JOHTAMINEN Maailman onnellisimmassa maassa työkaveria autetaan. Siitä esimerkkiä näyttää Alma Median hallitus, joka on ilmoittanut tukevansa toimitusjohtajaa.
Alman toimitusjohtaja Telanne sai hovioikeudelta tuomion työsyrjinnästä. Hovioikeuden mukaan Telanne menetteli väärin irtisanoessaan Lapin Kansan päätoimittajaksi nimitetyn Johanna Korhosen.
Taputtamalla veljeään veljellisesti selkään Alma Median hallitus korostaa, ettei työsyrjintään syyllistyminen liity toimitusjohtajan toimenkuvaan mitenkään. Toimitusjohtaja saa työsyrjiä, onhan hän toimitusjohtaja.
Se on ihan yhtä loogista kuin se, että maailman onnellisin maa on työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa.
Ylioppilas Puupponen
maanantai 28. tammikuuta 2013
torstai 24. tammikuuta 2013
Puupponen arvasi oikein, valitettavasti
LOBBAUS VR:n äänentoisto pelaa, kirjoitti allekirjoittanut eilen, ja totesi, että argumentit VR:n suojelemiseksi muuttuvat vuosi vuodelta hullummiksi sitä mukaa, kun Suomen viivytystaistelu rautatieliikenteen markkinoiden pysähtyneisyyden turvaamiseksi jatkuu.
Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) ylitti silti kaikki odotukset. Hänen mukaansa Suomen ei pidä "ryhtyä miljardi-investointeihin jonkun ulkomaalaisen kilpailijan rinnakkaisradan rakentamiseksi".
VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja siis kirkkain silmin väittää, että mikäli henkilöliikenteessä saisi liikennöidä myös joku muu kuin VR, tarvittaisiin rinnakkaisrata.
Puupponen ilkkui edellisessä kirjoituksessaan, kuinka eihän maanteillekään tarvitse rakentaa uusia kaistoja jokaista rekkafirmaa varten erikseen. Puupponen yritti olla sarkastinen ja liioitella monopolinhalaajien argumentteja.
Mutta Puupponen epäonnistui surkeasti: suomalaisen kansanedustajan täydellisen tietämättömyyden tuottama itsevarmuus on paljon sarkastisempaa kuin sarkasmi itse.
Rajamäki vaatii myös lisää selvityksiä asiasta, jota on selvitetty viimeisen vuosikymmenen aikana useita kertoja, ja tultu aina samaan lopputulokseen: järkevästi toteutettuna markkinoiden avaaminen edistäisi rautatieliikennettä.
Rajamäen luulisi tietävän jotain monopolin haitoista. Hänen kotimaakunnassaan lojuu käyttämättömänä 42 miljoonalla kunnostettu Pieksämäki-Savonlinna-rata, jolle kaavaillun henkilöliikenteen Rajamäen edustama koulukunta esti. Nyt Rajamäki hourailee jollekin ulkomaalaiselle kilpailijalle rakennettavista rinnakkaisradoista, vaikka Rajamäen kotikulmillakin kyse oli olemassa olevasta, loistokuntoisesta radasta, jolla VR:ää ei huvita ajaa, ja liikenteen olisi aloittanut pieni suomalainen yritys.
Miten alas voi suomalainen poliitikko typeryydessään vajota? Kuka pistää vielä paremmaksi?
Ylioppilas Puupponen
Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) ylitti silti kaikki odotukset. Hänen mukaansa Suomen ei pidä "ryhtyä miljardi-investointeihin jonkun ulkomaalaisen kilpailijan rinnakkaisradan rakentamiseksi".
VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja siis kirkkain silmin väittää, että mikäli henkilöliikenteessä saisi liikennöidä myös joku muu kuin VR, tarvittaisiin rinnakkaisrata.
Puupponen ilkkui edellisessä kirjoituksessaan, kuinka eihän maanteillekään tarvitse rakentaa uusia kaistoja jokaista rekkafirmaa varten erikseen. Puupponen yritti olla sarkastinen ja liioitella monopolinhalaajien argumentteja.
Mutta Puupponen epäonnistui surkeasti: suomalaisen kansanedustajan täydellisen tietämättömyyden tuottama itsevarmuus on paljon sarkastisempaa kuin sarkasmi itse.
Rajamäki vaatii myös lisää selvityksiä asiasta, jota on selvitetty viimeisen vuosikymmenen aikana useita kertoja, ja tultu aina samaan lopputulokseen: järkevästi toteutettuna markkinoiden avaaminen edistäisi rautatieliikennettä.
Rajamäen luulisi tietävän jotain monopolin haitoista. Hänen kotimaakunnassaan lojuu käyttämättömänä 42 miljoonalla kunnostettu Pieksämäki-Savonlinna-rata, jolle kaavaillun henkilöliikenteen Rajamäen edustama koulukunta esti. Nyt Rajamäki hourailee jollekin ulkomaalaiselle kilpailijalle rakennettavista rinnakkaisradoista, vaikka Rajamäen kotikulmillakin kyse oli olemassa olevasta, loistokuntoisesta radasta, jolla VR:ää ei huvita ajaa, ja liikenteen olisi aloittanut pieni suomalainen yritys.
Miten alas voi suomalainen poliitikko typeryydessään vajota? Kuka pistää vielä paremmaksi?
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Hallitus myönsi virheensä, entäs sitten
TYPERYYS Nyt on kulunut kuukausi siitä, kun maamme hallitus suuressa viisaudessaan viittasi kintaalla Turun telakalle. Telakka pyysi saada valtiolta 50 miljoonaa lainaa, jotta miljardin vientikauppa ja ehkä 100 miljoonan verotulot ulkomaiselta asiakkaalta saataisiin Suomeen.
Kuukausi sitten elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (Kokoomus) selitti, miten on täysin mahdotonta, että valtio voisi tukea suomalaista telakkaa siten, kuin Ranskan valtio voi tukea ranskalaista telakkaa. Se on vastoin EU-sääntöjä, selitti Vapaavuori. Ja vakuutteli, että kyllä muuten olisi ollut hirveän kova halu tukea korealaisten omistamaa telakkaa Suomessa.
Nyt, kuukausi myöhemmin, kun kauppa menetettiin ranskalaisille ja tuli lunta tupaan ainakin toisen hallituspuolueen SDP:n kannatukselle, Vapaavuorella on aivan toiset puheet. Ilman muuta hallitus voi osallistua Turun telakan tukemiseen, jotta ei menetetä jäljellä olevaa miljardikauppaa kahdesta muusta risteilyaluksesta.
Onko EU ehkä muuttanut kaikkia sääntöjään joulun jäljiltä? Ei ole, vaan ylimielinen hallitus ja siihen kuuluvat puolueet ovat kompastuneet ylimielisyyteensä ja pelästyneet kannatuksensa laskusta.
Valtiontalous, työllisyys ja vientitulot eivät riitä herättämään itseään täynnä olevia puolueita, erityisesti Vapaavuoren gallupkärjessä keikkuvaa Kokoomusta. Jos sattumalta on niin, että kansakunnan etu ja puolueen etu käyvät yksiin, silloin toimitaan kansakunnan edun puolesta. Muuten ei ole väliksi.
Hallituksen myötäilijät ehtivät selittää, ettei valtion pidä tukea tappiollista telakkatoimintaa ja telakoiden ulkomaista työvoimaa. Myötäilijöiden logiikka ontuu. Miksi myötäilijät eivät ole äänessä nyt vastustamassa hallituksen takinkääntöä? Entä mikä on näiden myötäilijöiden vaihtoehto? Onko työttömyystukien maksaminen parempaa liiketoimintaa kuin saada telakalle töitä ja tuloja ulkomailta edes nollakatteella?
Se, että Turun telakka on tehnyt asiakkaalle aikaisemmin laivoja ei tarkoita sitä, ettei laivoja osaa tehdä muutkin. Maailmantalous onkin ylimieliselle hallitukselle ja suomalaisille hyville veljille kiusallinen asia. Sitä ei voi ohjata kuten haluaa, sopimalla saunan lauteilla, miten hyvä jaetaan veljien kesken.
Erityisen vaikeata markkinatalouden ymmärtäminen näyttää olevan markkinatalouspuolue Kokoomukselle. Puolueen tukena oleville vuorineuvoksille markkinatalous lienee vaikeata, kun markkinataidot on opittu Neuvostoliiton bilateraalikaupan aikana. Sehän ei ollut kauppaa eikä markkinataloutta, vaan valtioiden välinen hyvävelikerho.
Maailmankaupassa kauppaa eivät käy pelkästään yritykset vaan myös valtiot. Kannattavuutta ei siksi mitata vain yritysten kirjanpidolla. Viisas hallitus laskee voitot ja tappiot valtion rajan yli ja hoitaa tulonjaon omalla tontillaan, missä sillä on siihen vapaus.
Valtion rajan yli voittoa ovat verotulot ja alihankkijoiden tulokset, vaikka telakan kirjanpito ei voittoa näytäkään. Valtiolle ja kansalaisille voittoa on kaikki se, mikä jää ulkomaisesta kauppahinnasta sen jälkeen, kun ulkomailta ostetut hankinnat on maksettu.
Suomessa on niin tavanomaista, että mitään ei uskota eikä opita kuin kantapään kautta. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan. Nöyryys tekisi hallitukselle hyvää. Ei tulisi hallitus kansalaisille niin kalliiksi.
Vientineuvos Valtanen
Kuukausi sitten elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (Kokoomus) selitti, miten on täysin mahdotonta, että valtio voisi tukea suomalaista telakkaa siten, kuin Ranskan valtio voi tukea ranskalaista telakkaa. Se on vastoin EU-sääntöjä, selitti Vapaavuori. Ja vakuutteli, että kyllä muuten olisi ollut hirveän kova halu tukea korealaisten omistamaa telakkaa Suomessa.
Nyt, kuukausi myöhemmin, kun kauppa menetettiin ranskalaisille ja tuli lunta tupaan ainakin toisen hallituspuolueen SDP:n kannatukselle, Vapaavuorella on aivan toiset puheet. Ilman muuta hallitus voi osallistua Turun telakan tukemiseen, jotta ei menetetä jäljellä olevaa miljardikauppaa kahdesta muusta risteilyaluksesta.
Onko EU ehkä muuttanut kaikkia sääntöjään joulun jäljiltä? Ei ole, vaan ylimielinen hallitus ja siihen kuuluvat puolueet ovat kompastuneet ylimielisyyteensä ja pelästyneet kannatuksensa laskusta.
Valtiontalous, työllisyys ja vientitulot eivät riitä herättämään itseään täynnä olevia puolueita, erityisesti Vapaavuoren gallupkärjessä keikkuvaa Kokoomusta. Jos sattumalta on niin, että kansakunnan etu ja puolueen etu käyvät yksiin, silloin toimitaan kansakunnan edun puolesta. Muuten ei ole väliksi.
Hallituksen myötäilijät ehtivät selittää, ettei valtion pidä tukea tappiollista telakkatoimintaa ja telakoiden ulkomaista työvoimaa. Myötäilijöiden logiikka ontuu. Miksi myötäilijät eivät ole äänessä nyt vastustamassa hallituksen takinkääntöä? Entä mikä on näiden myötäilijöiden vaihtoehto? Onko työttömyystukien maksaminen parempaa liiketoimintaa kuin saada telakalle töitä ja tuloja ulkomailta edes nollakatteella?
Se, että Turun telakka on tehnyt asiakkaalle aikaisemmin laivoja ei tarkoita sitä, ettei laivoja osaa tehdä muutkin. Maailmantalous onkin ylimieliselle hallitukselle ja suomalaisille hyville veljille kiusallinen asia. Sitä ei voi ohjata kuten haluaa, sopimalla saunan lauteilla, miten hyvä jaetaan veljien kesken.
Erityisen vaikeata markkinatalouden ymmärtäminen näyttää olevan markkinatalouspuolue Kokoomukselle. Puolueen tukena oleville vuorineuvoksille markkinatalous lienee vaikeata, kun markkinataidot on opittu Neuvostoliiton bilateraalikaupan aikana. Sehän ei ollut kauppaa eikä markkinataloutta, vaan valtioiden välinen hyvävelikerho.
Maailmankaupassa kauppaa eivät käy pelkästään yritykset vaan myös valtiot. Kannattavuutta ei siksi mitata vain yritysten kirjanpidolla. Viisas hallitus laskee voitot ja tappiot valtion rajan yli ja hoitaa tulonjaon omalla tontillaan, missä sillä on siihen vapaus.
Valtion rajan yli voittoa ovat verotulot ja alihankkijoiden tulokset, vaikka telakan kirjanpito ei voittoa näytäkään. Valtiolle ja kansalaisille voittoa on kaikki se, mikä jää ulkomaisesta kauppahinnasta sen jälkeen, kun ulkomailta ostetut hankinnat on maksettu.
Suomessa on niin tavanomaista, että mitään ei uskota eikä opita kuin kantapään kautta. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan. Nöyryys tekisi hallitukselle hyvää. Ei tulisi hallitus kansalaisille niin kalliiksi.
Vientineuvos Valtanen
VR:n äänentoisto pelaa
LOBBAUS Yle uutisoi, kuinka rautateiden henkilöliikenne on EU:ssa aukeamassa kilpailulle. Tarkalleen ottaen EU aikoo määrätä, että nekin maat, jotka ovat sulkeneet rataverkkonsa kilpailulta, joutuvat sen avaamaan. Mutta Suomessahan ei faktoilla ole niin väliä, kun on kyse rautatiepolitiikasta.
Eikä muutenkaan hätää, sillä kansamme on jo saanut Isä Aurinkoiselta lausunnon asiasta. Ylen haastattelema VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kelpasi määrittelemään asian sekä yhteiskunnan, rautatieyhtiön että matkustajien näkökulmasta. Esimerkiksi rautatiematkustajien tai kuluttajien etujärjestöiltä ei vaivauduttu kysymään mitään.
Niinpä Aro käytti tilaisuutensa hyväksi ja lateli kansallemme, miksi heidän on tultava VR:n turvalliseen syliin vaihtoehtoja katselematta.
Monopolipelin tähän asti kulunein fraasi on ollut pääosin yksiraiteinen rataverkko, joka muka estää kilpailun toteuttamisen. Argumentti on tietenkin kelvoton: sama kuin väittäisi, että yksikiitorataiselle lentokentälle ei voi laskeutua useamman yhtiön koneita, tai että jokaiselle rekkayritykselle pitäisi rakentaa oma ajokaista.
Nyt Arolla on kuitenkin jo lisää argumentteja. Kilpailusta ei saada kuulemma hyötyjä, jollei rataverkkoon tehdä mittavia investointeja.
Jos VR:n kuulutuksia on joskus moitittu epäselviksi, niin äänentoisto ainakin on kunnossa. Seuraavana aamuna Ylen Ykkösaamuun kutsuttu kansanedustaja-eläkeläisveturinkuljettaja Raimo Piirainen (sd.) toisti Aron näkemyksen melkein sanasta sanaan, ja listasi vielä, mitä kaikkea kallista tarvitaan, jotta kilpailu onnistuisi.
Puupposella ei ole opintosuorituksia sen paremmin tekniikasta kuin taloudesta, mutta sen verran hänkin käsittää, että rataverkon kunto ja kapasiteetti on yhteiskunnan ongelma, joka ei liity kilpailuun mitenkään. Rataverkkoa joko kohennetaan tai ei kohenneta, mutta se ei estä tai mahdollista kilpailua. Rataverkosta ei ole pidetty huolta monopolinkaan aikana, vaan puheet sen kohentamisesta ovat olleet sanahelinää.
Mutta me jäämme nyt odottelemaan muidenkin kansanedustajien lausuntoja asiasta. Papukaijat, ottakaa keksi ja laulakaa: "jotta suomalainen kuluttaja tai suomalainen teollisuus rahtiasiakkaana hyötyy, Suomen rataverkkoihin täytyy investoida rahaa.".
Ylioppilas Puupponen
Eikä muutenkaan hätää, sillä kansamme on jo saanut Isä Aurinkoiselta lausunnon asiasta. Ylen haastattelema VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kelpasi määrittelemään asian sekä yhteiskunnan, rautatieyhtiön että matkustajien näkökulmasta. Esimerkiksi rautatiematkustajien tai kuluttajien etujärjestöiltä ei vaivauduttu kysymään mitään.
Niinpä Aro käytti tilaisuutensa hyväksi ja lateli kansallemme, miksi heidän on tultava VR:n turvalliseen syliin vaihtoehtoja katselematta.
Monopolipelin tähän asti kulunein fraasi on ollut pääosin yksiraiteinen rataverkko, joka muka estää kilpailun toteuttamisen. Argumentti on tietenkin kelvoton: sama kuin väittäisi, että yksikiitorataiselle lentokentälle ei voi laskeutua useamman yhtiön koneita, tai että jokaiselle rekkayritykselle pitäisi rakentaa oma ajokaista.
Nyt Arolla on kuitenkin jo lisää argumentteja. Kilpailusta ei saada kuulemma hyötyjä, jollei rataverkkoon tehdä mittavia investointeja.
Jos VR:n kuulutuksia on joskus moitittu epäselviksi, niin äänentoisto ainakin on kunnossa. Seuraavana aamuna Ylen Ykkösaamuun kutsuttu kansanedustaja-eläkeläisveturinkuljettaja Raimo Piirainen (sd.) toisti Aron näkemyksen melkein sanasta sanaan, ja listasi vielä, mitä kaikkea kallista tarvitaan, jotta kilpailu onnistuisi.
Puupposella ei ole opintosuorituksia sen paremmin tekniikasta kuin taloudesta, mutta sen verran hänkin käsittää, että rataverkon kunto ja kapasiteetti on yhteiskunnan ongelma, joka ei liity kilpailuun mitenkään. Rataverkkoa joko kohennetaan tai ei kohenneta, mutta se ei estä tai mahdollista kilpailua. Rataverkosta ei ole pidetty huolta monopolinkaan aikana, vaan puheet sen kohentamisesta ovat olleet sanahelinää.
Mutta me jäämme nyt odottelemaan muidenkin kansanedustajien lausuntoja asiasta. Papukaijat, ottakaa keksi ja laulakaa: "jotta suomalainen kuluttaja tai suomalainen teollisuus rahtiasiakkaana hyötyy, Suomen rataverkkoihin täytyy investoida rahaa.".
Ylioppilas Puupponen
perjantai 18. tammikuuta 2013
Eliitin korotusautomaatti
PALKKA Keskustelu presidentin palkkion laskemisesta näyttää tussahtavan, kun asiaa ehdottanut presidenttikin tuntuu jo lähinnä vaivautuneelta. Oli odotettavissakin, että presidentin sinänsä hyväntahtoinen ele kerää peräänsä laahuksen napsimaan pisteitä kansan sympatiat synnyttäneestä ideasta, ja hämmentäjien määrän kasvaessa soppa muuttuu sekavaksi.
Puupposen silmään tässä kaikessa pisti yksi asia. Kun jupakan sivutuotteena syntynyttä ajatusta palkkion verottamisesta kysyttiin eduskuntaryhmiltä, osa niiden puheenjohtajista katsoi, että mikäli presidentin palkkiota ryhdytään verottamaan, sitä pitää vastaavasti korottaa.
Onko poliittinen eliitti niin tottunut helppoon rahaan, että he kokevat tarvittavan automaattisesti kompensaatiota, jos johonkin eliitin etuun kosketaan? Tavalliselle kansalle mätkäistiin vuodenvaihteessa tukku uusia verorasitteita, eikä esimerkiksi SDP:n Jouni Backman silloin ollut ällistelemässä, miten tämä nyt kompensoidaan. Kansa kompensoi sen omasta lompakostaan olemalla köyhempi.
Kukaan ei ole keksinyt vielä, että verottamalla saataisiin aikaiseksi presidentin alun perin toivoma ratkaisu. Bruttopalkkio pidettäisiin ennallaan, ja siitä perittäisiin vero. Presidentin nettotulot putoaisivat, ja verollinen osuus palautuisi samalle taholle, joka palkankin maksaa, eli valtiolle, joka näin ollen säästäisi veron verran rahaa.
Mutta ei se nyt vaan käy.
Ylioppilas Puupponen
Puupposen silmään tässä kaikessa pisti yksi asia. Kun jupakan sivutuotteena syntynyttä ajatusta palkkion verottamisesta kysyttiin eduskuntaryhmiltä, osa niiden puheenjohtajista katsoi, että mikäli presidentin palkkiota ryhdytään verottamaan, sitä pitää vastaavasti korottaa.
Onko poliittinen eliitti niin tottunut helppoon rahaan, että he kokevat tarvittavan automaattisesti kompensaatiota, jos johonkin eliitin etuun kosketaan? Tavalliselle kansalle mätkäistiin vuodenvaihteessa tukku uusia verorasitteita, eikä esimerkiksi SDP:n Jouni Backman silloin ollut ällistelemässä, miten tämä nyt kompensoidaan. Kansa kompensoi sen omasta lompakostaan olemalla köyhempi.
Kukaan ei ole keksinyt vielä, että verottamalla saataisiin aikaiseksi presidentin alun perin toivoma ratkaisu. Bruttopalkkio pidettäisiin ennallaan, ja siitä perittäisiin vero. Presidentin nettotulot putoaisivat, ja verollinen osuus palautuisi samalle taholle, joka palkankin maksaa, eli valtiolle, joka näin ollen säästäisi veron verran rahaa.
Mutta ei se nyt vaan käy.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Viattomat maitoveljet
KESKITTYMINEN Valio on jäänyt housut nilkoissa kiinni saalistushinnoittelusta, mutta maitoveljien mukaan mitään ei ole tapahtunut. Kilpailuviraston julkaisemat sähköpostit todistavat aukottomasti, että Valio polki maidon hinnan alas torjuakseen kilpailijansa Suomen markkinoilta.
Valio on taitavasti lobannut myös osan kansasta puolelleen. Maitosodan aikaan se painoi purkkeihinsa vihjauksia ulkomaisen maidon puutteellisesta puhtaudesta kertomatta, että suurin osa Suomessa myytävästä "ulkomaisesta" maidosta on Suomessa suomalaisilla tiloilla lypsettyä, muun muassa Arla Ingmanin maitoa. Kiitos Valion propagandan osa suomalaisista luulee myös Lidlin myyvän ulkomaista maitoa, vaikka sitä tulee syvältä Savosta, Suonenjoelta.
Valio itse häärää pahana ulkomaalaisena yrityksenä Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Latviassa, Liettuassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta siitä maitoveljet ovat hiljaa.
Osa suomalaisista onkin nyt katkeria Kilpailuvirastolle. He luulevat vakavissaan, että Valio haluaa tehdä suomalaisille mahdollisimman halpaa maitoa. Uusimpana vetona Valio vetoaa "pienuuteensa". Kansainvälinen Arla on sitä viisi kertaa suurempi, mikä Valion mielestä todistaa, että Valion Suomen mahtiasemaa pitäisi puolustaa ja antaa Valion pelata omia pelejään.
Asian uutisoinnissa herättää huomiota se, että maataloustuottajien puheenjohtaja oli välittömästi informoitu Valion liikesalaisuuksista. MTK:n jäsenistössä on kuitenkin paitsi Valiolle, myös Arla Ingmanille, Lidlille ja pienemmille ostajille maitoa tuottavia lypsykarjatiloja. Miksi MTK:n puheenjohtaja veljeilee yhden maidonvalmistajan kanssa toimien samalla toisten jäsentensä etujen vastaisesti?
Sisar Hento Valkoinen yritti tarkistaa asiaa tuoreeltaan MTK:n julkaiseman sanomalehden verkkosivuilta, mutta siellä kaikkien muiden medioiden näyttävästi kertomat, Valiolle kiusalliset sähköpostit eivät ylittäneet uutiskynnystä.
Sisar H. V.
Valio on taitavasti lobannut myös osan kansasta puolelleen. Maitosodan aikaan se painoi purkkeihinsa vihjauksia ulkomaisen maidon puutteellisesta puhtaudesta kertomatta, että suurin osa Suomessa myytävästä "ulkomaisesta" maidosta on Suomessa suomalaisilla tiloilla lypsettyä, muun muassa Arla Ingmanin maitoa. Kiitos Valion propagandan osa suomalaisista luulee myös Lidlin myyvän ulkomaista maitoa, vaikka sitä tulee syvältä Savosta, Suonenjoelta.
Valio itse häärää pahana ulkomaalaisena yrityksenä Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Latviassa, Liettuassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta siitä maitoveljet ovat hiljaa.
Osa suomalaisista onkin nyt katkeria Kilpailuvirastolle. He luulevat vakavissaan, että Valio haluaa tehdä suomalaisille mahdollisimman halpaa maitoa. Uusimpana vetona Valio vetoaa "pienuuteensa". Kansainvälinen Arla on sitä viisi kertaa suurempi, mikä Valion mielestä todistaa, että Valion Suomen mahtiasemaa pitäisi puolustaa ja antaa Valion pelata omia pelejään.
Asian uutisoinnissa herättää huomiota se, että maataloustuottajien puheenjohtaja oli välittömästi informoitu Valion liikesalaisuuksista. MTK:n jäsenistössä on kuitenkin paitsi Valiolle, myös Arla Ingmanille, Lidlille ja pienemmille ostajille maitoa tuottavia lypsykarjatiloja. Miksi MTK:n puheenjohtaja veljeilee yhden maidonvalmistajan kanssa toimien samalla toisten jäsentensä etujen vastaisesti?
Sisar Hento Valkoinen yritti tarkistaa asiaa tuoreeltaan MTK:n julkaiseman sanomalehden verkkosivuilta, mutta siellä kaikkien muiden medioiden näyttävästi kertomat, Valiolle kiusalliset sähköpostit eivät ylittäneet uutiskynnystä.
Sisar H. V.
tiistai 15. tammikuuta 2013
Maailman paras johtajakoulu
JOHTAMINEN Puolustusvoimat tarjoaa parhaan mahdollisen johtajakoulun niin varusmiehille kuin kantaupseereillekin. Kaikenlaiset yritykset muuttaa puolustusvoimia ovat merkki epäisänmaallisuudesta.
Kukkahattutädit ovat tietysti kautta aikojen väittäneet, että totalitaarinen armeija on pahaksi nuoren miehen kehitykselle. Opiskelu ja parisuhde katkeavat ja nöyryytykset johtavat itsetunto-ongelmiin.
Kaikkihan toki ymmärtävät, että tuollainen on kertakaikkisen epäisänmaallista puhetta.
Aalto-yliopiston tutkija Mika Aalto on todennut väitöskirjassaan jotain vielä pahempaa: upseeriksi hakeutuvat lahjattomat nuoret miehet, joille ei löydy muuta järkevää koulutusta. Pätevä aines puuttuu armeijasta. Voiko suomalaista sotilasta pahemmin lyödä!
Aalto kertoo Suomenmaa-lehdelle, että ennen väitöskirjan valmistumista hän teki tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Kun tulokset valmistuivat, kaikki yhteydet katkaistiin. Puolustusvoimat vaikenee tutkimustuloksesta ja toteaa vain, että ei pidä paikkaansa.
Talvisodan muisto on tahrattu! Miehet, aseisiin!
Salaneuvos Vilmi
Kukkahattutädit ovat tietysti kautta aikojen väittäneet, että totalitaarinen armeija on pahaksi nuoren miehen kehitykselle. Opiskelu ja parisuhde katkeavat ja nöyryytykset johtavat itsetunto-ongelmiin.
Kaikkihan toki ymmärtävät, että tuollainen on kertakaikkisen epäisänmaallista puhetta.
Aalto-yliopiston tutkija Mika Aalto on todennut väitöskirjassaan jotain vielä pahempaa: upseeriksi hakeutuvat lahjattomat nuoret miehet, joille ei löydy muuta järkevää koulutusta. Pätevä aines puuttuu armeijasta. Voiko suomalaista sotilasta pahemmin lyödä!
Aalto kertoo Suomenmaa-lehdelle, että ennen väitöskirjan valmistumista hän teki tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Kun tulokset valmistuivat, kaikki yhteydet katkaistiin. Puolustusvoimat vaikenee tutkimustuloksesta ja toteaa vain, että ei pidä paikkaansa.
Talvisodan muisto on tahrattu! Miehet, aseisiin!
Salaneuvos Vilmi
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Sarasvuon lipsahdus
TYÖ Virallisen tiedon ja Evan aina luotettavien tutkimusten mukaan työelämä ei ole huonontunut, eikä maailmanmenossa ole muutenkaan mitään vikaa. Vikaa on korkeintaan kaikesta narisevissa työntekijöissä, jotka kuvittelevat myös johdon saavan liikaa rahaa.
Niinpä olikin yllättävää kuulla lapsen suusta totuus, kun Evankin kanssa puuhaileva monitoimijaksaja Jari Sarasvuo nyt lausuu, että "työelämä on aika turhauttavaa ja täynnä pettymyksiä ja stressinlähteitä".
Sarasvuon lausunto poikkeaa talouselämän virallisesta propagandasta, jonka mukaan asiat paranevat koko ajan. Ehkä Sarasvuo pian korjaa vahingossa lipsahtaneen rehellisen arvion nykymaailmasta.
Sisar H. V.
Niinpä olikin yllättävää kuulla lapsen suusta totuus, kun Evankin kanssa puuhaileva monitoimijaksaja Jari Sarasvuo nyt lausuu, että "työelämä on aika turhauttavaa ja täynnä pettymyksiä ja stressinlähteitä".
Sarasvuon lausunto poikkeaa talouselämän virallisesta propagandasta, jonka mukaan asiat paranevat koko ajan. Ehkä Sarasvuo pian korjaa vahingossa lipsahtaneen rehellisen arvion nykymaailmasta.
Sisar H. V.
lauantai 12. tammikuuta 2013
Suomesta vapautui vuokra-asunto!
ASUNTOKUPLA Maailman korruptoitumattomimmassa maassa on uutisoitu Finnairin, Ilmarisen ja rakennusyhtiön yhteisestä projektista. Siinä rakennetaan kriisissä olevalle lentoyhtiölle uusi uljas pääkonttori, eikä rakentajasta järjestetä tarjouskilpailua, sillä asia on jo saunassa sovittu. Rakentajaksi tulee SRV, ja pulinat pois. Kaikki hyvin, jätkät!
Myös kansalla menee hyvin. Samaan aikaan, kun kansa saa lukea lehdestä näin sujuvasti etenevästä rakennusprojektista, maailman onnellisimmassa maassa on vapautumassa myös yksi vuokra-asunto. Siinä on 24 neliötä ilman länsimaisia hapatuksia, kuten omaa suihkua. Asunto sijaitsee maailman vähiten korruptoituneen pääkaupungin keskustan liepeillä.
Vuokrapyyntö tällaisesta suomalaisesta onnelasta on 430 euroa. Tästä "asunnosta" järjestetyssä esittelyssä oli niin paljon kävijöitä, että jono ulottui korttelin taakse, ja esitteitä otti yli sata kiinnostunutta. Näin hienosti toimivat siis rakennusmarkkinat maailman korruptoitumattomimmassa maassa.
Ihan vertailun vuoksi, tästä voi katsoa, montako neliötä saa jonottamatta samalla tai pienemmällä vuokralla keskustan läheltä yhdestä Keski-Euroopan peräkylästä, jonka jotkut tuntevat nimellä Berliini.
Asuntoministeri Kiuru ja kaupunginjohtaja Pajunen, älkää turhaan vaivautuko selittämään mitään.
Ylioppilas Puupponen
Myös kansalla menee hyvin. Samaan aikaan, kun kansa saa lukea lehdestä näin sujuvasti etenevästä rakennusprojektista, maailman onnellisimmassa maassa on vapautumassa myös yksi vuokra-asunto. Siinä on 24 neliötä ilman länsimaisia hapatuksia, kuten omaa suihkua. Asunto sijaitsee maailman vähiten korruptoituneen pääkaupungin keskustan liepeillä.
Vuokrapyyntö tällaisesta suomalaisesta onnelasta on 430 euroa. Tästä "asunnosta" järjestetyssä esittelyssä oli niin paljon kävijöitä, että jono ulottui korttelin taakse, ja esitteitä otti yli sata kiinnostunutta. Näin hienosti toimivat siis rakennusmarkkinat maailman korruptoitumattomimmassa maassa.
Ihan vertailun vuoksi, tästä voi katsoa, montako neliötä saa jonottamatta samalla tai pienemmällä vuokralla keskustan läheltä yhdestä Keski-Euroopan peräkylästä, jonka jotkut tuntevat nimellä Berliini.
Asuntoministeri Kiuru ja kaupunginjohtaja Pajunen, älkää turhaan vaivautuko selittämään mitään.
Ylioppilas Puupponen
perjantai 11. tammikuuta 2013
Mediaveljien Yle-lobbaus jatkuu
LOBBAUS Eduskunnassa on tehty kysely sellaisesta vääryydestä kuin lottoarvonnan esittämisestä Ylen kanavalla. Yle toimii sopimattomasti, kun se esittää korvausta vastaan kaupallisen toimijan järjestämän arvonnan, ja tästä olisi tehtävä loppu.
Kysely on luontevaa jatkoa Alma Median ja Sanoma-konsernin vetämälle Yleisradion vastaiselle kampanjalle, jossa Yle vie milloin milläkin tavalla leivän rikkaiden mediakonsernien suusta. Ja kukas sopisi kysyjäksikään paremmin kuin Alma Median entinen työntekijä.
Mediaveljet eivät kuitenkaan vastusta arvonnan esittämistä, kunhan se tapahtuu kaupallisilla kanavilla. Loton ja Jokerin arvonta on Suomen suosituin tosi-tv, ja mediaveljet olisivat heti valmiina venyttämään tämän viiden minuutin lyhytelokuvan ainakin vartin mittaiseksi. Jokaisen lottopallon välissä voisi olla mainoskatko, samoin Jokerin numeroiden. Näin toteutuisi oikeus.
Nyt toteutuu vääryys kun kansalaiset saavat nähdä lottonumeronsa ilman, että mediaveljet pääsevät vetämään välistä. Ja kunhan tämä vääryys korjataan, voidaan varmaankin siirtyä myös Veikkauksen kimppuun. Veikkauksen budjettia ei pidä törsätä kansanterveydelle, vaan antaa veljien taskuun.
Ylen osalta mediaveljet eivät liene tyytyväisiä ennen kuin säädetään laki, jonka mukaan Yle saa esittää ainoastaan testikuvaa ja vinkunaa.
Ylioppilas Puupponen
Kysely on luontevaa jatkoa Alma Median ja Sanoma-konsernin vetämälle Yleisradion vastaiselle kampanjalle, jossa Yle vie milloin milläkin tavalla leivän rikkaiden mediakonsernien suusta. Ja kukas sopisi kysyjäksikään paremmin kuin Alma Median entinen työntekijä.
Mediaveljet eivät kuitenkaan vastusta arvonnan esittämistä, kunhan se tapahtuu kaupallisilla kanavilla. Loton ja Jokerin arvonta on Suomen suosituin tosi-tv, ja mediaveljet olisivat heti valmiina venyttämään tämän viiden minuutin lyhytelokuvan ainakin vartin mittaiseksi. Jokaisen lottopallon välissä voisi olla mainoskatko, samoin Jokerin numeroiden. Näin toteutuisi oikeus.
Nyt toteutuu vääryys kun kansalaiset saavat nähdä lottonumeronsa ilman, että mediaveljet pääsevät vetämään välistä. Ja kunhan tämä vääryys korjataan, voidaan varmaankin siirtyä myös Veikkauksen kimppuun. Veikkauksen budjettia ei pidä törsätä kansanterveydelle, vaan antaa veljien taskuun.
Ylen osalta mediaveljet eivät liene tyytyväisiä ennen kuin säädetään laki, jonka mukaan Yle saa esittää ainoastaan testikuvaa ja vinkunaa.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Epäpoliittinen työväenyhdistys
TIEDON PIMITTÄMINEN Tunnetusti riippumaton ja rehellinen HOK-Elanto saa julkisuutta maksettuaan tyhjillään seisseestä liiketilasta yli 300 000 euroa Helsingin Työväenyhdistykselle.
Sattuuhan sitä, voidaan tämä uutinen kuitata velipiireissä, mutta jutun tragikoominen osuus onkin sen lopussa, joutavassa täytevirkkeessä.
"Työväenyhdistys ei ole poliittinen organisaatio...", lausahtaa tapausta puolusteleva Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Jorma Bergholm, joka on ollut samanaikaisesti myös HOK-Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Bergholm (sd.) on myös toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa.
"...eikä yhdistys ole edes Sdp:n lähiyhteisö", Bergholm jatkaa.
Huutonaurua!
Typeräkin tietää, että työväenyhdistykset ovat niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti SDP:n merkittävä lähiyhteisö. Joidenkin SDP:n kansanedustajien lähes koko vaalibudjetti on ilmoitettu saapuneeksi työväenyhdistyksestä, sen enempää jopa kymmenien tuhansien eurojen tukipotteja erittelemättä.
Sanoo Bergholm mitä tahansa, myös Helsingin Työväenyhdistys on yhtiömuodoltaan aatteellinen yhdistys, jonka toimiala on "poliittiset järjestöt". Sen elimet vilisevät demareita, vaikka niistä onkin vaikea etsiä tietoa. Onhan tämän poliittisen järjestön kotisivu www.paasitorni.fi, joka mainostaa vain kokoustiloja Hakaniemessä, eikä yhdistyksestä kerrota juuri mitään.
Miksipä kertoa, kun kukaan ei kysy, ja hätävalheet kelpaavat mediallekin.
Ylioppilas Puupponen
Sattuuhan sitä, voidaan tämä uutinen kuitata velipiireissä, mutta jutun tragikoominen osuus onkin sen lopussa, joutavassa täytevirkkeessä.
"Työväenyhdistys ei ole poliittinen organisaatio...", lausahtaa tapausta puolusteleva Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Jorma Bergholm, joka on ollut samanaikaisesti myös HOK-Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Bergholm (sd.) on myös toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa.
"...eikä yhdistys ole edes Sdp:n lähiyhteisö", Bergholm jatkaa.
Huutonaurua!
Typeräkin tietää, että työväenyhdistykset ovat niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti SDP:n merkittävä lähiyhteisö. Joidenkin SDP:n kansanedustajien lähes koko vaalibudjetti on ilmoitettu saapuneeksi työväenyhdistyksestä, sen enempää jopa kymmenien tuhansien eurojen tukipotteja erittelemättä.
Sanoo Bergholm mitä tahansa, myös Helsingin Työväenyhdistys on yhtiömuodoltaan aatteellinen yhdistys, jonka toimiala on "poliittiset järjestöt". Sen elimet vilisevät demareita, vaikka niistä onkin vaikea etsiä tietoa. Onhan tämän poliittisen järjestön kotisivu www.paasitorni.fi, joka mainostaa vain kokoustiloja Hakaniemessä, eikä yhdistyksestä kerrota juuri mitään.
Miksipä kertoa, kun kukaan ei kysy, ja hätävalheet kelpaavat mediallekin.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 8. tammikuuta 2013
Kirjallisten kysymysten hippaleikki
VALTA Kansanedustajilla on eduskunnassa mahdollisuus esittää kirjallisia kysymyksiä. Ministereiden on vastattava niihin määrätyssä ajassa.
Kiusallisten kysymysten osalta valtioneuvostolla on toimiva taktiikka. Jos kysymys on asianomaisen ministerin kannalta hankala, se voidaan siirtää toiselle ministerille. Tämän mahdollistaa asioiden moniulotteisuus. Ei ole juuri mitään kysymystä, joka ei jollakin tavalla koskettaisi useampiakin ministereitä.
Demarien Sirpa Paatero halusi kysyä RKP:n oikeusministeriltä lakko-oikeudesta oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Vastaajaksi ilmestyikin työministeri, olihan kysymyksessä myös työelämän asia.
Kerhossamme on jo aiemmin raportoitu kysymyksillä pallottelusta. Kun kansanedustaja halusi tietää, miksei valtio omistajaohjaa VR:ää, kysymys kaikeksi hämmästykseksi menikin liikenneministerille, jolle VR:n omistajaohjaus ei kuulu.
Paateron tapauksessa harmistus on kaksinkertainen. Vastausta ei tullut paitsi oikealta ministeriltä, ei myöskään oikean puolueen ministeriltä, vaan ikävä kysymys päätyi puoluetoveri-ministerin kiemurreltavaksi.
Ylioppilas Puupponen
Kiusallisten kysymysten osalta valtioneuvostolla on toimiva taktiikka. Jos kysymys on asianomaisen ministerin kannalta hankala, se voidaan siirtää toiselle ministerille. Tämän mahdollistaa asioiden moniulotteisuus. Ei ole juuri mitään kysymystä, joka ei jollakin tavalla koskettaisi useampiakin ministereitä.
Demarien Sirpa Paatero halusi kysyä RKP:n oikeusministeriltä lakko-oikeudesta oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Vastaajaksi ilmestyikin työministeri, olihan kysymyksessä myös työelämän asia.
Kerhossamme on jo aiemmin raportoitu kysymyksillä pallottelusta. Kun kansanedustaja halusi tietää, miksei valtio omistajaohjaa VR:ää, kysymys kaikeksi hämmästykseksi menikin liikenneministerille, jolle VR:n omistajaohjaus ei kuulu.
Paateron tapauksessa harmistus on kaksinkertainen. Vastausta ei tullut paitsi oikealta ministeriltä, ei myöskään oikean puolueen ministeriltä, vaan ikävä kysymys päätyi puoluetoveri-ministerin kiemurreltavaksi.
Ylioppilas Puupponen
lauantai 5. tammikuuta 2013
Metro: harhautusta, pimitystä ja väsyttämistä
KANSA MAKSAA Olen lukenut Hesaria. Vihdoinkin se kertoi jotain metrosta sen jälkeen, kun runsas viikko sitten luin HBL:ää. Mutta Hesari ei tietenkään kerro siitä, mistä HBL kertoi.
HBL kertoi (27.12.) siitä, miten metron matkustajaturvallisuus on uhrattu automaatin pyhälle alttarille, ja asiasta jo vuosia sitten huolestuneille luottamusmiehille on valehdeltu päin naamaa. Valtuustossa ja lautakunnissa sanotaan yhtä mutta tehdään toista. Turvallisuudesta vastuulliselle pelastuslaitokselle viitataan kintaalla. Konsultin tikku-ukkoanimaatio vakuuttaa apulaiskaupunginjohtaja Saurin paremmin kuin oman kaupungin pelastusjohtaja.
HS kertoo (3.1.) automaattikulunvalvonnan erinomaisuudesta, kun se valvoo sellaistakin vaihdetta, jota ei käytetä. Kun automaattivalvoja toteaa käyttämättömän vaihteen olevan viallisen, se pysäyttää metroliikenteen. Tosi turvallista! Tällaisia vikoja on muutaman kerran vuodessa, joten me matkustajat saamme nauttia metron turvallisuudesta muutaman kerran vuodessa siten, että emme pääse metrolla aamulla töihin ja päivän ajan liikenteestä on 75 % peruutettu.
Hesarin journalismi on yhtä HKL:n päätöksenteon julkisuuden kanssa. Hesari kertoo automaattimetron vakavista ongelmista täsmälleen saman kuin HKL:n johtokunnan pöytäkirjat: ei mitään. Kaupunkilaisia koskevan vakavan ongelman sijasta Hesari nostaa keskusteluun jotain muuta täyttämään julkisuutta, jotta julkisuus ei täyty keskustelulla siitä, mistä Hesari on päättänyt vaieta.
Hesarissa olikin näyttävä itsekehuartikkeli. Siinä Hesari teki uutista itsestään, miten Suomesta lähteneen katkeroituneen maahanmuuttajan jo toiseen kertaan Hesarissa julkaistu vuodatus on herättänyt vilkasta keskustelua. Tämän puffin jälkeen aihe on pyörinytkin pari päivää sekä telkkarissa että radiossa. Minäkin luin Hesarista tuon kahden sivun valituksen 30.12. Silloin ihmettelin, miksi samalta ihmiseltä pyydetään toistamiseen juttu samasta aiheesta, josta hän kirjoitti samat asiat jo pari vuotta sitten. Nyt en ihmettele, sillä se oli vain toimiva temppu hallita julkisuutta.
Nyt ihmettelen sitä, mikä on Hesarin intressi peitellä HKL:n ja siitä vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Saurin virheitä, valehtelua ja laittomuuksia. Miksi kaupunkien omistaman osakeyhtiön kokouksissa Sauri ja HKL:n toimitusjohtaja Lahdenranta saavat käyttää valtuustolle kuuluvaa valtaa viittaamalla kintaalla valtuuston hyväksymälle pelastuslaitoksen päätökselle ja niille turvallisuusjärjestelyille, jotka Sauri valtuustolle esitti ja valtuusto hyväksyi?
Helsingin valtuuston uusi puheenjohtaja Mari Puoskari sanoi radiossa, että hän haluaa aktivoida valtuustoa ja saada kaupunkilaiset osallistumaan. Syynä se, että isotkin asiat menevät läpi ilman keskustelua. Toinen valtuutettu on sanonut heidän olevan väsyneitä puuttumaan metroa koskeviin asioihin. Valtuustoissa siis jaetaan satoja miljoonia metrolle aina vain uudelleen ja uudelleen, kun ei jakseta pohtia enää loppumattomia sekoiluja.
On vaikea keksiä, miksi tämä kaikki tapahtuu. Mutta sen näkee, miten se tapahtuu. Harhauttamalla, pimittämällä ja väsyttämällä. Lakiakaan ei tarvitse noudattaa, kun lain rikkomisesta ei seuraa mitään. Tuomioistuimet eivät edes käsittele asioita ennen kuin teot ja niiden seuraukset ovat historiaa. Syyllisten kannalta tällä ei ole mitään merkitystä, mutta meidän kaupunkilaisten kannalta on.
Me kaupunkilaiset haluamme, että meidän asioitamme hoidetaan hyvin eikä huonosti. Meille ei ole mikään hyvitys se, että saamme maksaa sekä huonot hankinnat että laittoman menettelyn hyvitysrahat väärin kohdelluille myyjille. Ja sen lisäksi kärsimme huonosti toimivasta joukkoliikenteestä.
Me kaupunkilaisethan olemme tässä vahingon kärsijöitä, miksi meidän pitää vielä maksaa siitä, mitä syylliset meille aiheuttavat? Mari Puoskarille terveisiksi: Me kaupunkilaiset emme halua osallistua vain maksamalla virkamiestemme virheet ja edustajiemme saamattomuuden.
Veli Hopea
perjantai 4. tammikuuta 2013
Susikauhua kansalle
LOBBAUS Susien pannoituksella on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan "keskeinen merkitys susikannan runsauden seurannassa". Susien tieteelliset pannoitukset aloitettiin viime talvena. RKTL:n pantaprojektilla lienee haettu myös sopua metsästysjärjestöjen kanssa. RKTL ja metsästäjät ovat olleet eri mieltä siitä, paljonko susia on, ja miten ne käyttäytyvät.
Nyt nähdään jo, miten ihmiset käyttäytyvät, kun tarjolla on reaaliaikaista tietoa villieläimen kulkemisesta harvaan asutun Suomen salomailla.
Savossa seurataan suurenakin spektaakkelina sitä, kuinka pantasusi Nila on milloin Kangasniemellä, Hirvensalmella, Mäntyharjussa ja Mikkelissä. Nilan elämän kardinaalimunaus oli kulkea yöllä Pieksämäellä pimeässä metsässä samaa polkua kuin metsästäjän joksikin aikaa sinne yksin jättämä koira. Kuten satukirjoissakin, susi oli iso ja paha, ja söi nälkäänsä koiran. Ja kuten biologian kirjoissa kerrotaan, tämä on petoeläimelle normaalia käyttäytymistä.
Nila sai kuitenkin pienen käytösrangaistuksen: poliisi antoi paikallisille metsästäjille luvan karkottaa susi Pieksämäeltä. Karkotus ei oikein onnistunut, kun susi lähti omin päin. (Sekin lukee biologian kirjoissa, että susi vaeltaa jatkuvasti pitkiä matkoja.)
Nyt paha Nila on loputtomassa seurannassa, ja jokaisen herkkämielisen kansalaisen on kauhistuttava, kun lehdessä kerrotaan, että Kohu-Nila on tullut omaan pitäjään. Kauankohan menee, kun lausutaan ensimmäiset vaatimukset pelkoa kylvävän mediasuden lopettamiseen?
Sisar H. V.
Nyt nähdään jo, miten ihmiset käyttäytyvät, kun tarjolla on reaaliaikaista tietoa villieläimen kulkemisesta harvaan asutun Suomen salomailla.
Savossa seurataan suurenakin spektaakkelina sitä, kuinka pantasusi Nila on milloin Kangasniemellä, Hirvensalmella, Mäntyharjussa ja Mikkelissä. Nilan elämän kardinaalimunaus oli kulkea yöllä Pieksämäellä pimeässä metsässä samaa polkua kuin metsästäjän joksikin aikaa sinne yksin jättämä koira. Kuten satukirjoissakin, susi oli iso ja paha, ja söi nälkäänsä koiran. Ja kuten biologian kirjoissa kerrotaan, tämä on petoeläimelle normaalia käyttäytymistä.
Nila sai kuitenkin pienen käytösrangaistuksen: poliisi antoi paikallisille metsästäjille luvan karkottaa susi Pieksämäeltä. Karkotus ei oikein onnistunut, kun susi lähti omin päin. (Sekin lukee biologian kirjoissa, että susi vaeltaa jatkuvasti pitkiä matkoja.)
Nyt paha Nila on loputtomassa seurannassa, ja jokaisen herkkämielisen kansalaisen on kauhistuttava, kun lehdessä kerrotaan, että Kohu-Nila on tullut omaan pitäjään. Kauankohan menee, kun lausutaan ensimmäiset vaatimukset pelkoa kylvävän mediasuden lopettamiseen?
Sisar H. V.
torstai 3. tammikuuta 2013
Tieveljien kauhuskenaario
LOBBAUS Ikäviä uutisia tieveljille: liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi. Päättyneenä vuonna liikenteessä kuoli alle 260 ihmistä, mikä on sodanjälkeisen ajan historian pienin lukema. Liikenteen määrä ei vähentynyt, vaan liikenneturvallisuus on oikeasti parantunut. Myöskään tieverkkoon ei ole tehty mitään radikaalia muutosta.
Sen sijaan parannusta on tapahtunut ihmisten itsensä käyttäytymisessä. Mopoilijoiden törmäily on vähentynyt. Rattijuoppoudesta aiheutuneet kolarit ovat vähentyneet. Ihminen itse siis voi vaikuttaa kaikista eniten liikenneturvallisuuden kehitykseen, eikä se maksa euroakaan.
Tulos on katkera pettymys erilaisia tiehankkeita lobbaavalle koneistolle, jolle turvallisuuden parantaminen on ollut yksi pääargumenteista satojen miljoonien investoinneille. Historiallisen hyvän turvallisuustuloksen saavuttamiseksi ei tarvittukaan lisää nelikaistaisia teitä ja jättiramppeja.
Nyt tieveljien ei auta muuta kuin odottaa onnen kääntymistä.
Ylioppilas Puupponen
Sen sijaan parannusta on tapahtunut ihmisten itsensä käyttäytymisessä. Mopoilijoiden törmäily on vähentynyt. Rattijuoppoudesta aiheutuneet kolarit ovat vähentyneet. Ihminen itse siis voi vaikuttaa kaikista eniten liikenneturvallisuuden kehitykseen, eikä se maksa euroakaan.
Tulos on katkera pettymys erilaisia tiehankkeita lobbaavalle koneistolle, jolle turvallisuuden parantaminen on ollut yksi pääargumenteista satojen miljoonien investoinneille. Historiallisen hyvän turvallisuustuloksen saavuttamiseksi ei tarvittukaan lisää nelikaistaisia teitä ja jättiramppeja.
Nyt tieveljien ei auta muuta kuin odottaa onnen kääntymistä.
Ylioppilas Puupponen