tiistai 25. syyskuuta 2012
Toimitusjohtajalta epäluottamus johtokunnalle
VALTA. HKL:n johtokunta päätti 17.9., että Helsingin metroasemia ei lyhennetä. Toimitusjohtaja Lahdenranta ilmoitti asiaan eriävän mielipiteen. Johtokunta ei siis nauti toimitusjohtajan luottamusta. Niinpä tästä lienee seurauksena, että toimitusjohtaja erottaa johtokunnan ja valitsee tilalle mieleisensä. Sellaisen johtokunnan, joka antaa toimitusjohtajalle niitä tehtäviä, joita hän haluaa tehdä eikä niitä, joita johtokunta haluaa tehtäväksi.
Näin siis toimii demokratia ja hyvä hallinto Helsingin kaupungissa. Virkamiehet ovat herroja, jotka pyyhkivät johtokunnilla, lautakunnilla tai valtuustolla pöydän puhtaaksi. Viime aikoina kaupunkilaisten muodollisesti valitsemat luottamusmiehet ovat yrittäneet vähän vikistä. Ovat moittineet tottelemattomia virkamiehiä jopa valtalehden mielipidesivuilla. Mutta eiköhän asia hoidu järjestykseen, kun kuntavaalit ovat ohi. Virkamiesten mustissa kirjoissa on nimet, joita ei tulla näkemään HKL:n johtokunnassa ensi vuoden alussa.
Käytännössä tämä menee niin, että ehdokkaat allekirjoittavat ehdokassopimuksen, jossa todetaan poliittisesti valittujen johtavien virkamiesten päättävän, mitä mieltä puolueen tulee olla kaupungin asioista. Ennen ei siis pääse edes ehdolle, saati että saisi johto- tai lautakuntapaikan. Virallisesti tällaisia papereita ei ole olemassa, koska ne ovat laittomia. Kuitenkin olen niitä lukenut. Sitten katsotaan, ettei johtokuntaan pääse virkamiesvaltaa haittaavia henkilöitä. Tarvittaessa sorvataan pienten puolueiden lautakuntapaikat siten, että hankaliksi tunnetut henkilöt eivät asetu valtapuolueiden intressien tielle.
Rohkenen arvata, että Vasemmistoliitolla on vaikeuksia saada edustajaa HKL:n johtokuntaan enää ensi vuonna. Toimitusjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja tuskin hyväksyvät mahdollisuutta Ilkka Levästä johtokunnan jäsenenä. Ei nauti virkamiesten luottamusta.
Kirjoitin viimeksi kehotuksen laskea, kuinka monta kertaa Sauri pettää lupauksensa, että keskiviikko 29.8. oli viimeinen kerta, kun hän hyväksyy lisäkustannuksia automaattimetroon. Ei mennyt kuukauttakaan, kun tulee ensimmäinen kerta. Sillä huomenna HKL:n johtokunta hyväksyy hankittavaksi viisi ylimääräistä metrojunaa hintaan 7 miljoonaa euroa kappale, koska Siemensin automaattimetro ei toimi kuten piti ja se määrä junia ei riitä, minkä piti riittää. Kokonaishinta on vain 35 miljoonaa, yli kolme kertaa niin paljon kuin varikkoautomatisointi, jonka piti olla viimeinen ylimääräinen menoerä.
Helsingissä ei liene omituista se, että 35 miljoonan lisähankintaan ei tarvita valtuuston päätöstä, kun valtuusto on päättänyt 105 miljoonan hankinnasta. Vuoden 2008 valtuustopäätöksessä oli mainittu optiot, mutta ei sitä varten, että automaatti ei toimi kuten silloin kehuttiin.
Veli Hopea
PS: Olen usein kertonut lukevani HBL:ää. Jos te ette lue HBL:ää, lukekaa toimittaja Tommy Pohjolan blogia! Se on suomeksi, ja siellä on enemmän asiaa kuin painetussa lehdessä.
En kyllä itse osaa lukea esityslistasta, että tuo lisähankinta suoranaisesti Siemensistä ja automaatista johtuisi. Esityslistassahan suoraan annetaan kolmen junayksikön hankinnan syyksi Matinkylä-Kivenlahti-metro. Niiden kahden muun syistä ei suoraan pääse jäljille. Viitataan vain siihen, että metroja halutaan ajaa vähän hitaammin, jotta energiaa säästyisi.
VastaaPoistaMielenkiintoista, että Helsingin HKL hankkii metrojunia osuudelle, jonka rakentamisesta Espoolla ei ole mitään virallista päätöstä eikä rahoitusta tiedossa.
Se sinänsä ei haittaa, että Helsingin liikennelaitos ne hankkii, koska HKL saa rahansa kyllä takaisin, kun HSL ostaa siltä metron liikennöintiä tuolle Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle. Ihmetyttää vain, että tuollainen investointi tehdään ilman minkäänlaisia takeita, että sille on myös käyttöä.
Hyvä Topparoikan hanslankari. Avainasia on juuri mainitsemasi energiankulutus. Automaattimetron piti säästää energiaa ja olla samalla nopeampi kuin kuljettajien ajama metro. Siemens voitti tarjouskilpailun, koska se lupasi näin ja Siemensin eduksi laskettiin, että tarvitaan vähemmän uusia junia kuin kilpailevan tarjouksen kanssa.
VastaaPoistaKun kauppa Siemensin kanssa oli sovittu, kävi selväksi, että on valittava, ajetaanko nopeasti vai säästetäänkö energiaa. Siemens siis ei täyttänyt mitä tarjouksessaan lupasi ja millä perusteella se voitti kilpailijansa. Automaattimetro ei siis säästäkään rahaa junahankinnassa, koska energian säästämiseksi ajetaan hitaasti ja tarvitaan lisää junia.
En usko, että HKL ostaa kolme junaa Kivenlahden metroa varten, sillä jos sitä oikeasti ryhdyttäisiin rakentamaan, junia olisi hyvin aikaa tilata sen jälkeen, kun rakentaminen on alkanut. Onhan länsimetroa nytkin rakennettu jo pari vuotta, kunnes junat tilataan. Todellinen syy lienee siinä, että laituriovien vuoksi metron nopeus hidastuu vielä nykyisestäkin.
Eli kaksi lisäjunaa tilataan siksi, ettei automaatti säästä energiaa ja nopeuta metroa kuten väitettiin ja kolme junaa siksi, että laituriovet hidastavat metroa nykyisestä. Kun laituriovet johtuvat automaatista, myös laituriovien aiheuttama junatarve johtuu automaatista.
Veli Hopea