korkeaa EU:n virkamiestä, jolta miljoonia ruinataan. Pisarahakemuksen kirjoittajat luottavat ilmeisesti siihen, että EU:ssa ei osata lukea suomenkielistä Pisaran marraskuista hankearviointia, joka kertoo aivan muuta kuin hakemuksen perustelut.

Hesarin esittämä jälkipyykki on kuitenkin kiintoisaa luettavaa, vaikka siinä sivuutetaankin Hesarin itsensä rooli Pisaran lobbaajana ja Pisaraan liittyvien valheiden levittäjänä. Hesari itse esitteli näitä valheita vielä pääkirjoituksessaan 26.2. Samoihin valheisiin perustuu koko ”hallituskriisi”. Eikä siinä Kokoomus ole sen parempi kuin SDP. Kokoomuksen Helsingin vahva mies Risto Rautava selittää mielipidekirjoituksessaan vielä 1.3. valheita 200 miljoonan EU-tuesta ja Pisarasta koko Suomen etuna. Rautava loistaa Pisaralobbarina myös HSL:n hallituksen puheenjohtajana jutussa siitä, miten HSL vastoin suurimpien jäsenkuntiensa todellista tahtoa väänsi Pisaran seudun kärkihankkeeksi.

Veli Hopea