AHNEUS Suomalaisen työn laatu kestää vertailun. Vuoden betonirakenteeksikin 1972 nimitetty vesitornityyppi kesti Jyväskylässä vuoden sijasta peräti neljättä vuosikymmentä ennen kuin romahti viikko sitten alas.
Vuoden betonirakenne -palkinnon saaneen Nurmijärven vesitornin on piirtänyt arkkitehti Ollila. Vesitornin liepeillä ulkoilevia nurmijärveläisiä saattaa kiinnostaa sellainen tieto, että myös Turun kuuluisa Myllysilta oli saman suunnittelijan käsialaa.
Mutta ei hätää, suomalainen työ on sen verran laadukasta, että tuskin nyt kahta vesitornia ainakaan samana vuonna romahtaa. Eikä Myllysilta edes romahtanut, vähän vain painui. Ja Nurmijärvelläkin rauhoitellaan, että heidän vesitorninsa on pienempi kuin jyväskyläläisten, joten se saattaa kestää pitempään.
Jos joku ei muista, niin erilaisten betonihökötysten tekeminen oli 1970-luvun Suomessa ns. helvetin hyvä bisnes. Ja niin on muuten 2010-luvullakin. Puupposen kaveri kertoi olleensa menneenä keväänä apupoikana helsinkiläisellä asuntorakennustyömaalla, jossa rakenteet pantiin umpeen ja talo valmiiksi, vaikka sisälle jäivät sateessa kastuneet eristeet.
Siinäkin asunnossa vietettäneen parhaillaan isänpäivää uudessa kodissa autuaan tietämättömänä siitä, mitä betonipalikoiden välissä muhii. Isien tekemää laatua!
Ylioppilas Puupponen
Tuttua juttua jo vuosien takaa. Elementtitaloja rakennettiin niin, että kun lunta satoi päällimmäisen kerroksen lattialle, niin se sulatettiin lämmittämällä sitten kun saatiin seinät ja seuraava katto valmiiksi.
VastaaPoistaVuonna 1982 muutimme tällä tavoin rakennettuun kerrostaloon Hakunilassa. Parin alakerroksen asukkaat valittelivat kylmää talvella. Kesällä porattiin ekan kerroksen elementtien alasaumoihin reiät ja pantiin letkut. Ne lorottivat siinä solkenaan pari päivää ja sitten tiputtelivat viikkoja. Seuraava talvi ei ollut enää niin kylmä, kun lämpöeristeenä ei ollutkaa pelkkää vettä.