MEDIA Helsingin Sanomat ja useat muut suuret sanomalehdet ovat käsitelleet EU-kriittisiä henkilöitä leimaavasti. Eri mieltä olevia on nimitelty mm. skeptikoiksi ja foobikoiksi. Johtavat mediat pyrkivät myötäilemään Euroopan valtakuvioita, ja se näkyy myös niiden uutisoinnissa. Tämä selviää Katri Vallasteen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Siitä itseään mielellään kehuva Helsingin Sanomat ei pukahda, että se on valtaeliitin puolella. Eikä siitä, että Helsingin Sanomat pimitti tarkoituksellisesti kansalta tiedon Suomen EU-jäsenyyden ja rahaliiton, eli markasta luopumisen yhteyden.
"Lehdessä ei toimituksen johdon mielestä saanut tuoda esiin tai ainakaan
mitenkään korostaa EU-jäsenyyden ja rahaliiton välistä yhteyttä, vaikka
se oli Suomen liittymissopimuksessa erittäin keskeinen asia", yksi tuonaikainen HS:n toimittaja kertoo.
Kuten monet muistavat, suomalaiset äänestivät varsin niukasti "kyllä" EU-jäsenyydelle. On varsin todennäköistä, että tulos olisi ollut "ei", jos media olisi kertonut, että poliittinen eliitti valehtelee väittäessään, ettei EU-jäsenyys johda rahaliittoon ilman kansanäänestystä.
Helsingin Sanomat ja muu valtaeliittimedia ei kuitenkaan kertonut.
Ylioppilas Puupponen
Aiheellinen huomio. HS:n näkökulma on vallanpitäjien näkökulma. Jos HS olisi uutisoinut jäsenyyttä edeltävät asiat eri tavalla, äänestystulos olisi ollut erilainen.
VastaaPoistaTosin tässä kyseisessä asiassa olen sitä mieltä, että oli parempi että liityimme EU:iin. HV-kerhon muissa kirjoituksissa on kerrottu johtavien poliitikkojen ja valtionyhtiöiden porsastelusta, mm. VR:ssä. Nyt vain sattuu olemaan niin, että EU on muun ohella pistämässä VR:ää kuriin ja kilpailuun rautatiepaketeillaan, mikä lopettaa porsastelun. Nykytiedon valossa EU on hyvän voima pahaa vastaan. Jos emme olisi liittyneet EU:iin, porsastelu olisi jatkunut entisenlaisena eikä kukaan kotimainen taho olisi yksin voinut sille mitään.
Myös rahaliitto on nykytiedon valossa ollut veronmaksajan ja asuntovelallisen kannalta hyvä asia, jos kohta asiasta sopii tietenkin keskustella.
Kirjoitus on kuitenkin aiheellinen siinä mielessä, että olisi parempi että hyvätkin päätökset perustellaan ja selitetään kansalle avoimesti eikä salakähmäisesti kabineteissa sovita millaisella julkisuusstrategialla edetään. Ongelman ydin on median keskittyminen sekä median ja päättäjien liian läheiset suhteet. Jos Suomessa olisi riittävän monilukuinen, hajaantunut ja itsenäinen media, läpinäkyvyys olisi suurempaa ja julkinen keskustelu asiapitoisempaa ja moniarvoisempaa. Nykyinen leipää ja sirkushuveja -linja pitää kansan tyhmänä ja tietämättömänä, ja antaa vallanpitäjien päättää keskenään mitä hyvänsä ilman kyseenalaistavia ääniä. Ero entiseen itäblokkiin on lähinnä siinä, että Suomessa ei ihmisiä yleensä katoa jäljettömiin väärien mielipiteiden perusteella.
Tekstiä on päivitetty siltä osin, että tutkimus ylitti viiveellä myös HS:n oman uutiskynnyksen.
VastaaPoistaKerhossamme on aiemminkin pyydetty mediaa lopettamaan agendojen ajaminen. Agendojen ajamista varten on erikseen äänestetty poliitikot tehtäviinsä. Medioiden tehtävä olisi kertoa riippumattomasti ajettavista asioista, ei ajaa niitä.
Puupponen, yo