KANSA MAKSAA Torstaina 6.11.2014 kuultiin uutinen, joka ei tainnut yllättää ketään. Talvivaaran tuotantoyhtiö on hakeutunut konkurssiin. Ongelmat tuotannossa ja ympäristönhoidossa sekä huono markkinatilanne tyhjensivät yhtiön kassan. Talvivaaran rämpimistä on seurattu myös kerhossamme aktiivisesti.
Puupponen puolestaan seurasi tarkkaan tummanpuhuvan torstain äänensävyjä. Eduskunnan kyselytunnilla oli ilmeisen sovitulla tavalla päätetty pidättäytyä talous- ja yhteiskuntakritiikistä. Myöskään median uutisissa ei edes sivuttu sitä, mistä ilmiöstä tässä asiallisesti ottaen on kysymys.
Luulisi kai kellojen soivan, kun erityisesti kokoomusministerit yhteen ääneen korostavat, kuinka valtion on ehdottomasti huolehdittava mahdollisesti loppuvan liiketoiminnan jälkeensä jättämistä ympäristöriskeistä, ja kuinka rahaa tähän kyllä löytyy ainakin 50 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin jos tarvitaan.
Puupponen on tottunut pitämään kokoomusta puolueena, joka toivoo mahdollisimman ohutta julkista taloutta ja heikkoa valtiota. Mutta nyt, kun tarvitaan joku maksamaan yksityisen liiketoiminnan aiheuttamia sotkuja, kokoomus on ensimmäisten joukossa vakuuttelemassa, kuinka tämä on nimenomaan valtion asia.
Niin, mistä siis tässä kaikessa on kysymys?
Siitä, että jotkut piirit pitivät hyvänä bisneksenä ryhtyä tuottamaan raaka-aineita uudella liuotusmenetelmällä ja perustivat kovalla rahalla kaivoksen.
Sen jälkeen tulivat kuvaan poliitikot, jotka järjestivät kaivokselle heppoiset ympäristöluvat, jotka eivät kattaneet kaivostoiminnan ympäristöriskejä, jotka myöhemmin realisoituivat. Samat poliitikot myös ostivat kasapäin Talvivaaran osakkeita, itselleen tai sitten perheelle.
Koska elämme materialismiin ja rahanhimoon perustuvassa kansankapitalismissa, samoin teki lähes 80 000 kansalaista. Talvivaarasta tuli eliitin ja piensijoittajakansan uusi lempilapsi, johon ei enää pystytty suhtautumaan kriittisesti.
Tästä on siis kysymys kansankapitalismissa: kun mahdollisimman moni tallaaja saadaan ostamaan osakkeita, tallaajat kahlitaan osaksi kerhoa, fanittamaan kritiikittä järjestelmää. Kun pitää suunsa kiinni ja sijoittaa, voi saada osinkoina palkinnon nöyryydestä systeemille. Systeemi toimi Talvivaarankin kohdalla. Järjestelmän nimi oli tälläkin kertaa "voitot itselle, tappiot veronmaksajalle". Tätä ei tummana torstaina uskaltanut kukaan sanoa ääneen.
Mitä jos nämä 50 miljoonaa perittäisiin kaikilta isoilta ja pieniltä osakkailta? Ottakaa vastuu, kun olitte valmiit ottamaan vastaan myös mahdollisen onnistumisen hedelmät. Ai miksi ei käy? Mikä se sellainen markkinatalous on, jossa voitot kuuluvat itselle ja riskit muille?
No se on nyt tämä meidän systeemimme.
Ylioppilas Puupponen
Löysin bloginne tänään, ja kaikki tähän mennessä lukemani kirjoitukset ovat olleet loistavia. Tällaista blogia todella tarvitaan!
VastaaPoistaAsun Itä-Suomessa ja joudun seuraamaan hyvin läheltä, kuinka ulkomaalaisomisteinen kaivosyhtiö tuhoaa luontomme. Kaivos- ja ympäristöaiheiset kirjoitukset kiinostavat siis erityisesti.