LAHJONTA Maailman läpinäkyvimmässä ja korruptoitumattomimmassa maassa on jälleen paljastunut uusi lahjontamuoto. Savu nousee taas kerran liikennealalla, jossa erilainen sisäsiittoisuus tuntuu kukoistavan kuin mitään EU:n tasavertaisen kohtelun ja yleisen soveliaisuuden etiikkaa ei olisi olemassakaan.
Vanhojen sukuyhtiöiden reittimonopolien puolesta vuosikaudet lobannut Linja-autoliitto on Kauppalehden uutisen mukaan jakanut avokätisesti vapaalippuja linja-autoyritysten toimintaympäristöstä päätöksiä tekeville Liikenneviraston , ely-keskusten sekä liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehille.
Poliisi selvittää nyt, ovatko lahjusliput vaikuttaneet vanhat bussiyritykset haastaneen Onnibusin lupahakemuksen hylkäykseen. Tätä on tietenkin täysin mahdotonta todistaa.
Mitään todisteita siitä, että lahjontaa on tapahtunut, ei sen sijaan erikseen tarvita. Linja-autoliitto myöntää antaneensa voitelua ja virkamiehet myöntävät vastaanottaneensa sitä. Toisin sanoen lahjontaa on tapahtunut.
Ainoa ongelma on jälleen kerran se, että sekä lahjoja että lahjottava eivät ymmärrä länsimaisen läpinäkyvyyden ja korruptionvastaisen toiminnan perusperiaatteita. Koska näin on, velitoiminta saa jatkua. Virkamiehet, joiden tulisi pitää täydellisen neutraali etäisyys toimialansa pelureihin, eivät pidä huolta riippumattomuudestaan ja katsovat, ettei siinä ole mitään väärää.
Pirkanmaan ely-keskuksen edustaja oikein erikseen korostaa, ettei ole tapahtunut mitään moitittavaa. Linja-autoliiton toimitusjohtaja puolestaan muistuttaa, että lahjusliput on tarkoitettu virkamatkoihin, ei kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Aivan kuin tällä olisi mitään merkitystä.
Meidän, velitoimintaa sivusta seuraavien kansalaisten näkökulmasta tämä kaikki tuottaa yhtäaikaisesti sekä voimattomuuden että myötähäpeän tunteen. Vaikea sanoa, kumpi tunne on päällimmäisenä.
Nipistäkää, että tämä on vain unta.
Ylioppilas Puupponen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti