Valtio suojelee kermankuorintaa

SYRJINTÄ Valtion ei tule liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mukaan helpottaa rautatieliikenteen tarjonnan lisäämistä. Päinvastoin, valtion tulee jatkaa uuden reittitarjonnan estämistä. Tämä ilmenee ministerin kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen antamasta vastauksesta.

Savonlinnan ja Pieksämäen välillä olisi nyt alkanut alueen asukkaiden laajasti toivoma junaliikenne, jos VR olisi vuokrannut tai myynyt sinisiä matkustajavaunuja pieksämäkeläiselle Proxionille. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Kyllösen vastauksen mukaan "VR-Yhtymää ei pidä saattaa tilanteeseen, jossa se joutuisi kantamaan kilpailijoidensa kustannuksia". Kyllösen vastaus on naurunalainen mm. seuraavista syistä:

1. Todellisuudessa VR itse on saanut kyseisen vaunukaluston vuonna 1995 kirjoilleen ilmaiseksi, kun Valtionrautateistä tehtiin osakeyhtiö.
2. Uusi käyttäjä siis maksaisi siitä, minkä VR sai ilmaiseksi.
3. VR ei ilmaiseksi saamaansa kalustoa vuokraamalla tai myymällä kantaisi kustannuksia vaan ottaisi rahaa vastaan.

Kummallista on myös, että kun kysymys koskee VR:n omistajaohjausta, siihen vastaa liikenneministeri luettelemalla, kuinka rajallinen liikenneministeriön valta on ja todeten, että omistajaohjaus kuuluu toiselle ministerille. Syy on tietenkin täysin selvä: jos kysymykseen olisi vastannut omistajaohjausministeri, hän olisi joutunut ottamaan kantaa asiaan, joka on kiusallinen.

Kiusallinen se on tässä tapauksessa siksi, että:

1. Omistajaohjauksella ei haluta helpottaa VR:ltä poistuvan kaluston jälkimarkkinoita, vaan estää ne.
2. Omistajaohjauksella ei haluta luoda liikennettä kyseiselle välille myöskään ohjaamalla VR:ää aloittamaan liikenne.
3. Toisin sanoen VR:n omistajaohjauksella rajoitetaan Suomen rautatieliikenteen kehitystä.

Kansainvälisesti katsoen Suomi on toiminnallaan kehittymättömien takapajuloiden joukossa. Sivistysmaissa, esimerkiksi heti Suomen rajan länsipuolella, valtion rautatieyhtiön vapautunutta kalustoa on nimenomaan poliittisilla päätöksillä ohjattu tarjolle, jotta uutta junatarjontaa syntyisi. Sitä on myös syntynyt.

Suomessa hyväksyttyä junatarjontaa ovat vain VR:n junat. Ei riitä, että koko VR:n nykyinen reittiverkosto on suojattu monopolilla. Kyllösen vastaus todistaa, että tosiasiassa valtio haluaa estää uuden liikenteen syntymisen myös VR:n reittien ulkopuolella. Näin varmistetaan, että paljon arvostelua saaneella, yli 40 miljoonaa euroa maksaneella remontilla kunnostettu Savonlinna-Huutokoski-rata pysyy tyhjillään.

Proxionin tapaus osoittaa meille, että kulunut propaganda siitä, kuinka "uudet toimijat tulisivat vain kuorimaan kermaa suurten kaupunkien välille", ei pidä paikkaansa. Uutta junaliikennettä syntyisi eri puolelle maata, jos siihen luotaisiin edellytyksiä. Nyt edellytyksiä luodaan vain VR:n harjoittamalle kermankuorinnalle.

Ymmärrämmekö edes, me demokraattisen kansantasavallan kansalaiset, mitä henkisesti merkitsee, että valtio haluaa estää jotain, mitä kaikkialla normaaleissa olosuhteissa pidettäisiin myönteisenä kehityksenä? 

Ylioppilas Puupponen