Kauhukuva halvemmista asunnoista

ASUNTOKUPLA Velkaveljillä meni hätäpaska housuun: Finanssivalvonta vaatii rahoituslaitoksia lopettamaan sadan prosentin lainojen antamisen. Näin ollen lainanhakijalla tulisi olla jotain säästössä jo valmiiksi. Tällaistahan lainananto oli läpi koko pankkihistorian, ennen kuin nykyinen matalakorkoinen kuplahullutus keksittiin.

Rahamarkkinat pelottelevat, että 10-20 prosentin omavastuun vaatiminen johtaisi asuntomarkkinat häiriötilaan. Näin sanoessaan velkaveljet väittävät, ettei asuntomarkkinoilla jo ole häiriötilaa.

Tavallisen ihmisen mielestä häiriötilaa on jatkunut jo vuosikaudet. Mitättömistä luukuista pyydetään ja maksetaan käsittämättömiä summia, ja ihmiset velkaantuvat. Velkaveljille tämä ei kuitenkaan ole ollut häiriötila, vaan oikein mukava tila.

Eipä ihme, että MTV3:n uutisten haastattelema velkaveli nyyhkytti asuntojen hintojen laskevan 5-10 prosenttia, jos pankit tottelevat Finanssivalvontaa.

Ehkäpä poliitikot jälleen pelastavat velkaveljet, eikä asuntojen hintoja saada järkevämmälle tasolle.

Ylioppilas Puuppponen

Rötös kannattaa

RIKOS Yritykset ovat yhteiskuntamme selkäranka. Ilman yrityksiä ei ole hyvinvointia. Tämänhän me tiedämme hyvin.

Miten siis pitäisi suhtautua siihen tietoon, että joka kolmannella toimitusjohtajalla on rikostuomio? Tai siihen, että useampi kuin joka viides pörssiyhtiön hallituksen jäsen on tuomittu rikoksesta?

Uumajan yliopisto on selvittänyt, että 23 prosenttia ruotsalaisten yritysten johtajista tai hallituksen jäsenistä on saanut rikostuomion. Tutkimusta siteerataan tuoreessa Kanava-lehdessä.

Yleisimmät rikokset ovat rattijuopumus ja varomattomuus liikenteessä. Johtajien rikosrekisterissä on myös varkauksia, ryöstöjä, pahoinpitelyjä, ryöstöjä, velallisen epärehellisyyttä, sisäpiiririkoksia ja petoksia.

Tavallista on, että palkkaushetkellä johtajien rötöksiä ei selvitellä. Yleisesti myös ajatellaan, että eihän yksi rattituomio työntekoa haittaa.

Tutkimuksessa todetaan, että rikostaustaiset pomot ottavat turhan kovia riskejä ja ajavat pahimmillaan yrityksen nurin. Ominaista näille tyypeille on, että he osaavat manipuloida työyhteisöä. He ovat narsisteja, joita eivät koske nopeusrajoitukset eivätkä muutkaan lait tai säännöt.

Mutta tämä kaikki tapahtuu onneksi vain Ruotsissa, joka on aivan erilainen yhteiskunta kuin Suomi. Meillä on aina ollut niin hyvä herraonni, että rötösherrat eivät pääse pomojen palleille.

Salaneuvos Vilmi

Päivitys talouden sanakirjaan

SIJOITTAMINEN Kerhomme keittiön pöydän äärellä mietittiin jokin aika sitten kuumeisesti, mitä tarkoittaa, kun joku jättimäinen projekti on siirtynyt projektinomaiseen toimintaan ja siihen liittyviin haasteisiin, eikä meillä tässä ole mitään hätää. Vaihdamme vain vähän jätkiä. (1.10.2012)

Nyt tiedämme, että se tarkoittaa sitä, että suuren ydinvoimalahankkeen pääsijoittaja on vetäytymässä, ja homma on kaatumassa kokonaan. (24.10.2012)

Ylioppilas Puupponen

Pöytäkirjoja valkoisella musteella

TIEDON PIMITTÄMINEN Kuntalaisilla on mahdollisuus seurata kuntien päätöksentekoelinten tekemisiä lukemalla internetissä julkaistavia kokouspöytäkirjoja. Näin kuntalainen voi valvoa valitsemiensa päättäjien toimintaa.

Esimerkiksi HKL:n johtokunnan kokouspöytäkirjoista kansalainen voi todeta, kuinka joku pöytäkirjaan kirjattu asia "merkitään tiedoksi", tai jostakin asiasta on tehty päätös "esittelijän ehdotuksen mukaan". Muuta kansalainen ei sitten tiedäkään, mutta sehän riittää meidän olosuhteissamme ilmeisen hyvin.

Asiasta kirjoittaa Hufvudstadsbladetin toimittaja Tommy Pohjola blogissaan, jossa hän kertoo tekemiään havaintoja Helsingin kaupungin ajamasta suurhankkeesta, automaattimetrosta.

Pohjola on yksi harvoja median edustajia, jolla on ollut mitään kiinnostusta selvittää tämän vastustamattomasti etenevän skandaalin vaiheita. Pohjolan tekemä, tiedonjulkistamispalkinnon arvoinen työ on huomattu myös journalistien ammattilehdessä, joskin se ei tunnu innostaneen muita median edustajia asian kimppuun. Siksi suurin osa kansasta ei ole lainkaan tietoinen kymmenien miljoonien veroeurojen valumisesta hiekkaan.

Ja sehän sopii eräille oikein hyvin. 

Ylioppilas Puupponen

Johtamista pimeällä palkalla

VALTA Kuntien tai kuntayhtymien omistamista yhtiöistä ei saa tietoa johdon palkoista. Osa yhtiöistä pimittää palkkatiedot, vaikka kunta-alan suositus on kertoa ne avoimesti.

Siksi emme saa tietää, mitä esimerkiksi Länsimetro Oy:n Matti Kokkiselle maksetaan metron teettämisestä Espooseen. Kokkinen ei ole Kuntaliiton suosituksesta edes kuullutkaan. Myöskään miljoonatappioita tekevän Helsingin Bussiliikenteen johtajan palkkaa ei kerrota. "Me emme ole julkisessa päätöksenteossa", Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen puolestaan korostaa.

Aivan.

Vanha sananlasku: joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa.

Ylioppilas Puupponen

Isoveli-VR valvoo taas

RIKOS Helsingin rautatieasemalla on taas rikottu kansalaisten perusoikeuksia. Voima-lehden valokuvaaja oli joutunut kärhämään ryhtyessään ottamaan tavanomaisia kuvia haastateltavasta aseman lehtikioskilla.

Pääosassa oli jälleen vartiontiliike, jonka työntekijöillä ei ole tapauksen perusteella edes alkeellisia perustietoja julkisia tiloja koskevasta lainsäädännöstä. Samoin voi sanoa myös kioskia pitävästä, ja kuvauslupakäytännöllään lakia rikkovasta Rautakirjasta.

Rakennusta ja sen valvontaa hallinnoivan VR:n tiedossa on täysin varmasti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen alkuvuodesta 2005 tekemä linjaus, jonka mukaan asemien kaltaisissa julkisissa tiloissa kuvaamista ei voi kieltää. Kuvaaminen on sallittua myös liiketiloissa, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Tästä paljon julkisuutta saaneesta lausunnosta huolimatta valokuvaamisen rajoittaminen jatkuu.

Myös Puupponen on saanut tehdä Helsingin asemalla matkan suomalaiseen totalitarismiin. Kesällä 2005 - siis apulaisoikeusasiamiehen lausunnon antamisen jälkeen - Puupponen ajoi autonsa Lapin yöjunaan, jonka lähtöä odotellessaan matkailija Puupponen ikuisti autovaunun katolla olleen kulkuneuvonsa asemalaiturilta käsin. Ei mennyt kuin muutama sekunti, kun vartijat ilmestyivät paikalle kieltojaan jakamaan.

Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin voidaan siis todeta, että asia ei ole muuttunut miksikään.

Henkilö, josta kuvia oli tarkoitus ottaa, oli afrikkalainen sananvapausjuristi. Hän varmaankin tunsi olonsa kotoisaksi päästessään näin käytännönläheisellä tavalla tutustumaan Suomen sananvapauden tilaan. 

Ylioppilas Puupponen

Lumedemokratian pimeät vaalit

TIEDON PIMITTÄMINEN Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sen on nyt livauttanut. Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksesta ei välttämättä saada tietoa ennen kunnallisvaaleja.

Hetkeä aikaisemmin saman puolueen peruspalveluministeri oli jättänyt oman luonnoksensa käsiteltäväksi suljettujen ovien takana. Saman tien jo levitettiin tietoa, että luonnos on ylimalkainen, siitä vain keskustellaan, eikä se ole lopullinen.

Vaalien ennakkoäänestys on jo alkanut, ja joka päivä kasvava osa äänestäjäkunnasta on joutunut antamaan äänensä ilman tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluille hallituksen ratkaisussa tapahtuu. Kuntien menoista sote-sektori on tyypillisesti noin 80 prosenttia, eli koko kuntaelämä on käytännössä kiinni hallituksen linjauksesta.

Koreografia on ilmiselvä, eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Hallituksessa ovat lähes kaikki eduskuntapuolueet, eikä äänestäjien haluta tietävän, mitä kuntien pään menoksi suunnitellaan, koska äänestäjät voisivat silloin ottaa kantaa asiaan vaaleissa. Sote-uudistusta on tehty 1,5 vuotta, ja nimenomaan 1,5 vuotta, jotta se ei valmistuisi vaaleihin mennessä. Vaalien jälkeen voidaan sitten ilmoittaa, mitkä kaikki asiat muutetaan vaikka pakolla.

Suomi kiertää pitkin maailmaa valvomassa kehitys- ja kehittyvien maiden vaalitoimituksia ja antaa lausuntoja milloin minkin lumedemokratian vaalien olosuhteista. Voisiko joku ulkomainen vaalitarkkailija puuttua siihen, että Suomen kansalta vaali toisensa jälkeen pimitetään tietoisesti tärkeimmät asiat, joista vaaleissa pitäisi äänestää?

Ylioppilas Puupponen

Tieveljet vaihtavat leiriä

SUHDETOIMINTA Tervala-jupakkaa on nyt saatu seurata muutama päivä. Odotin asian kääntyvän ministeri Kyllösen tappioksi yhtä nopeasti kuin kävi ministerin uran alussa. Silloin Kyllönen rohkeni uhmata eduskuntaakin vahvempaa VR:ää puhumalla kotiseutunsa Kainuun yöjunista. Mutta vain hetken.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Kyllösen asema on vahva ja Tervalan heikko. Tervalaa eivät auta entisen liikenneministerin (Sasi) ja entisen maakuntajohtajan (Kanerva) puolustelut. Aika ja raha näyttävät ajaneen Tervalan ohitse.

Tervalalla on 30-vuotinen ura, mutta se ei ole Liikennevirastossa vaan Tiehallinnossa. Tervala on tieidealisti, jonka lausunnot eivät juuri muita liikennemuotoja kunnioita.

Kovaksi jätkäksi sanottu Tervala on pitkällä urallaan tottunut sopimaan tiehankkeet kabineteissa ja saunan lauteilla ilman turhaa julkisuutta. Mutta liikennealan virastouudistus pakotti Tervalan tekemisiin muidenkin liikennemuotojen kanssa. Tätä ja julkisuutta Tervala ei hallinnut. Tervalan lento katkesi jo kerran vuonna 2006 ylimieliseen asenteeseen julkisuudessa Kemijärven yöjunan kanssa. Demariministeri Susanna Huovinen siirsi Tervalan hyllylle syyskuusta 2006.

Tervalan onneksi ministeri vaihtui mutta Tervala pysyi. Anu Vehviläinen rehabilitoi Tervalan ensin liikennepoliittisen osaston päälliköksi vuoden 2008 alusta ja myöhemmin Liikenneviraston johtoon vuoden 2010 alusta. Tai Vehviläinen pantiin tekemään näin. Asiassa saattoi vaikuttaa se, että Tervala suostui ilmeisen vastentahtoisesti antamaan länsimetrolle 200 miljoonaa, joka siunattiin liikennepoliittiseen selontekoon maaliskuussa 2008. Asia, jota ei kannattanut Vehviläinenkään.

Liikenneviraston tarkoitus on nähdä liikennejärjestelmä ja sen rahoitus kokonaisuutena. Tervalalle liikenne on kuitenkin autoilua, joka tarvitsee moottoriteitä. Siten Liikennevirastossa mennään sekä Tervalan osaamisen että asenteiden ulkopuolelle. Se on näkynyt myös kyvyttömyytenä toimia oman henkilökunnan kanssa. Kova jätkä ei kysele eikä keskustele vaan sanoo, miten asiat ovat.

Tervalalle lienee vaikea ymmärtää myös sitä, että vanhat rakennusliikkeiden tieveljet eivät olekaan niin tieidealisteja kuin Tervala itse. Metro- ja Pisaratunneleiden teko on vielä kalliimpaa kuin moottoriteiden rakentaminen. Siksi vuorineuvokset lobbaavat liikennepoliittisiin selontekoihin moottoriteitä herkullisempia hankkeita. Se on vieläpä helppoa, kun vihreä vasemmisto kuolaa raskaiden eli mahdollisimman kalliiden ratahankkeiden perään.

Ennustaminen on vaikeata sekä tyhmää. Mutta Tervalan asema näyttää heikolta, kun tieveljet muuttuvat tunneliveljiksi. Kyllösen idealismi sopii rahastamiseen paremmin kuin Tervalan tieidealismi. Ei se niin vaikeata ole ymmärtää. Pisaran miljardi on paljon enemmän kuin valtatie 8:n 180 miljoonaa. Raha on tehokas konsultti.

Veli Hopea

Juhania kaivaten

SUHDETOIMINTA

Niin kovin apusi oli suuri
niin vahva olit kuin vuori

Sinuun saatoimme aina niin luottaa,
kauttasi asioita ohi ministerin tuottaa

Hyvää Veljeä kaivaten

Pro 5-tie nelikaistaiseksi, 8-tie moottoritieksi, 
Pro Liikenneviraston alueellistaminen Lappeenrantaan
jne jne

Kimmo Sasi
Anu Vehviläinen
Markku Kakriainen
Mikko Alatalo
Kari Rajamäki
Ilkka Kanerva
Timo Laaninen
Risto Volanen

HOK-Elanto ja selkeät arvot

SUHDETOIMINTA Osuusliikkeessä sattuu ja tapahtuu. Nyt HOK-Elannon entinen kiinteistöpäällikkö on epäiltynä vehkeilystä tutun maanrakennusliikkeen ja konsulttiyhtiön kanssa. Jäljille päästiin Vantaan eronneen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen tapauksen tutkinnassa.

HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi painottaa "yleisellä tasolla", että "kenenkään yksittäisen HOK-Elannon työntekijän intressit eivät saa olla ristiriidassa HOK-Elannon liiketoiminnan kanssa".

Tämän voi kai lukea niinkin, että vehkeily on kielletty silloin, kun se ei edistä osuuskaupan liiketoimintaa.

Ylioppilas Puupponen

Demokratia yllätti eduskunnan

VALTA Eduskunnassa vallitsee hämmennys. Valiokunnat vaativat selvitystä liikenneministeri Merja Kyllöseltä siitä, että Kyllönen erotti Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan. Myös useat kansanedustajat, mm. Kari Rajamäki (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.) ja Kimmo Sasi (kok.) ovat antaneet lausuntoja, jotka vihjaavat, että Tervalan olisi ollut parempi saada jatkaa tehtävissään.

Vaatimalla selvityksiä ja kyseenalaistamalla ministerin toimia edustajat ja valiokunnat osoittavat, että he eivät pidä toivottavana demokraattista toimintajärjestystä. Eli sitä, että ministeriöiden alaisuudessa toimivat virastot noudattavat ministeriöiden, viime kädessä ministerin ohjeita ja näin toteuttavat demokratiaa sellaisena kuin se sivistysvaltioissa on nähty.

Kyllönen on selkeästi kertonut, että Tervala ei totellut ministeriön ohjausta. Hän antoi ministeriön linjausten vastaisia lausuntoja ja jätti mm. ministerin vaatiman 8-tien remontin suunnitteluprosessin tekemättä. Kansalle tulee kalliiksi myös se, että Tervala salli Kehäradan rakennusvirheiden maksattamisen tilaajalla, eli Liikennevirastolla, eli kansalla.

Suomessa on iät ja ajat päivitelty sitä, kuinka virkamiehillä on liikaa kontrolloimatonta valtaa. Nyt, kun tälle demokratian yli kävelevälle vallankäytölle kerrankin on konkreettisesti pantu joku raja, eniten parkuu eduskunta.

Miten paljon se kertookaan.

Yhden virkamiehen ylivaltaa nyt puolustavien poliitikkojen nimet kannattaa panna muistiin. Eiköhän jossakin vaiheessa selviä, millaisten kytkösten kautta Tervala oli heille niin hyödyllinen veli, että häntä kannatti tukea, vaikka demokratian peruskäsityksiä uhmaten. 

Ylioppilas Puupponen

P.S. Kytköksistä puheenollen, kannattaa lukea kokoomuslehden artikkeli asiasta. Kun liikenneministeriön ja yhteiskunnan rahat eivät tiukkana aikanamme riitä moottoriteihin, Veli Tervalaa se ei ole heilauttanut millään tavalla. Tuleehan siitä vierotusoireita velikerholle, kun hyvä asfalttimies näin julmasti erotetaan.

Aina on tilaa yhdelle

POLIITTISET VIRAT Liikenneviraston johtaja Juhani Tervala ei nauti enää liikenneministeri Merja Kyllösen luottamusta. Liikenneviraston, Tervalan ja Liikennevirastoa vahtivan liikenne- ja viestintäministeriön ristiveto on ollut jo pitkään tiedossa. Kyllönen näyttää nyt kaapin paikan ja virastolle sen, kuka sitä todellisuudessa käskee.

Siksi "on sovittu", että Tervala siirtyy Liikennevirastosta liikenne- ja viestintäministeriöön. Siellä liikenneasioiden johtajana toimii sattumoisin liikenneministeri Merja Kyllönen, joka ei siis luota Tervalaan.

Näin toimii julkisen sektorin virkamiesautomaatti: pestissään epäonnistunut Tervala saa takaisin entisen virkansa rakennusneuvoksena, ja yhteiskunnalle tulee tuplakustannukset, kun Liikennevirastoon palkataan uusi johtaja, ja entinen laahustaa vailla luottamusta ministeriön käytävillä.

Ylioppilas Puupponen

Urheiluveljet sotaväessä

SUHDETOIMINTA Sauli Niinistö, Suomen palloliitto. Ilkka Kanerva, Suomen olympiakomitea ja Suomen urheiluliitto, Lasse Lehtinen, Veikkausliiga. Esko Aho, Suomen hiihtoliitto.

Tässä on vain muutama esimerkki niistä poliitikoista, jotka ovat myös urheilupomoja. Heitä olisi verraten paljon enemmänkin, koska jokainen poliitikko tietää, että urheilijan vieressä poseeraaminen on paras keino kerätä myönteistä julkisuutta.

Tällaisista poliitikoista on hyötyä urheilujärjestöille. He pitävät huolta, että urheilun rahoitus on kunnossa. Erityisen hyvin he pitävät huolta ammattilaisurheilusta, koska siellä liikkuvat isot rahat. Niistä saattaa putoilla roposia tämän poliitikonkin polulle.

Urheilijat puolestaan voivat odottaa hyvien suoritusten vastapainoksi paitsi rahaa, myös kaikenlaisia privilegioita.

”Me arvostamme sellaisia nuoria, jotka pitävät itsensä urheilemalla hyvässä kunnossa. Hyväkuntoiset miehet jaksavat puolustaa maata”, sanoi pataljoonan komentaja meille alokkaille joskus takavuosina.

Sitä hän ei sanonut, että puolustusvoimat arvostaa hyvää kuntoa niin paljon, että urheilevien miesten ei tarvitse käydä kasarmilla kuin näyttäytymässä. Huippu-urheilijan asepalvelus on sitä, että hän pukee maastopuvun kerran ylleen ja antaa lehdistön ottaa muutaman valokuvan. Puolustusvoimatkin on tyytyväinen myönteisiin lehtijuttuihin.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pyytää nyt pääesikunnalta selvityksen tästä vuosikymmeniä jatkuneesta hyvä veli -pelistä. Se on iloinen asia, mutta pääesikunnan vastaus tiedetään jo nyt: ”Pääesikunta pitää ammattiurheilijoita hyvänä esimerkkinä ja maanpuolustustahtoa lisäävänä joukkona, joten heidän asemaansa ei ole tarpeen tehdä muutoksia.”

Salaneuvos Vilmi

Toimiva kilpailuvalvonta - Suomelle vieras asia

KANSA MAKSAA Maailman läpinäkyvimmässä maassa ollaan yllättyneitä. On nimittäin paljastunut, että EU:ssa on toimiva kilpailuvalvonta.

Suomen valtion pörssisalkkuja hoitavan Solidiumin johtaja on yllättynyt siitä, etteivät Outokummun junailemat yritysjärjestelyt menneetkään läpi EU:n kilpailuviranomaisten syynistä. Tämä merkitsee myös järjestelyn muuttumista epäedulliseksi yhtiölle ja sitä kautta taloudellisia tappioita.

Yllättyminen on ymmärrettävää, onhan Suomessa totuttu siihen, että suuret saavat rauhassa suurentua, eikä oma viranomaisemme puutu siihen pitkällä kepilläkään. Esimerkiksi ruokakauppamme duopoli on kasvanut kaikessa rauhassa jo yli 80 prosentin, mutta sitä ei ole ryhdytty pilkkomaan kilpailun turvaamiseksi.

Outokummun epäonnistuneen tempauksen seurauksena yhtiön osake sukelsi pörssissä, eli valtion, eli kansalaisten omaisuuden arvo heikkeni. Onneksi ihan kaikille ei käynyt huonosti: johtajat on uutisen mukaan sitoutettu tähän kurjaan muutosvaiheeseen ylimääräisellä salkullisella isoja seteleitä. 

Ylioppilas Puupponen

Paratiisi on selvää säästöä

VASTUULLISUUS Työväenliikkeessä on päällä nolo tilanne. Juuri kun valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) tomerasta puuttumisesta veroparatiisiyhtiöihin on muste kuivunut, käy ilmi, että työväen osuuskauppa itse on mukana pyramidissa, jonka huipulla huojuvat paratiisisaaren palmut.

Mutta ei hätää: puoluesihteeri on ehtinyt jo hätiin ja Urpilaista pelastamaan. Se, että Tradeka on mukana paratiisista hallittavassa, Siwoja, Valintataloja ja Euromarketeja pyörittävässä Suomen Lähikauppa Oy:ssä, on ihan eri asia.

On siis tullut jälleen selväksi, että kaikki paha on kielletty, mutta vain muilta.

Ylioppilas Puupponen

Maailman proletaarit, sijoittakaa

LOBBAUS Suomen kansa toimii taas yhteistä määränpäätä vastaan. Tuoreen sijoittajabarometrin mukaan suomalaiset eivät tajua sijoitustuotteita, ja heidän kiinnostuksensa sijoittamiseen on ylipäätään vähentynyt.

Tämä on tietenkin kauheaa.

Puupponen on niin vanha, että muistaa senkin ajan, kun suomalaiset sijoittivat rahansa ihan tavalliseen elämään: ruokaan, asuntoon ja välttämättömiin hyödykkeisiin. Ulkomailla ei käyty edes joka vuosi, ja televisio vaihdettiin vasta, kun se meni rikki - siinä 20 käyttövuoden paikkeilla. Ajatus siitä, että enemmistö tavallisista ihmisistä työntäisi rahojaan sijoitustuotteisiin, ei tullut tuohon aikaan mieleenkään.

Tämä oli tietenkin kauheaa. Se, että ihmiset elivät vaatimattomasti, eivätkä juosseet materian ja pörssikurssien oravanpyörässä, tuotti nälänhätää talouseliitille, joka ei saanut kansan pikku ropoja käyttöönsä, vaan joutui junailemaan hankkeensa ihan omilla rahoillaan. Se piti talousmaailman maltillisella polulla: kuten nykyeliitti sanoo, kakku piti ensin leipoa ennen kuin sitä pystyttiin jakamaan. Kansalaista ei myöskään syyllistetty siitä, ettei hän halunnut leikkiä pörssipeluria.

Nyt ei mikään kakku ole riittävän iso, kaikkien on saatava kaikkea mahdollisimman paljon, ja jokaisen kunnollisen kansalaisen on liityttävä mukaan Systeemiin pistämällä ylimääräiset rahansa osakkeisiin. Osinkojen toivossa tallaaja oppii hokemaan, kuinka yrityksen ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa ja hännystelee lehtien uutiskommenttipalstoilla talouselämän jumalolentoja iloiten jokaisesta saneerausuutisesta.

Keräämällä kansalaisia pyramidihuijaukseen Systeemi pystyy vaimentamaan siihen kohdistuvan kritiikin. Kun tavan tallaajan menestys alkaa olla riippuvainen pörssikursseista, hänestä ei ole enää arvostelemaan Systeemiä. Kautta maailman Systeemi kiertää lobbaamassa veroalennuksia ja sanelee, mitä poliittisia ratkaisuja tulee jättää tekemättä, että Systeemin edustajat eivät pakene maasta. Tästä on Suomessakin tuore esimerkki rahoitusmarkkinaveron osalta.

Piensijoittaja-wannabe-wahlroosit säestävät, ja yhteiskunnat kurjistuvat, kun rahat menevät veroalennuksina Systeemille. Yhdysvalloissa on laskettu, että yhden ainoan presidentti Bush nuoremman valtakaudella julkinen sektori menetti 3000 miljardia dollaria. Kun näin on toimittu, on sitten hyvä julistaa, kuinka mummoja ei voida hoitaa, jollei pidetä huolta talouskasvusta.

Kaikki maailman proletaarit, tehkää parannus - tukekaa talousjumalia ja sijoittakaa.

Ylioppilas Puupponen

Lahjontaa kaikkien, paitsi osapuolten mielestä

LAHJONTA Maailman läpinäkyvimmässä ja korruptoitumattomimmassa maassa on jälleen paljastunut uusi lahjontamuoto. Savu nousee taas kerran liikennealalla, jossa erilainen sisäsiittoisuus tuntuu kukoistavan kuin mitään EU:n tasavertaisen kohtelun ja yleisen soveliaisuuden etiikkaa ei olisi olemassakaan.

Vanhojen sukuyhtiöiden reittimonopolien puolesta vuosikaudet lobannut Linja-autoliitto on Kauppalehden uutisen mukaan jakanut avokätisesti vapaalippuja linja-autoyritysten toimintaympäristöstä päätöksiä tekeville Liikenneviraston , ely-keskusten sekä liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehille.

Poliisi selvittää nyt, ovatko lahjusliput vaikuttaneet vanhat bussiyritykset haastaneen Onnibusin lupahakemuksen hylkäykseen. Tätä on tietenkin täysin mahdotonta todistaa.

Mitään todisteita siitä, että lahjontaa on tapahtunut, ei sen sijaan erikseen tarvita. Linja-autoliitto myöntää antaneensa voitelua ja virkamiehet myöntävät vastaanottaneensa sitä. Toisin sanoen lahjontaa on tapahtunut.

Ainoa ongelma on jälleen kerran se, että sekä lahjoja että lahjottava eivät ymmärrä länsimaisen läpinäkyvyyden ja korruptionvastaisen toiminnan perusperiaatteita. Koska näin on, velitoiminta saa jatkua. Virkamiehet, joiden tulisi pitää täydellisen neutraali etäisyys toimialansa pelureihin, eivät pidä huolta riippumattomuudestaan ja katsovat, ettei siinä ole mitään väärää.

Pirkanmaan ely-keskuksen edustaja oikein erikseen korostaa, ettei ole tapahtunut mitään moitittavaa. Linja-autoliiton toimitusjohtaja puolestaan muistuttaa, että lahjusliput on tarkoitettu virkamatkoihin, ei kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Aivan kuin tällä olisi mitään merkitystä.

Meidän, velitoimintaa sivusta seuraavien kansalaisten näkökulmasta tämä kaikki tuottaa yhtäaikaisesti sekä voimattomuuden että myötähäpeän tunteen. Vaikea sanoa, kumpi tunne on päällimmäisenä.

Nipistäkää, että tämä on vain unta.

Ylioppilas Puupponen

Rotat uhkaavat, mutteivät jätä

LOBBAUS Suomessa ei ole kohta yhtään pankkia. Lähdössä ovat jo Nordea, Sampo Pankki ja Osuuspankki. Syyksi ilmoitetaan rahoitusmarkkinavero, jota Suomenkin ilkeät poliitikot suunnittelevat tälle ikuisesti hyvälle bisnekselle, joka jää pallollemme viimeisenä haudankaivajien kanssa.

Uhkailu on nyt muotia, ja erona entiseen se tehdään julkisesti. Tähän asti talousveljet ovat tyytyneet kuiskuttelemaan. Siinä mielessä avoimuus on lisääntynyt.

Avoimuutta helpottaa se, että uhkailijoilla on täysi yliote yhteiskunnista kautta maapallon. He sanovat, mitä veroja ei saa säätää, eivätkä poliitikot sitten säädä. Toinen syy avoimeen uhkailuun on se, että ahneus ja röyhkeys ovat nykyään sallittua, jopa toivottavaa.

Tulemme näkemään, että nämäkin uhkailijat saivat taas tahtonsa läpi. Ja juuri siksi Suomen kaltaisesta maasta ei kannata lähteä mihinkään.

Ylioppilas Puupponen