Veljemme Harvardissa

SUHDETOIMINTA Entinen pääministeri Esko Aho lähtee Nokiasta Harvardin yliopistoon. Melkein-presidentistä Sitran asiamieheksi pudonnut Hyvä Veli Aho kävi Harvardissa jo reilut kymmenen vuotta sitten, koska Nokia ei silloin tarvinnut hänen taitojaan. Myöhemmin Nokiakin heltyi ja palkkasi Ahon yhteiskuntajohtajaksi eli lobbariksi. Hän on johtokunnan jäsen eli nauttii merkittävää palkkaa.

Harvard-uutisessa kaksi asiaa kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin, vaikka Aho lähtee Harvardiin, hän jatkaa edelleen Nokian neuvonantajana. Nokia siis maksaa palkkaa siitä, että Aho kulkee Harvardissa Nokia-lakki päässä, vaikka ei enää teekään työtä yhtiölle. Tämä on tyypillistä Hyvä Veli -toimintaa, maksetaan palkkaa tyhjästä. Rivikansalainen ei tällaisista eduista saa nauttia.

Toiseksi Ahon tehtävä Harvardissa on ”edistää tutkimusta”, ei siis tutkia itse. Tehtävään kuuluu ”osallistua tiedeyhteisön toimintaan ja tapahtumiin”, mikä tarkoittaa juttelua. Syntyy vaikutelma, että Aholla ei ole enää käyttöä Nokiassa, mutta koska ex-pääministeriä ei voi sentään irtisanoa, hänet siirretään arvovaltaisella nimikkeellä muualle.

Tiedossa ei ole, maksaako Harvard palkkaa Aholle vai maksaako Aho itse siitä, että pääsee kirjoille tähän maineikkaaseen laitokseen.

Ahon titteli Harvardissa on muuten Senior Fellow (suomeksi vanhempi veli).

Salaneuvos Vilmi

Ryöstelyä sekasorron suojassa

KORRUPTIO Usein kuulee uutisista, että sekasorron kuten sodan tai muiden levottomuuksien aikana rikollisuus aktivoituu ja leviää. Ihan tavallisetkin kansalaiset alkavat ryöstellä kauppoja, kun kerran tarjoutuu tilaisuus.

Näin tuntuu puuhailevan myös metromafia Espoossa. Kun media on täynnä sekasortoa Kreikasta tai Finnairin toimitusjohtajan lahjussyytteestä, Helsingissä rakennusviraston ja HKL:n lahjuksista tai metron osalta automaattimetrosekoilusta, on hyvä aika teettää suuria päätöksiä.

Savun suojassa ja ilman minkäänlaista julkista keskustelua Espoon kaupunginhallitus päättää yksimielisesti Länsimetroa ja Pisara-rataa kalliimmasta metron jatkeesta Kivenlahteen. Länsimetrosta sentään väännettiin kättä äänekkäästi vuosikymmenet ja tehtiin suunnitelmia toistensa jälkeen sekä suurella julkisuudella vielä YVA. Pisarakin heiluttelee koko valtakunnan liikennebudjettia.

Mutta Espoo on olevinaan rikkaampi kuin Suomi. Sillä on muka varaa porata tunnelia rantametsiköidensä alle 750 miljoonalla. Espoo siis päätti toteuttaa suuremman ratahankkeen kuin mitä Suomessa on koskaan tehty. 

Lahjus-Loukon saunanlauteilla veljien kädet lätisevät toinen toistensa selkiä vasten. Peli on jälleen pelastettu. Kun köyhällä valtiolla ei ole varaa porata tunnelia Helsingin alle (=Pisara) eikä Helsingillä varaa porata tunnelia Sipoon metsiin (=Östersundomin metro), Louko järjestää louhintabusinesta, etteivät porakoneet pääse jäähtymään.

Ja mikäs Loukolla järjestäessä, kun ei tarvitse itse maksaa. Eikä tarvitse edes espoolaisten maksaa. Otetaan lainaa vaikka Euroopan investointipankilta 30 vuodeksi Espoon omistaman osakeyhtiön nimiin. Kun laina pitää maksaa takaisin, ei ole enää Espoon kaupunkia, vaan Suurhelsinki. Joten todellisuudessa nykyiset helsinkiläiset ja vantaalaiset maksavat muutaman rikkaan espoolaispoliitikon tyhmyydet.

Hommahan toimi hyvin jo Espoon jätevedenpuhdistamon kanssa. Louko ajoi kiireellä läpi päätöksen mahdollisimman kalliista louhintahankkeesta juuri ennen kuin Espoon vesilaitos liitettiin Helsingin vesilaitokseen jonka nimeksi tuli HSY-vesi. Espoolaiset päättävät, helsinkiläiset maksavat. Mikäs meillä veljillä on sopimuksia tehdessä!

Vientineuvos Valtanen

Valonvälähdyksiä demokratian risukasassa

VALTA Nyt on demokratian merkkihetki: Suomessa on tapahtunut sellainenkin asia, että kunnanvaltuusto on erottanut kunnanhallituksen. Syy on se, ettei Siuntion kunnanhallituksen toiminta ole herättänyt kuntalaisten ja heitä edustavan valtuuston luottamusta.

Samaan aikaan Suomen pääkaupungissa apulaiskaupunginjohtaja junailee kaupunginhallituksen kanssa nurin demokraattisen HKL:n johtokunnan päätöksen luopua automaattimetrosta, eikä johtokunta, valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.

Valtion puolella omistajaohjausministeri Heidi Hautala on tänään ilmoittanut, että Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen lähtee, jos hän saa syytteen lahjonnan vastaanottamisesta.

Samaan aikaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa lahjusrikkomuksesta tuomittu apulaiskaupunginjohtaja jatkaa vuorovaikutustaan samojen rakennushankkeiden ja -firmojen parissa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Eikä valtuusto saati kansalaiset voi tälle mitään.

Joko tästä ymmärrämme, miksi suurkuntia ja vallankäytön piirin kutistamista niin innokkaasti ajetaan erilaisissa velipiireissä? 

Ylioppilas Puupponen

Elitismi on normaalia

YHTEISKUNTA Jälleen ovat pyssyt paukkuneet maailman onnellisimmassa maassa, ja yhdessä taivastelemme, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Perinteiseen tapaan poliitikot rientävät valittamaan surua. Sivulauseeseen sujautetaan kuluneita hokemia aselaista tai mielenterveyspalveluista.

Uutisen mukaan tekijä oli ihan normaali nuori, jonka Facebook-profiilista ei löytynyt mitään erikoisempaa. Oikeassahan uutinen on: vahvimpien asiaa ajaneen Saksan armeijan ja 542 ihmistä sodassa tappaneen suomalaisen tarkka-ampujan ihailu on nuorelta aivan normaalia, eikä osoita mitään ääriajattelua.

Mikä yhdistää tässä blogissa aiemmin uutisoituja kohtuuttomuuksia ja nuoria, aatteellisia ampujia? Itsensä nostaminen muiden yläpuolelle, etujen haaliminen parhaalle ainekselle, muurien rakentaminen "meidän" ja "teidän" välille ja heikompien polkeminen. Mitä HV-pamput edellä, sitä pienet pojat perässä.

Siis ihan normaalia elämää vuonna 2012.

Ylioppilas Puupponen

Aro, 15 kertaa parempi kuin konduktööri

AHNEUS Vaikeuksista toiseen vuonna 2011 kulkeneen VR.n toimitusjohtajan tulot kipusivat kyseisenä vuonna 651 000 euroon, kertoo Helsingin Sanomat. Valtakunnan virallisen anteeksipyytelijä Mikael Aron bonuksia kasvatettiin 98 prosentilla.

Uutiset hallitsemattomasta ahneuden kierteestä alkavat olla jokapäiväisiä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Talouden hyvävelikerhot tukevat jättiansioita. Oikeistolainen omistajaohjausministeri ja vasemmistolainen liikenneministeri kiittävät VR:ää. Eduskunta ei puutu asiaan. Ammattiyhdistysliikettä ei kiinnosta.

Kauniita unia.

Ylioppilas Puupponen

Robottien puoluekokous

VALTA SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan puoluekokousväki päättää, ketkä valitaan tänä viikonloppuna puoluesihteeriksi ja varapuheenjohtajiksi.

Urpilainen puhuu vaillinaista totuutta, sillä taustalla häärivä eliitti päätti jo sen, keitä ei valita. Ensin Maria Guzenina-Richardson ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä varapuheenjohtajan tehtävistä "aikapulan" takia. Ei samalla, vaan hetkeä myöhemmin hän ilmoitti kannattavansa Antti Lindtmania.

Puoluesihteerikisasta lähti yhtä yllättäen Markku J. Jääskeläinen, joka oli koko kevään pyrkinyt tehtävään tosissaan. Hänkin ilmoitti kannattavansa varapuheenjohtajaksi Antti Lindtmania.

Hakaniemen saunassa on sovittu, että puoluesihteerin tehtävä kuuluu nyt SAK:lle, eikä demokraattisia äänestyksiä haluta vaarantamaan tätä päätöstä. Parhaiten haluttu tulos saavutetaan sopimalla, että potentiaaliset voittajaehdokkaat poistuvat tieltä.

Puheenjohtaja Urpilainen esittää samaan aikaan autuaan tietämätöntä koko operaatiosta väittäen, että puoluekokousedustajat päättävät. Puheenjohtaja ei tietenkään ole tietämätön saati osaton operaatioon. Jos olisi, hän olisi pian entinen puheenjohtaja.

Keskustan nuorisojärjestössä ajettiin takavuosina sääntöihin pykälää, joka kieltäisi henkilövaaleihin liittyvät lehmänkaupat. Piirijärjestöt ja muut jäsenjärjestöt eivät saisi sopia keskenään, ketä kannatetaan tai ketä kampitetaan, vaan valta olisi rivijäsenillä ilman salaisia sopimuksia. Sääntöehdotusta ei koskaan syntynyt, sillä katsottiin, että nuorten on opittava toimimaan sellaisessa poliittisessa ympäristössä, jollainen se on.

Eliitin salapeli on siis opetettu jo varhain puolueiden tulevaisuuden toivoille, joten muutosta demokratian suuntaan ei ole odotettavissa.

Ylioppilas Puupponen

Euroopan parasta valehtelua

LOBBAUS Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL jatkaa valehteluaan ja väittää jälleen, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on "Euroopan huippua".

HSL:n Eurooppa koostuu kuudesta kaupungista: Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, Geneve ja Wien. Ne kuuluvat joukkoliikenneviranomaisten mukavaan matkusteluprojektiin, jossa vuosi toisensa jälkeen tutustutaan samojen kaupunkien tekemiin ratkaisuihin ja kehutaan niitä yhdessä. Tämän BEST-projektin yksi osa on tutkimus, jossa kysellään kyseisten seutujen asukkailta mielipidettä, tarkalleen otten tyytymistä oman seutunsa joukkoliikenteeseen.

Tästä HSL vetää johtopäätöksen, että kyselyyn vastanneet suomalaiset ovat matkustaneet kaikissa Euroopan joukkoliikennekaupungeissa, ja todenneet Helsingin niistä parhaaksi.

Koska suomalaisessa mediassa viranomaiset ovat auktoriteettiasemassa, niiden nettipalvelut täyttyvät tänään kritiikittömistä sähkeuutisista, joissa Helsinki on jälleen Euroopan paras. Asiaan vähänkään perehtyvä toimittaja näkisi muutamassa minuutissa, että tutkimusmenetelmä on epärelevantti ja harhaanjohtava, eikä tekisi asiasta uutista. Tai tekisi: uutisen, jossa kerrottaisiin median kuluttajille, että HSL tekee tutkimuksella valheellista propagandaa.

HSL on viranomainen, jonka tehtävä on huolehtia joukkoliikenteen toimivuudesta. Epämääräinen BEST-tutkimus helpottaa tehtävää merkittävästi: ei tarvitse tehdä niin paljon, ja suuri yleisö saa käsityksen, että HSL on onnistunut tehtävässään. Tosiasioita, joita HSL ei propagoi, on mm. se, että HSL-alueen joukkoliikenteen markkinaosuus seisoo paikallaan, ja autoilu on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa koko seudulla.

Joukkoliikenteen matkustajamäärien noususta HSL on tiedottanut aktiivisesti, vaikka ne ovat kasvaneet vain suunnilleen samaa tahtia kuin seudun asukasluku. Asiakkaiden tyytyväisyys verissä päin kilpailtuun, ikkunat huurussa ja kyljet rutussa kulkevaan bussiliikenteeseen on laskenut merkittävästi, ja raitioverkko ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Silti seudulla ohjataan mieluummin jättimäisiä investointirahoja metro- ja junaliikenteeseen ja keskitytään katteettomaan itsekehuun.

Mitä tulee BEST-projektin ajatukseen benchmarkingina, eli toisilta oppimisena, sellaista ei HSL-alueella tapahdu, onhan Suomessa kaikki jo parasta. Helsingissä ei haluttu oppia Kööpenhaminan automaattimetrokokemuksista mitään, vaan jatkettiin epätoivoisesti surkuhupaisesti päättynyttä automatisointia. Tukholman onnistuneet kokemukset nykyaikaisesta pikaraitioliikenteestä eivät ole aiheuttaneet HSL:ssä matkimisreaktiota. Oslon jo vuosikymmeniä vanha joustava tapa yhdistellä lähijuna- ja metroliikennettä ei ole Suomen jäykissä olosuhteissa mahdollista.

Sellaista on benchmarking Suomessa.

Jos jotain yksityisen bisneksen tuotetta mainostettaisiin yhtä epämääräisellä tutkimuksella Euroopan parhaaksi, kampanjaan puututtaisiin. Viranomaiselle propaganda on Suomen oloissa täysin sallittua.

Ylioppilas Puupponen

Mainostamme, ettei mainonta vaikuta

LOBBAUS Ulkomainosyhtiö JCDecaux on käynnistänyt kampanjan alkoholimainonnan jatkamiseksi nykyisillä, liberaaleilla säännöillä. Kampanjassa väitetään, ettei mainonnalla vaikuteta alkoholin kulutukseen. Taustatukena ovat myös panimoteollisuus ja mainostoimisto Bob Helsinki.

Juopotteluteollisuuden velikerhon viesti ylittää ristiriitaisuudessaan klassikkopiirroksen neliskanttisesta häkkyrästä, jonka kulmat eivät kohtaa toisiaan. Mainostoimisto ja mainospaikkojen myyjä mainostavat, ettei mainonta vaikuta.

Jostakin syystä nämä tahot käyttävät viestinsä ajamiseen samaa mainospaikkaa, jolla oluella, siiderillä ja lonkerolla on menossa jatkuva kampanja: bussipysäkkiä. Varmaankin sattumaa, että bussipysäkeillä tavoittaa hyvin erityisesti aikuisikää lähestyvät nuoret. Heille viesti menee perille myös urheilun kautta.

Aivan kuten taannoin tupakkateollisuus, myös juomatehtailijat väittävät, ettei mainontaa ja tuotteita kohdisteta nuoriin. Mitä nyt samainen Bob Helsinki on palkittu mm. Sinebrychoffin nuorille suuntaamasta kampanjasta, jossa "nostettiin Koffin preferenssiä 18-30-vuotiaiden keskuudessa merkittävästi".

Olvin lonkerokampanjan esittelyssä puolestaan riemuitaan, kuinka ilman kampanjapanostusta ei olisi saavutettu koko Suomen lonkeromyynnin 10,6 prosentin kasvua. Nuorten käyttämässä IRC-galleriassa kampanja sai 150 000 mukavaa kontaktia. Suomen tunnetusti journalistinen mediakin oli innolla mukana: "Keskitimme promon Radio Rockin kampanjasivuille. Heikelä ja Linnanahde nostivat juonnoillaan kiinnostusta kisaan", iloitsee tiedote.

Myös Hartwallin Otto-lonkeron lanseerauskuvauksessa mainitaan, että koko 4,7-prosenttisten long drinkien markkina on kasvanut volyymissa mitaten 49,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. "Otto nosti long drinkit puheenaiheeksi", mainosala hehkuttaa.

Molemmat tapaukset todistavat, että mainonnalla alkoholin kokonaismyynti kasvaa, vaikka juopotteluteollisuus nyt väittää propagandassaan, että mainonnalla pyritään ainoastaan viemään kilpailijalta markkinaosuutta. 

Ylioppilas Puupponen

VR vakoili, lahjottu toimittaja ei uskonut

MEDIA Poliisi on ilmoittanut selvittäneensä VR:n vakoiluepäilyt. Poliisin mukaan VR vakoili työntekijänsä tekemisiä vuonna 2009.

Poliisin ilmoitus tekee naurunalaiseksi helmikuussa julkaistun Etelä-Suomen Sanomien toimittajan kolumnin. Siinä VR:ltä luksuslahjamatkan vastaanottanut toimittaja vaikeroi, että mopo on karannut käsistä, kun väitetään, että "VR seuraisi ihmisiä".

Me median kuluttajat emme tarvitsisi toimittajia, joiden mopossa voitelu pelaa, mutta sytytystulppaa ei ole ollenkaan. 

Ylioppilas Puupponen

Media, arvostelun yläpuolella

MEDIA Jos olette ihmetelleet, miksi median nettiuutisten alla olevissa keskusteluissa on niin vähän itse mediaa ja itse uutisen asetelmaa arvostelevia kirjoituksia, siihen on syy. Media jättää erittäin usein julkaisematta sitä itseään kritisoivat kirjoitukset.

Aktiivisesti uutisia kommentoiva lukijamme arvioi, että vähintään joka kolmas uutista itseään arvosteleva teksti päätyy roskiin. Lukija toimitti julkaistavaksemme kaksi viime viikolla sensuroitua tekstiä. Kumpikaan ei riko kyseisten medioiden sivuillaan ilmoittamia sääntöjä, mutta molemmat pimitettiin. Uutisten väitteitä tukevia kirjoituksia on sen sijaan julkaistu runsain mitoin.

Helsingin Sanomat ei pitänyt lukijamme piikikkäästä kommentoinnista HS:n toimittajan kolumniin, jossa väitettiin, että jääkiekko on rauhan laji. Näin törkeä oli lukijamme:

"Kirjoittaja ei ole ilmeisesti muistanut mainita Sanoma-konsernin omistaman jääkiekkojoukkueen kannattajien toistuvia häiriköintireissuja eri puolella Suomea järjestettäviin jääkiekko-otteluihin. Milloin on poliisi ja milloin palokunta selvittelemässä näiden rauhanomaisten henkilöiden tekemisiä.

Myöskään kirjoittaja ei mainitse Suomenkin jääkiekkokatsomoissa esiintyvää ulkomaisiin pelaajiin kohdistuvaa rasismia. Mainita unohtuu myös jäähallien läpeensä sovinistinen ilmapiiri, jossa naisten tehtävä on heilutella muodostelmassa viuhkoja miesten iloksi ja kärkkyä pojilta yli jääviä jäävuoroja taitoluistelijoille. Jääkiekkopiirit ovat myös niin rauhanomaisia, ettei yksikään homoseksuaalinen jääkiekkoilija ole uskaltanut kertoa valuviastaan."

Ilta-Sanomissa puolestaan meni roskiin kommentti, joka arvosteli uutista, joka oli otsikoitu: Tapani Yli-Saunamäki vapautettiin "terveydellisistä syistä".

"Miksi syy on otsikossa epäilevästi lainausmerkeissä? Onko lehdellä jotain parempaa tietoa vankilasta päästetyn terveydentilasta? Vai onko parempaa lehtibisnestä langettaa epäilyksiä asioiden ylle?"

Kun siis luette suomalaisten medioiden uutiskommentteja, ottakaa huomioon, että Suomen olosuhteissa julkaistaan vain toivotut näkemykset. 

Ylioppilas Puupponen

Kiekkoviihdettä diktaattorille

VASTUULLISUUS Kansainvälinen jääkiekkoliitto on päättänyt, että vuoden 2014 MM-kisat järjestää Valko-Venäjän pääkaupunki Aljaksandr Lukashenka. Liitto korostaa, ettei päätös ole poliittinen, vaikka onkin.

Jääkiekkoyhteisö toimii täysin loogisesti. Sen nykyinen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa ja järjestää mukavaa ajankulua aitioeliitille. Jääkiekkoeliitti puolestaan on osa kansainvälistä ahneusjärjestelmää, jota yhteiskuntien säännöt ja arvokeskustelut eivät voisi vähempää kiinnostaa.

"Mielipidevangit ja muut systeeminvastaiset hipit tuskin olisivat edes tulleet kisoihin", Kullervo Kammola letkauttaa. 

Ylioppilas Puupponen

Automaattimetron Brünhilde ei vielä laula

HBL:n ohella olen lukenut myös Mirva Haltia-Holmbergin blogia. Kiitos Mirvalle, joka noudattaa julkisuuslakia toisin kuin HKL - siis koo-kirjaimella. Mirva nimittäin kertoo blogissaan sen, minkä HKL jättää kertomatta esityslistoillaan ja pöytäkirjoissaan. HBL - siis bee-kirjaimella - valotti keskiviikkona puolestaan sitä, mitä kaikkea HKL tekee rikkoakseen lakia.

HKL:n hallinto kun on pelkkä vitsi. Vai miltä kuulostaa tämän kaupunkilaisten verorahoilla elävän liikelaitoksen normaali käytäntö. Esityslistalla lukee, että esitys asiassa annetaan suullisesti kokouksessa. Ja saman pykälän kohdalla pöytäkirjassa lukee, että asia päätettiin esityslistan mukaan. Erinomaisen hyvää hallintoa ja julkisuutta?

Julkisen hallinnon periaate on, että päätökset pitää perustella, ja perustelut esitetään. Lukee kai jossain laissakin. Tähän ei riitä, että toimitusjohtaja perustelee itse itselleen, kertoo sen johtokunnan poliitikoille ja vaatii, että niin on saman tien päätettävä kuin hän sanoo. Tätä kirjoitettaessa HKL:n nettisivuilta löytyy niukkasanainen päätöstiedote ja Mirvan blogista selkeä selostus siitä, mitä toimitusjohtaja johtokunnalle esitti vasta kokouksessa ja miten johtokunta esityksen mieleisekseen muutti. Että näin noudatetaan hyvää hallintoa ja julkisuusperiaatetta - Mirvan blogissa.

Kun johtokunta viimeksi päätti, että toimitusjohtajan on neuvoteltava sopimuksen purkamisesta, toimitusjohtaja jatkoi neuvotteluja siitä, ettei sopimusta purettaisi. Lehtitietojen mukaan neuvoteltiin oivallisesta ajatuksesta. Sovitaan Siemensin kanssa, että se saa poiketa sopimuksesta miten haluaa ja ilmoittaa sitten jälkikäteen, paljonko se helsinkiläisille maksaa. Tällaista esitti siis HKL:n toimitusjohtaja, jota virka velvoittaa huolehtimaan kaupunkilaisten edusta.

Oliko sitten yllätys, että keskiviikkona toimitusjohtaja esittikin päätettäväksi, että sopimus puretaan? Ei ole. Voi arvata, että kaupungin lakimiehet ovat opettaneet johtajalle hankintalakia ja sitä, että vähemmällä pääsee kun tunnustaa. Toisaalta toimitusjohtaja lunasti ovelasti itselleen tilaisuuden jatkaa neuvotteluja Siemensin kanssa. Ja historian valossa ei ole vaikea ennakoida, kenen eduksi toimitusjohtaja neuvottelee, kun Siemensin johtaja on sanonut julkisuudessa, että puolet sopimuksesta on jo toimitettu.

HKL:n toimitusjohtaja on yhdessä Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan kanssa viivytellyt tämän sotkun kanssa vuoden. Sinä aikana on ehditty tehdä paljon sen takaamiseksi, että Helsinki maksaa vähintään 150 miljoonaa siitä, että Länsimetro Oy:n kirjanpidossa säästetään 50 miljoonaa. Lehtikommenttien perusteella tämä näyttää olevan tavoite edelleen, joten HKL:n toimitusjohtajan ponnistelut Helsingin vahingoksi jatkunevat.

Mirvan blogissa on kyselty, joko lihava leidi laulaa. Sanonta juontaa Wagnerin oopperasta Jumalten tuho (Götterdämmerung), jonka esitykset kestivät niin kauan, että katsojat alkoivat jo odottaa oopperan sankarin Brünhilden loppuaariaa. Mutta tuskin olemme vielä päässeet edes tähän Niebelungin sormus -sarjan neljänteen oopperaan, joka viimein tuhoaa Valhallan ja sen pahojen jumalten kirouksen.

Metro-Valtasen kirottu sormus lienee nyt Espoossa levittämässä pahuuttaan, metromafian valtaa pakottaa kaikki ihmiset maan alle pimeyteen ja uhraamaan veronsa metrojumalille. Sormuksen kirous ja lemmenjuomat hallitsevat virkamiehiä ja poliitikkoja edelleen. Kuka olisi Brünhilde, joka uhraisi poliittisen tai virkamiesuransa, heittäisi sormuksen roviolle ja paljastaisi totuuden?

Veli Hopea

Asuntoja Brezhnevin sotureille

POLIITTISET VIRAT Takavuosina hämmästeltiin röyhkeyttä, jolla Neuvostoliitto palkitsi uskollista puolue-eliittiään. Kansa jonotti kadulla tyhjän lihakaupan edessä, kun puolueväki kävi omissa salaisissa herkkumyymälöissä. Tavallinen ihminen asui vaatimattomasti ja monilla ei ollut edes omaa keittiötä. Parhaat asunnot oli varattu puolueen sotureille.

Suomessa systeemi on voimassa edelleen. Datshallaan pitkää vapaata viettävä Timo Räty sitoutti sihteerinsä solmimalla halvan ja elinikäisen sopimuksen työsuhdeasunnon vuokraamisesta. Aitoon neuvostotyyliin etu ei koskenut pelkästään sihteeriä, vaan myös sihteerin äidille järjestettiin tavallisten AKT:n rivijäsenten subventoima asunto.

De ja vu: AKT:n jäsenillä itsellään palkka riittää vaatimattomaan lähiöluukkuun - jotkut kuljetusammattilaiset oleskelevat jopa yhteisasunnoissa. NKP elää.

Rädyn tavoin pois töistä oleva sihteeri Nesrin Can on nyt tehnyt ilmoituksen työpaikkakiusaamisesta. Rädyn joukoissa uskollisesti seisova ihmisoikeusaktivisti Can voisi kertoa meille muille, minne voi ilmoittaa kansan kiusaamisesta jatkuvalla, röyhkeällä kohtuuttomuudella, joka vie uskon koko yhteiskuntaamme. 

Ylioppilas Puupponen

Kaapatut eläkerahat

AHNEUS Eläkeyhtiö Varma myy mökkejä, jotka ovat tähän saakka olleet sen henkilökunnan käytössä. Henkilökunta vastustaa myyntiä, koska se pelkää, että mökit myydään  Varman yhtiön johdolle ja lähipiirille. Syytä huoleen on, koska Varma on myynyt mökkejään johtajilleen vuosina 1999-2005, kertoo Helsingin Sanomat.

Varman toimitusjohtaja osoittaa ihailtavaa avoimuutta, kun hän kertoo, ettei kerro, myydäänkö mökit avoimesti vai suoraan Hyvä Veli -kerholaisille.  Hän on jo pariin kertaan sanonut, että nyt mökit ovat loppu, jotern syytä huoleen ei ole.

Työeläkeyhtiöissähän on tapana, että jos joku Hyvä Veli sattuu tarvitsemaan asunnon, eläkeyhtiö järjestää sen. Finanssivalvonnasta ei tarvitse huolehtia, koska asuntoja riittää kyllä Fivan hallituksenkin jäsenille.

Eläkemaksut ovat veron kaltaisia maksuja, joita jokainen työntekijä joutuu maksamaan. Niitä ei makseta valtiolle, vaan eläkeyhtiöille. Eläkeyhtiöissä valtaa käyttävät SAK ja EK.

SAK:lle ja EK:lle on käynyt valitettava mutta inhimillinen erehdys: ne ovat alkaneet pitää muiden rahoja ominaan. Eläkevarat kuuluvat kansalaisille, mutta SAK ja EK ovat tehneet niistä oman vallankäyttönsä välineen. Vakuutusmateematikko Olli Pusa puhuu renkien kaappauksesta: työntekijät kavaltavat omistajiensa rahat.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antoi maanantain MOT-ohjelmassa siunauksensa holtittomalle rahankäytölle. Pääosa varallisuudesta on hyvässä hoidossa, hän sanoi. Hän jätti sanomatta lauseen lopun:  ”joten tällaiset muutaman sadan tuhannen euron kuprut eivät tunnu missään”.

Eläkeyhtiöt muuten käyttävät Pusan mukaan vuosittain tuotteidensa markkinointiin satoja miljoonia euroja. On suorastaan koomista, että yhtiöt kilpailevat keskenään näistä veroluonteisista maksuista. Vähän niin kuin valtio järjestäisi mainoskampanjan ja sanoisi, että maksa verosi meille, älä kunnalle.

Salaneuvos Vilmi

Myös St1 haluaa keskittymistä

KESKITTYMINEN Suomen polttoainekaupassa pirteänä vaihtoehtona esiintynyt St1 on siirtynyt ABC-ketjun linjoille. Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen toivoo, että Suomen huoltoasemaverkosto harvenee radikaalisti. Toisin sanoen Anttonen haluaa, että bensakauppa keskittyy entisestään sitä jo käytännössä kolmestaan hallitseville tahoille, ja vaihtoehdot sekä kilpailu vähenevät.

Anttosen mukaan on huono asia, jos jossakin risteyksessä on neljä keskenään kilpailevaa bensa-asemaa. Hän on myös keksinyt uuden taloustieteen väittämällä, että kilpailun ja tarjonnan vähentäminen alentaisi polttoaineiden kuluttajahintoja.

St1 on tällä lausunnolla liittynyt siihen kasvavaan joukkoon, jossa rehellisestä markkinataloudesta halutaan eroon. Ovathan oligopoli, duopoli tai monopoli miellyttävämpiä toimiympäristöjä tahoille, jotka eivät kuluttajan kuuntelemista ja muutakin kiusallista nöyryyttä vaativassa markkinataloudessa pärjää.

Ylioppilas Puupponen

Silmäniloa Veljille

VALTA Hyvillä Veljillä on tänä aamuna kotiarestia ja golfvuorot siirretty iltaan, onhan äitienpäivä, eli toinen naisten päivistä. Onneksi loput 363 saadaan olla jätkien kesken ja päättää asioista ilman hameväen häiritseviä huomautuksia ja näkökulmia.

Maanantaina päästään jälleen Helsingin Pörssiklubille istumaan. Siinä se on kunnon klubi, 1520 jäsentä ja heistä naisia nolla. On pidetty tämä talouselämä tällaisena miesten juttuna hei. Naisilla on sitten omat osaamisalueensa.

Keskiviikkona on Keskiviikkokerho. Sielläkin voivat Markut, Hannut, Jussit ja Matit sopia asioista keskenään, eikä tarvitse lämmittää tyttöjen saunaa.

Perjantaina voisi käydä vaikka idänkauppaa junailevan East Officen 23-miehisen hallituksen kokouksessa, jos jäi kerhossa jotain kesken Kaskealan tai Liliuksen kanssa.

Ja pääsee sinne Pörssiklubillekin nainen, kun tulee miesseurassa ja on hyvä jätkä - ihan kuin 60-luvulla ravintoloihin yleensäkin. Niin lupasi klubin johtaja Michael Nyman, kun Yle teki jätkien kerhosta juttua. "Erittäin mukavaa, kun jokunen nainen aina tulee tänne klubille vieraaksi, niin on mullekin jotain silmäniloa", lausui Nyman ja toivottaa äideille menestystä kodin onnettarina.

Ylioppilas Puupponen

Median fanikerho

MEDIA Nyt se on oikein tutkien selvitetty, minkä jo tiesimmekin: Suomen mediasta ei saa objektiivista tietoa Nokiasta. (Suomalaiseksi poikkeuksellisen korkeatasoisen) sanomalehti Hufvudstadsbladetin  pääkirjoitustoimittaja Carl-Gustaf Lindenin väitöskirjan mukaan Suomen media myötäili Nokian viestejä, eikä suhtautunut yhtiöön kriittisesti sen menestysvuosina.

Siinä, missä Ruotsin media sanoi Jorma Ollilan "puolustautuneen", Suomen mediassa Ollila "vakuutti", että vaikeudet voitetaan. Lindenin mukaan Suomessa ei ole kriittisen journalismin perinnettä. Myös monen kansalaisen mielestä kriittisyys ja kielteisyys ovat sama asia.

Nokialla on 220 000 suomalaista omistajaa. Siis joka kymmenes työssä käyvä - toimittaja tai toimittajan juttujen kuluttaja - kulkee Nokian osakkeita taskussaan. Molemmilla osapuolilla on ollut hyvä syy pitää peukkuja Nokialle eli Suomelle, mutta journalismia se ei ole.

Suomen mediassa menevätkin sekaisin fanittaminen, neutraali tiedonvälitys ja pyrkimys vaikuttaa uutisoitavaan asiaan. Suomi on median mielestä vene, jota saa ja pitää ohjailla, muttei keikuttaa. Näin toimien media on tasoittanut tietä Hyvä Veli -verkostoille ja sisäsiittoisuudelle, joka on yksi syy suomalaisten arkielämän kalleudelle ja toimimattomalle demokratialle.

Ollessaan monessa tapauksessa myös osa Hyvä Veli -verkostoa media itse hyötyy hymistelystään. Suurimmat mediat ovat samalla alueensa taloudellisia tekijöitä alkaen Sanoma-konsernin laajasta omistuspohjasta eri toimialoilla. Syksyllä ilmestyvä, Helsingin jääkiekkopiireistä kertova kirja kuvaa, kuinka vähän Sanoman omistaman jääkiekkoseuran talousvaikeudet ovat saaneet julkisuutta konsernin lehdissä.

Helsingin Sanomien päätoimittaja luonnollisesti kiistää asian, eivähän Helsingin Sanomia koskevat, ei-toivotut tutkimustulokset voi olla totta.

Ylioppilas Puupponen

Suomi siirtymässä markkinatalouteen?

AHNEUS Nyt käy veljesten piireissä kuhina, sillä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uhkaa panna valtionfirmojen johdolle myönnetyt avomieliset lisäeläkkeet suurennuslasin alle. Urpilaisen mukaan lisäeläkkeet eivät tosiasiassa palkitse hyvin tehdystä työstä, vaan ovat pelkkää lisäansiota eläkepäiviä varten.

Suomen Demokraattisessa Kansantasavallassa näytetäänkin nyt pohtivan, pitäisikö maassa siirtyä markkinatalouteen. Valtion liike-eliitin osalta se tarkoittaisi sellaista ennen kokematonta tilannetta, että heidän taloudellinen tilanteensa voisi joissakin olosuhteissa myös heikentyä.

Voi tosin olla, että järjestelmä suojelee johtajat tällaiselta rajulta elämänmuutokselta, ja äkkiradikalisoitumisen kokeneen Urpilaisenkin puheet ovat voimassa vain kunnallisvaaleihin asti. 

Ylioppilas Puupponen

Teurasjätettä kansalle

SUHDETOIMINTA Elitarvikealalla haisevat taas nahkanriekaleet, kun Saarioisten Jyväskylän teurastamoa valvonutta Eviran eläinlääkäriä uhataan potkuilla.

Elintarviketeollisuutta valvovalla Eviralla onkin nyt kiire kiillottaa kilpeään. Talvella uutisoitiin, kuinka elintarviketeollisuuden tehokkaiden rattaiden väliin kiviä heittänyt, kalkkunoiden kuljetusolosuhteisiin puuttunut eläinlääkäri siirrettiin Evirassa syrjään. Onhan eläinten olosuhteiden parantaminen pois valtaansa koko ajan kasvattaneen elintarviketeollisuuden velikerholta.

Ruokatehtailuun on huolellisella vallankäytöllä rakennettu kauhun tasapainolla toimiva pyramidihuijaus, johon joutuvalla ei ole ulospääsyä. Muka-kilpaileva vähittäistavarakauppa ostaa tuotteet hyllyynsä muka-kilpailevalta elintarviketeollisuudelta. Ruokkivasta kädestä täysin riippuvainen maataloustuottaja pitää nyrkkiä taskussa, mutta tiukan paikan tullen, esimerkiksi eläinoikeusaktivismin edessä liittoutuu ruokkijoidensa kanssa kehumaan suomalaisen ruokaketjun eettisyyttä.

Suomalaisen ruokaketjun eettisyyden ydin on puhtaus. Aina kun kuulette pyramidin osapuolten hehkuttavan, kuinka Suomessa syödään Euroopan tai maailman puhtainta ruokaa, lukekaa asia oikein. Suomessa syödään hygieenisintä ruokaa, millä mahdollistetaan suurteollisuuden valta pienessä maassa ja pystytään pidentämään tuotteiden myyntiaikoja. Toisin sanoen myydään laillisesti mahdollisimman vanhaa ruokaa, jota valmistetaan mahdollisimman suurissa ja mahdollisimman kaukaisissa laitoksissa sen sijaan, että kehitettäisiin tuoretta lähiruokaa.

Siihen nähden on Eviralta merkityksetöntä näpertelyä selvittää, onko joku ihmisille sianruokaa myyvä einestehdas lähettänyt turkistarhojen elinkautisvangeille laillista vai laitonta teurasjätettä.

Ylioppilas Puupponen

P.S. Maailman onnellisimmassa maassamme ostetaan tänäänkin tonneittain hyvin säilyviä lihapyöryköitä, joissa on 19 prosenttia lihaa. (Linkkiä on tosin turha klikata, sillä asia mainitaan vain myyntipakkauksessa, pienellä.)

Jääkiekko: Asiakkaan mielipiteellä ei ole väliä

AHNEUS Helsingissä pelattavien jääkiekon MM-kisaotteluiden korkeista lipunhinnoista hermostuneiden asiakkaiden mielipidettä ei oteta huomioon. Asiasta ilmoitti sunnuntaina kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola. Puheenjohtaja Kummola jättää myöskin kulttuuri- ja urheiluministerin esittämän arvostelun "omaan arvoonsa", onhan se esitetty rahvaiden Facebookissa, jonne jääkiekon velikerhon eliittipamput eivät käsiään sotke.

Jääkiekkoeliitti huomauttaa arvosteijoille, että laji on kokonaisuudessaan muun yhteiskunnan yläpuolella, eikä se ota palautetta sen paremmin lipun hinnoista kuin mistään muustakaan, esimerkiksi lajissa pesivästä väkivaltakulttuurista. Tosin yhteiskunnan pitäisi rakentaa lisää jäähalleja veronmaksajien rahoilla, jääkiekon kalekerho muistuttaa.

Peleihin vielä menossa olevien rahvaiden tulee muistaa, että jääkiekon kansainvälisen käytännön mukaisesti kisakatsomoista poistetaan "yleisistä syistä" kaikki Kale-setää ja Aljaksandr Lukashenkaa arvostelevat lakanat.

Ylioppilas Puupponen

Automaattimetron pitkät jäähyväiset

VALEHTELU Pitkät jäähyväiset on Raymond Chandlerin dekkari, jossa maailman murjoma mutta aina oikeamielinen yksityisetsivä Phil Marlowe on vaikeuksissa kuolleeksi itsensä järjestäneen ystävänsä Terry Lennoxin kanssa. Marlowe vie asian päätökseen omalla oikeudenmukaisella tavallaan, jonka jätän tässä paljastamatta, jotta en pilaa mahdollisten lukijoiden tai elokuvan katsojien iloa.

Mistä löytäisimme helsinkiläisen Marlowen, joka veisi loppuun automaattimetron pitkittyvät jäähyväiset? Miksikö? Sen vuoksi, mitä lainaan tähän YLE:n sivulta, joka esittelee Robert Altmanin Marlowe-elokuvaa:

”Pitkät jäähyväiset kuvaa aidon chandlerilaista maailmaa, josta rehellisyys ja ihanteet ovat kadonneet, korruptio rehottaa poliiseja myöten, ja illuusioiden haihtuminen johtaa vain itsemurhaan tai itsepetokseen.
       Marlowe on tässä petosten ja väkivallan maailmassa ainoa, joka jaksaa enää välittää, mikä tekee hänestä automaattisesti myös häviäjän, ulkopuolisen, joka ei pysty pitämään kurissa edes kissaansa. Hänellä on kuitenkin jäljellä ylpeytensä ja siitä Marlowe pitää kiinni loppuun asti. Häntä voidaan hakata, potkia ja huijata, mutta hän ei anna periksi.”

Helsinkiläisiä on hakattu, potkittu ja huijattu automaattimetron kanssa kymmenen vuotta. Mutta vaikka totuus paljastuu ja käy selväksi jopa HKL:n johtokunnalle, virkamiehet elävät omassa maailmassaan, jossa on ikuinen ratkaisu neuvotteluista Siemensin kanssa. Vai mitä voi sanoa siitä, kun johtokunta päättää, että virkamiesten on valmisteltava kaupan purku ja uusi hankinta, niin HKL julkaisee tiedotteen uudesta avauksesta neuvotteluissa Siemensin kanssa.

Johtokunta ei käskenyt neuvotella Siemensin kanssa kilpailutetun hankintasopimuksen muuttamisesta, vaan purkamisesta. Eikä johtokunta lain puitteissa voi muuta tehdäkään. Ei pitäisi voida virkamiestenkään, mutta jos yhteiskunnassa rehellisyys ja ihanteet ovat kadonneet ja korruptiokin rehottaa, kuten muutamista viime aikojen tuomioista olemme nähneet, virkamiehet voivat pettää itseään, toisiaan ja kaupunkilaisia väittämällä laittomuuksia laillisiksi.

Mitä voi kaupunkilainen tehdä, kun koko virkakoneisto näyttää olevan läpimätä. Kukaan ei myönnä olevansa vastuussa mistään. Kaupunginjohtajat ”luottavat” alaisiinsa eivätkä johda heitä. Eivät luultavasti osaa eivätkä ymmärrä, koska poliittisten lehmäkauppojen tuloksena ei nimitetä päteviä vaan sopivia kaupunginjohtajia.

Marlowe ei saa kuria edes kissaansa, mutta Helsingissä valta pitää vahtikoiransakin kurissa. Automaattimetro on kalliimpi ja useampia kaupunkilaisia ja enemmän koskettava asia kuin Guggenheim. Eikä automaattimetro ole makuasia kuten Guggenheim. Mutta televisiolta ja muulta valtamedialta ei heru aukeamia ihmettelemään, miksi virkamiehet mielistelevät Siemensiä lainvastaisella toiminnalla tai eivät välitä. Ja ne, jotka välittävät ja tietävät, eivät uskalla sanoa sitä omalla nimellään. Koska sitten loppuvat konsultti- ja juristipalveluiden kaupat, näin he sanovat lauantain 5.5. HBL:ssä. (Tässä linkki, joka johtaa jutun käännökseen Mirva Haltian 3.5. blogin kommentissa, joka jätetty 5.5.)

30 vuotta sitten Helsingissä oli Marlowe nimeltä Metro-Sainio. Valta teki silloinkin kaikkensa hyvien veljien suojelemiseksi, mutta edes yksi johtaja, Metro-Valtanen saatiin tuomiolle. Isompien herrojen asiaa onnistuttiin venyttämään niin, että todetut rikokset vanhenivat. Näyttää siltä, että tämän päivän Automaattimetro-Valtanen pelaa myös aikaa. Nyt on pelattu jo vuosi. Tavoitteena tietenkin hetki, jolloin voi sanoa, että lain mukainen menettely sopimuksen purusta ei ole enää mahdollinen. Siksi on vain pakko ostaa Siemensiltä, maksaa mitä Siemens haluaa ja lisäksi vielä hyvitykset ja vahingonkorvaukset niille, joita kaupankäynnissä huijattiin. Vaikka kakki on valhetta.

Veli Hopea

Keskuskauppakamari: Hyvä veli -kerhoa ei ole

VALTA Hyvä veli -kerhon blogi ja kaikki vihjailut hyvä veli -järjestelmän olemassaolosta pitäisi lopettaa. Tätä mieltä on Keskuskauppakamari, joka on tehnyt asiasta selvityksiä. Niiden mukaan Suomesta ei ole löytynyt yhtään tapausta, jossa veljet olisivat auttaneet sopimattomalla tavalla toinen toisiaan.

M.O.T.

Ylioppilas Puupponen

Rautava: Kaupunginhallitus on demokratian irvikuva

VALTA Helsingin kaupunginhallitus on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) mukaan demokratian irvikuva. Rautava pitää käsittämättömänä sitä, että hänen ajamansa Guggenheim-hanke kaatui kaupunginhallituksessa päätymättä koskaan kaupunginvaltuuston demokraattiseen käsittelyyn. Samaa mieltä on myös kokoomusryhmän vetäjä Tatu Rauhamäki.

Tästä ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että hallituseliitti itsekin myöntää, että kaupunginhallitus ei ole demokraattinen elin, eikä se näin ollen edusta kaupunkilaisia. Enää puuttuukin looginen johtopäätös: koko kaupunginhallituksen lakkauttaminen ja kansalaisille tärkeiden asioiden päättäminen kaupunginvaltuustossa ilman kaupunginhallituksen sormeilua.

Myös Helsingin kaupunginhallituksen näkymätön jäsen, Helsingin Sanomat on katkera ja kiukkuinen siitä, ettei saanut ahkerasti kampanjoimaansa hanketta läpi.

Ylioppilas Puupponen

Ostakaa työllistävän yhtiömme osakkeita

YHTEISKUNTA Tiesittekö tai muistitteko, että joskus oli maailmassa aika, jolloin ihmisten irtisanominen ei ollut yrityksen uskottavuutta kasvattava seikka, ja ihmisten työllistäminen oli asia, josta yritykset kertoivat jopa mainoksissaan.

Ulkohuussin lehtipinosta poimitussa Suomen Kuvalehdessä 50/1973 houkuttelee Huhtamäki-yhtymä lukijoita ostamaan osakkeitaan. Mainoksessa on taulukkoja, jotka ylpeilevät yrityksen kehityksellä. Vuoden 1973 liikevaihto on kasvamassa edellisvuodesta 25 prosenttia. Vieressä on taulukko, jossa esitellään myös ripeää kurssinousua sekä henkilökunnan lukumäärää, jonka kehutaan kasvavan 50 prosentilla samaisena ajanjaksona.

Tämä päivänä tällaisia mainoksia ei julkaista. Yritystä, joka palkkaa valtavia määriä ihmisiä, ja nopeammin kuin liikevaihto ja pörssikurssi kasvaa, kutsutaan kriisiyhtiöksi. Nykyään samanlaisessa mainoksessa pitäisi olla todisteita henkilöstömäärän "tehostamissuunnitelmista", ja ainoa henkilöstö, johon kunnon firma panostaa, on johto ja johdon kannustava törkeä ansiotaso.

Ja hei älkää napisko siellä, talouselämä on mennyt koko ajan parempaan suuntaan, te luuserit ette vain ymmärrä sitä. Eikä vaihtoehtoja ole.

Ylioppilas Puupponen

Ahneus maistuu kansalle

PALKKA Kansa on muuttanut mielensä: ahneus onkin ok, ja ansiottomia etuja tulee saada, jos edut hyödyttävät itseä. Sen todistaa Suomessa vellova poru siitä, että hallitus aikoo rajoittaa omalla autolla ajettavien työajojen kilometrikorvauksia.

On julkinen salaisuus, että autonkäytön kilometrikorvaus on reilusti ylihinnoiteltu. Toisin sanoen jokainen korvattu autoilukilometri tuottaa saajalleen verotonta tuloa. On makuasia, onko 45 sentissä paljon vai hyvin paljon liikaa, mutta ylihinta on kiistaton. Monellakaan tavanomaisella autoilijalla ei olisi varaa autoonsa, jos jokainen kilometri todella maksaisi 45 senttiä.

Kilometrikorvausta on nostettu poliitikkojen, viranomaisten ja autoilun lobbausjärjestöjen konsensuksella vuosi toisensa jälkeen, vaikka polttoaineen reaalihinta ja huoltokustannukset ovat pysyneet paikallaan, ja autokannan keskikulutus on peräti laskenut. Liikenneministeri Kyllönen ei konsensuksesta tiennyt, vaan ryhtyi ajamaan vääryyden korjaamista. Siitäkös meteli syntyi.

Myös Puupponen on päässyt nauttimaan ansaitsemattomasta edusta, jolla tuetaan yksityisautoilua ja kierretään veroja. Muuan toimeksiantaja halusi korvata Puupposen tekemän 400 kilometrin junamatkan mieluummin kalliimpina autokilometreinä, koska näin voitiin alentaa varsinaista korvausta, josta pitää maksaa verot.

Puupponen matkusteli taannoin myös eräässä työporukassa, jossa matkakorvaukset kulloinkin nostava kuljettaja oli velvollinen tarjoamaan muille aterian kompensaatioksi siitä, että sai laskuttaa kilometreistä. Ilmaiseksi saadut ateriat luonnollisesti perittiin kaiken päälle vielä työnantajalta.

Yhdessä Puupposen laskuttamassa firmassa puolestaan hämmästeltiin kilometrikorvauksia, joita Puupponen peri rehellisesti moottoripyörällä ajettuina, kun sillä ne ajettiin. Kukaan muu ei ollut aiemmin tällaista tehnyt, saahan autokilometreinä laskuttaen paremmat rahat.

Mutta ei hätää, autokansa: eiväthän hallitus ja Kyllönen esitä mitään muutosta itse ongelmaan, eli siihen, että kilometrikorvaus on 45 senttiä, vaikka sen pitäisi olla selvästi vähemmän. Tekeillä on vain 15 000 kilometrin leikkuri innokkaimpaan ajeluun.

Toivotamme siis rattoisia ahneuskilometrejä toisillemme. Jokainen tuloverojen kiertämiseksi laskutettu 10 kilometriä vie lapselta tai vanhukselta varat yhdeltä aterialta. Ne voi ottaa vaikka niiltä surkeilta, jotka eivät aja korvattavia kilometrejä, eivätkä täten ole autokansan raha-automaatin piirissä.

Ylioppilas Puupponen

Perustuslaki sai taas kyytiä

VALTA Parodiassa nimeltä Helsinki nähtiin jälleen uusi osa. Kokoomuspuolue valitsi kaupungille apulaiskaupunginjohtajaksi demarin. Muilla ei ollut asiaan sanomista, ei edes kokoomuslaisilla valtuutetuilla, koska heidät oli määrätty omasta kannastaan riippumatta äänestämään puolueen tahdon mukaan.

Kummallista tässä asiassa ei ole se, että Kokoomus ja Helsingin kaupunginvaltuusto rikkovat avoimesti Suomen perustuslakia ja syrjintälakia. Ei sekään, että kuukausi sitten Jussi Pajunen valittiin kaupunginjohtajaksi ilman minkäänlaista keskustelua mistään. Poliittisilla puolueillahan on omat lakinsa ja toverituomioistuimensa, joiden valta menee yli korkeimman hallinto-oikeuden.

Kummallista on vain se, että ei noudatettu edes puolueiden omia lakeja. Niiden mukaan vihreiden olisi pitänyt saada valita tällä kertaa apulaiskaupunginjohtaja. Koska vihreillä on vähemmän kaupunginjohtajia kuin demareilla, vaikka vihreillä on enemmän valtuutettuja kuin demareilla. Demareilla tosin oli asialle hyvä selitys, kunnallisvaalien läheisyys. Sillä voihan olla, että ensi vaaleissa demarit ovatkin vihreiden edellä, joten on aivan oikein varmuuden vuoksi valita vaalien alla demarijohtaja.

Demareiden selitys ei kuitenkaan vaikuttanut Kokoomukseen vaan se, että Kokoomus halusi vapautuvan kansliapäällikön paikan. Kokoomus ei voinut mitenkään saada lisää kaupunginjohtajia, kun se on jo saanut kaksi edellistä. Puoluelakeja noudattamalla se ei olisi saanut mitään muutakaan laitonta poliittista virkanimitystä.

Mutta hyvien veljien sulle-mulle-järjestelyssä Kokoomus antaa demareille kaupunginjohtajan viran ja demarit antavat Kokoomukselle kansliapäällikön viran. Tuleehan siitä mukavaa hyvitystä, kun demareiden presidentti istutti apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyvän kansliapäällikön virkaansa vastoin esittelijän ja Kokoomuksen tahtoa.

Taas on lehmäkauppa käyty ja valtakunnassa kaikki hyvin.

Veli Hopea

PS: Vihreäthän voivat saada hyvitykseksi pelastusjohtajan paikan. Se lieneekin heille mieluinen, jotta turvallisuusongelmat eivät metrossa enää kiusaa. Sopiva henkilökin löytyy. Vankkaa automaattimetrokokemusta omaava HKL:n johtokunnan puheenjohtaja lienee jo ansainnut palkintovirkansa.

Osinkoja verorahoista

KANSA MAKSAA Keskustan mediakonserni Joutsen Media jakoi osinkoja voitollisesta tuloksesta, joka saavutettiin vasta puoluelehti Suomenmaalle verorahoista jaettavan viestintätuen avulla. Puolueen viestintään tarkoitettu veroraha ei siis päätynytkään puolueen viestintään, vaan osakkeenomistajille.

Asiassa ei puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan ole mitään erikoista, ja näin on ollut tapana tehdä ennenkin. Puolueet jopa rukkasivat asiaa koskevan lain tukemaan tällaista järjestelyä.

Jos Joutsen Median hallituksessa olisi tullut mieleen sellainen käsite kuin kohtuullisuus, osingot olisi jätetty jakamatta tilanteessa, jossa puoluelehti on joutunut irtisanomaan ihmisiä ja tulos on vain niukasti voitolla.

Mutta sehän on nähty jo ennenkin, ettei kohtuullisuutta kaipaavien kannata kääntyä minkään puolueen puoleen. Enää pitäisi tietää, missä kohtuutta voi vaatia, kun demokratiaa se ei kiinnosta. 

Ylioppilas Puupponen

Veikkauksen kahvinkeittäjä

PERUUTUS Täytyy perua eilinen puhe siitä, että Risto Nieminen olisi säikähtänyt Paavo Arhinmäkeä ja eronnut Veikkauksen johdosta. Syy oli toinen: Nieminen sai potkut. Näin kertoo Helsingin Sanomat. Muut asiat eilisessä tekstissä pitävät paikkansa: Nieminen saa vuoden palkkaa vastaavan erorahan, 360 000 euroa, ja säilyttää eläke-etunsa. Tosin hän joutuu tyytymään naurettavaan 226 000 euron vuosieläkkeeseen, koska hän lähtee työstään kesken kaiken. Oikeudenmukaista olisi tietysti ollut, että hänelle olisi maksettu täysi 264 000 euron eläke.

Helsingin Sanomien mukaan Veikkauksen hallitus kyllästyi siihen, että Nieminen halusi jättäytyä täydellä palkalla ja eläke-eduilla ”asiantuntijaksi”, siis kahvinkeittäjäksi.

Hyvä veli -järjestelmään kuuluu, että vaikka miten pilaat yhtiön asiat, eduista et joudu luopumaan. Joku saattaa muistaa Stora Enson edellisen toimitusjohtajan Jukka Härmälän, joka teki yhtiölleen viiden miljardin euron tappiot huonoilla yrityskaupoilla, mutta nauttii edelleen 57 000 euron kuukausieläkettä.

Nieminen ei ehtinyt tehdä Veikkaukselle muuta vahinkoa kuin vahvistaa sen, että demarivetoiset valtionyhtiöt tekevät samanlaisia välistävetoja kuin porvaripuolen veljet. 

Salaneuvos Vilmi

Elop, troijalainen Nokiassa

JOHTAMINEN Nyt on kuultu kolme osavuotiskatsausta. Ensin Nokian syöksykierre, sitten Microsoftin hienoinen menestys ja viimeksi Applen riemuvoitto. Apple teki voittoa sen verran kuin Nokialla oli liikevaihtoa. Ja Apple myi älypuhelintaan kolme kertaa niin paljon kuin Nokia kaikkia älymallejaan. Tai 17 kertaa niin paljon kuin Nokia Windows-puhelimia.

Silloin kun Elop tuli Nokiaan, maailmassa oli Nokian puhelimia, iPhoneja ja Android-puhelimia.

Elopin aikana ihmisille tehtiin selväksi, että Nokian puhelimet olivatkin Symbian-puhelimia. Suomeksi: Nokia ei olekaan enää brändi, vaan Symbian.

Elop ilmoitti, että Symbian lopetetaan ja sen kehittäjät saivat potkut. Elop siis teki selväksi, että se mikä ennen oli Nokia, on nyt roskaa. Suomeksi: Elop tuhosi hetkessä vuosia rakennetun Nokian brändin maailman johtavana matka- ja älypuhelinfirmana.

Microsoftilta tullut Elop kertoi, että Symbianin ja Nokiassa Symbianin seuraajaksi tehdyn Meegon tilalle Nokian puhelimiin tuleekin Microsoftin puhelin-Windows. Käyttöjärjestelmä, joka ei ollut kelvannut siihen mennessä kenellekään. Siis Nokian puhelimista tuleekin Windowseja. Tosin vasta joskus vuoden päästä. Suomeksi: Elop sanoi, että älkää ostako Nokian puhelimia vuoteen, koska ne ovat huonoja, eikä niitä enää tulevaisuudessa tueta.

Sitten kun Nokian valmistamat Windows-puhelimet vihdoin tulivat markkinoille, niiden nimi ei ollut Nokia vaan Lumia. Ja niitä saivat ostaa vain hyvät amerikkalaiset, joiden kuuluu saada kaikki ensin. Sekin, mitä tekee suomalainen firma. Suomeksi: Windows-nimiset puhelimet olivatkin vain lupauksia, joilla oli jokin uusi ja tuntematon nimi.

Kun Elop on ollut puolitoista vuotta Nokian johtaja, maailmassa on iPhoneja ja Android-puhelimia. Ei enää Nokioita, mutta ei edelleenkään Windows-puhelimia.

Puolessatoista vuodessa Elop on tuhonnut Nokian, entisen matka- ja älypuhelinten maailmanmarkkinoiden johtajan. Nokian osakkeen arvo on romahtanut käytännössä olemattomiin, markkinaosuus kadonnut ja luottokelpoisuus vajonnut roskalainaluokkaan. Puolet Nokian osaamisesta eli ohjelmistopuoli on hävitetty ja itsenäinen Nokia on tehty riippuvaiseksi Microsoftista, joka puuhastelee Windows-versioitaan siten, kuin sille itselleen sopii.

Elopin edeltäjä Nokian johtajana ei ymmärtänyt, että kansalaiset haluavat Applen iPhonen kaltaisia puhelimia. Se oli kuitenkin pientä verrattuna sarjaan emämunauksia, joilla Elop tuhosi Nokian, maailman johtavan älypuhelinbrändin sekä yrityksen.

Miksi Elop tuhosi Nokian? Ei Elopin tarkoitus ollut tuhota Nokiaa, vaan Nokian kautta Microsoftin piti päästä mobiilin tietotekniikan markkinoille. Sillä siellä on tietotekniikan tulevaisuus, jota jakoivat Apple, Google ja Nokia. Elop oli troijalainen, joka valloitti Nokian sisältä ja alisti Microsoftin juoksupojaksi.

Ei ole Microsoftin ja puhelin-Windowsin etu kaataa Nokiaa. Se tapahtui vain siksi, ettei Elop osannut tehdä sitä, mikä oli Microsoftilta saatuna tehtävänä.

Tuote pitää myydä loppuasiakkaille, ei välittäjälle. Eikä Nokian arvo ole se, että se on markkinajohtaja, vaan se, että firmalla nimeltä Nokia oli brändi nimeltä Nokia. Kun tuhoaa Nokian brändin, Nokiasta ei ole enää apua surkean puhelin-Windows-brändin menestymiselle.

Kuinka moni tietää, mikä käyttöjärjestelmä on iPhonessa? Ei tarvi tietää, ei kiinnosta. Ihan samalla tavalla kun ei kiinnostanut Nokian Communicatorissakaan. Androidin istuttaminen Nokian puhelimiin olisi ollut noloa. Mutta Nokian brändin tuhoaminen Windowsin kauppaamiseksi oli katastrofi. Siitä tulemme muistamaan troijalaisen nimeltä Elop.

Yhtiökokouksessa 3.5. pitää tehdä oikeita päätöksiä.

Piensijoittaja Virtanen

Veikaten voitat

ELÄKEPOMMI Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen eroaa tehtävästään. Hän saa erokorvauksena 12 kuukauden palkan eli 324 000 euroa. Niemisen kuukausipalkka on 27 000 euroa, ja kuten kaikki tämän tason veljet, hän on tietysti jokaisen sentin arvoinen. Läksiäislahjaksi Nieminen saa myös mukavan eläkkeen, 66 prosenttia palkasta. Veikkaus eli valtio pääsee vieläpä maksamaan sitä hyvinkin 30 vuotta, koska Nieminen on vasta 60-vuotias.

Kyllähän tämän tasoinen kaveri on saanut elämässään niin paljon aikaan, että hänet voidaan jo vapauttaa tehtävistään. Aivan eri asia on, jos firman reskontran hoitaja haluaa eläkkeelle. Hänen kohdallaan se olisi täysin vastuutonta, koska meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että ihmiset jäävät ennen 65. ikävuottaan pois töistä.

Niemisen lähtöön ei tietenkään ”liity mitään dramatiikkaa”, kuten on tapana todeta, kun johonkin asiaan liittyy dramatiikkaa.

Veikkaus kuuluu kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas.) hallinnonalaan. Ministeri totesi tammikuussa, että tämmöiset lisäeläkkeet, joita Niemisellekin maksetaan, eivät sovi valtionyhtiöön. Pian tämän jälkeen ministeri Heidi Hautala (vihr.) laittoi Finnairin hallituksen kävelemään, koska hallituksen hyvät veljet olivat järjestelleet asuntoja keskenään.

Niin on jos siltä näyttää, sanoi Mauno Koivisto, ja nyt näyttää siltä, että Risto Nieminen on säikähtänyt. Hän on alkanut pelätä, että ministeri tulee ja vie häneltä suurella vaivalla rakennetut eläke-edut. Parasta on, että lähtee juoksemaan ja kahmaisee kassasta mukaansa niin ison summan kuin jaksaa kantaa.

Salaneuvos Vilmi