AHNEUS Veropakolaisilla on yhteiskuntamme sisään soluttautunut propagandapiiri. Piiri koostuu suurimmasta osasta keskeisiä poliitikkoja. Heidän käytössään on kahdeksanosainen ikiliikkuja, jolla yhteiskunta kurjistetaan pikkuhiljaa rapakuntoon.
Tarmokkaalla toiminnallaan kurjistajaveljet houkuttelevat Suomen kaltaisiin yhteiskuntiin Mustan talouden verenimijöitä, jotka keräävät voitot ja vievät ne muualle turvaan.
Toiminnan rakenne avataan hyvin Helsingin Sanomien jutussa. Siinä kerrotaan, että Suomessa terveyspalveluiden kilpailutuksia voittanut Attendo tuottaa vuosi toisensa jälkeen tappiota ja siirtää voitot konsernin sisällä Luxemburgiin.
Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi, josta Puupponen kirjoitti tekstissään Musta talous. Mustassa taloudessa ei ole kyse terveestä ja vapaasta kilpailusta, joka on hyvä asia. Musta talous on loisimista verovaroin rakennetuissa yhteiskunnissa ottamatta osaa niiden rahoitukseen. Samalla Mustan talouden jätit syövät pienemmiltä, rehellisiltä yrityksiltä eväät menestyä markkinoilla.
Mustalla taloudella on politiikassa niin paljon ystäviä, ettei sitä edes yritetä pystäyttää. Kurjistajaveljien kahdeksan osan ikiliikkuja on kehäpäätelmä, joka toteuttaa itse itsensä.
Alkulämmittely:
1. Ryhdytään puhumaan Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta.
2. Vaaditaan sekä veronalennuksia että julkisen sektorin tehostamista. Väitetään, että yhteiskunnan itsensä hoitamat palvelut tulevat kalliimmiksi kuin yksityisten hoitamana.
3. Ryhdytään vaatiman julkisten palveluiden kilpailuttamista tai kokonaan ulkoistamista.
Hihojenkäärintä:
4. Toteutetaan kohta 3 vedoten julkisessa rahankäytössä saavutettaviin säästöihin ja puhutaan, että näin turvataan verovaroin tuotetut palvelut.
5. Tarjouskilpailun seurauksena kohteita voittavat suuret, kansainväliset terveyspalveluketjut. Lohdutellaan, että ne kuitenkin maksavat veronsa Suomeen siinä missä muutkin.
Välihämmästely:
6. Kansainvälinen terveyspalveluketju on rakentanut sisäänsä rahansiirtohimmelin, jolla vältetään mahdollisimman täydellisesti veronmaksu Suomen kaltaiseen valtioon.
7. Toisin kuin vaiheessa 4 uskoteltiin, Suomi saa entistä vähemmän verotuloja, ja kyky huolehtia verovaroin tuotetuista palveluista heikkenee.
Loppufantastisointi:
8. Palataan kohtaan 1 ja vaaditaan suuryritysten verotuksen alentamista sille tasolle, että kansainvälinen himmeliketju suvaitsisi harkita verojen maksamista Suomeen.
Ylioppilas Puupponen
tiistai 29. lokakuuta 2013
tiistai 22. lokakuuta 2013
Musta talous
AHNEUS Ylen Ulkolinja esitti illalla 17.10. lasten nukkumaanmenoajan jälkeen hollantilaisen kauhudokumentin Laillista veronkiertoa. Dokumentti todisti, kuinka jälleen kerran todellisuus on dekkareitakin hirveämpää, kun kyse on talousrikollisuudesta.
Paitsi, että kyse ei ollut talousrikollisuudesta, sillä jo ohjelman nimenkin mukaan globaali verosuunnittelu on täysin laillista, ja siitä hyötyvien tai hyötyjiä hännystelevän kansanosan mielestä ihan ok.
Dokumentissa kerrottiin mm. amerikkalaisesta kahvilaketju Starbucksista, joka maksaa kotimaahansa peräti 1,9 prosentin verot. Britanniassa Starbucks on toiminut 15 vuotta, ja jokainen tilikausi on ollut muka tappiollinen. Rahat kuljetetaan Hollantiin, joka on valtiona luvannut kahvilajätille mukavan pienen veroprosentin. Tätä prosenttia ei yhteisellä sopimuksella kerrota kenellekään, ei edes Hollannin veronmaksajille.
Tässä on konkreettisimmillaan se yhteiskuntien kyykytysjärjestelmä, jonka globaalit rahavoimat ovat onnistuneet parin vuosikymmenen aikana rakentamaan. Jättiyhtiöt laittavat valtiot tappelemaan keskenään verotuksen alentamisesta, ja nöyrin yhteiskunta saa palkkioksi jättiyhtiön miljardit verotettavaksi mitättömällä prosentilla. Näistä murusista yhteiskuntien pitää kilpailla nakertamalla sitä hyvinvointia, joka 1900-luvulla yhdessä rakennettiin.
Tavallisille kansalaisille selitetään, kuinka julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, ja keskiluokan verotusta on kiristettävä. Kestävyysvajeen nimissä kurjistetaan julkista sektoria ja sen tuottamia palveluita, ja yksityisen puolen palkkakierroksilla elinkeinoelämä korostaa, kuinka palkankorotuksiin ei nyt ole varaa. Mitäs palkankorotuksia tappiolliset jättiyhtiöt voisivat maksaa, kun voitot on kuskattu veroparatiiseihin turvaan.
Eikä siinä vielä kaikki: hollantilaisdokumentti kysyy lopuksi, mitä ihmettä nämä taxfree-seteleissä kylpevät globaalikroisokset rahoillaan tekevät, kun sitä tulvii ovista ja ikkunoista. He lainaavat rahat kovalla korolla valtioille, joilta rahat on ensin viety veroja pakoon. Täydellinen rikos!
Kansainvälisen veronkierron, kauniisti sanottuna verosuunnittelun ympärillä on massiivinen tilitoimistobisnes. Ammattilaiset opastavat suuryrityksiä pakenemaan veroja, ja pidättyvät kommentoimasta ilmiötä. Puupponen googlasi huvikseen hakusanalla "globaali veronkierto". Ja kas, heti ensimmäisellä sivulla tarjosi palveluksiaan tunnettu tilitoimisto, jonka "asiantuntijat hyödyntävät laajaa osaamistaan asiakkaiden eduksi veroseuraamyskysymysten selvittelyssä". Pienipalkkaisilla työntekijöillä, joiden verotus saattaa olla 10-20 kertaa kovempi kuin globaaleilla veronkiertojäteillä, ei ole mahdollisuutta palkata tilitoimistoa tekemään "verotusta ja taloutta koskevia vaikutusarviointeja".
Vallankäyttäjät ovat Suomessakin olevinaan huolissaan harmaasta taloudesta. Harmaalla taloudella tarkoitetaan työn teettämistä verottomana niin, että tekijä saa palkkansa puhtaana käteen, ja teettäjä säästyy veroilta. Globaalit veronkiertäjät pistävät paremmaksi. Ne saattavat hoitaa maksamistaan minipalkoista työnantajalle kuuluvat verot, mutta voitot viedään yhteiskuntien ulottumattomiin.
Globaali veronkierto on Musta talous, joka aiheuttaa jättimäisen vajeen kaikkien yhteiskuntien kassaan. Starbucksin tapaus selittää sen, miksi Suomenkin rahapiireissä on ryhdytty vaatimaan yritysverotukselta mallia, jossa vain voittoa tuottavia yrityksiä verotetaan.
Ilman Mustaa taloutta yhteiskunnan käytettävissä olisi yhtäkkiä valtava määrä rahaa julkisiin palveluihin ja yleiseen hyvinvointiin. Ei tarvitsisi puhua juustohöylästä, leikkauksista ja sulkemisista. Musta talous antaa vastauksen niille kaikille, jotka ovat ihmetelleet, miksi vielä 1980-luvulla oli varaa kaikenlaiseen, ja nyt ei ole. Siksi, että rahan liikkeet olivat vielä kontrollissa, eikä rahaeliitti kyykyttänyt yhteiskuntia. Mustan talouden panttivangiksi otettu yhteiskunta höylää, leikkaa ja lopettaa, loputtomiin.
Musta talous todistaa, kuinka 1900-luvun yhteiskunnallinen kehitys oli yhden prosentin eliitin mielestä vain hairahdus, joka pitää korjata palaamalla menneisyyden harvainvaltaan.
Kaikki maailman kansakunnat tulisi välittömästi koota samalla kellonlyömällä katsomaan yhdessä hollantilaisten dokumentti. Elämää ei jatkettaisi, ennen kuin on saatu useamman miljardin kansalaisen vastaus kysymykseen, haluammeko tosiaan takaisin 1800-luvulle, ja sallimmeko tämän kaikkien aikojen suurimman ryöstön jatkuvan.
Ylioppilas Puupponen
Paitsi, että kyse ei ollut talousrikollisuudesta, sillä jo ohjelman nimenkin mukaan globaali verosuunnittelu on täysin laillista, ja siitä hyötyvien tai hyötyjiä hännystelevän kansanosan mielestä ihan ok.
Dokumentissa kerrottiin mm. amerikkalaisesta kahvilaketju Starbucksista, joka maksaa kotimaahansa peräti 1,9 prosentin verot. Britanniassa Starbucks on toiminut 15 vuotta, ja jokainen tilikausi on ollut muka tappiollinen. Rahat kuljetetaan Hollantiin, joka on valtiona luvannut kahvilajätille mukavan pienen veroprosentin. Tätä prosenttia ei yhteisellä sopimuksella kerrota kenellekään, ei edes Hollannin veronmaksajille.
Tässä on konkreettisimmillaan se yhteiskuntien kyykytysjärjestelmä, jonka globaalit rahavoimat ovat onnistuneet parin vuosikymmenen aikana rakentamaan. Jättiyhtiöt laittavat valtiot tappelemaan keskenään verotuksen alentamisesta, ja nöyrin yhteiskunta saa palkkioksi jättiyhtiön miljardit verotettavaksi mitättömällä prosentilla. Näistä murusista yhteiskuntien pitää kilpailla nakertamalla sitä hyvinvointia, joka 1900-luvulla yhdessä rakennettiin.
Tavallisille kansalaisille selitetään, kuinka julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, ja keskiluokan verotusta on kiristettävä. Kestävyysvajeen nimissä kurjistetaan julkista sektoria ja sen tuottamia palveluita, ja yksityisen puolen palkkakierroksilla elinkeinoelämä korostaa, kuinka palkankorotuksiin ei nyt ole varaa. Mitäs palkankorotuksia tappiolliset jättiyhtiöt voisivat maksaa, kun voitot on kuskattu veroparatiiseihin turvaan.
Eikä siinä vielä kaikki: hollantilaisdokumentti kysyy lopuksi, mitä ihmettä nämä taxfree-seteleissä kylpevät globaalikroisokset rahoillaan tekevät, kun sitä tulvii ovista ja ikkunoista. He lainaavat rahat kovalla korolla valtioille, joilta rahat on ensin viety veroja pakoon. Täydellinen rikos!
Kansainvälisen veronkierron, kauniisti sanottuna verosuunnittelun ympärillä on massiivinen tilitoimistobisnes. Ammattilaiset opastavat suuryrityksiä pakenemaan veroja, ja pidättyvät kommentoimasta ilmiötä. Puupponen googlasi huvikseen hakusanalla "globaali veronkierto". Ja kas, heti ensimmäisellä sivulla tarjosi palveluksiaan tunnettu tilitoimisto, jonka "asiantuntijat hyödyntävät laajaa osaamistaan asiakkaiden eduksi veroseuraamyskysymysten selvittelyssä". Pienipalkkaisilla työntekijöillä, joiden verotus saattaa olla 10-20 kertaa kovempi kuin globaaleilla veronkiertojäteillä, ei ole mahdollisuutta palkata tilitoimistoa tekemään "verotusta ja taloutta koskevia vaikutusarviointeja".
Vallankäyttäjät ovat Suomessakin olevinaan huolissaan harmaasta taloudesta. Harmaalla taloudella tarkoitetaan työn teettämistä verottomana niin, että tekijä saa palkkansa puhtaana käteen, ja teettäjä säästyy veroilta. Globaalit veronkiertäjät pistävät paremmaksi. Ne saattavat hoitaa maksamistaan minipalkoista työnantajalle kuuluvat verot, mutta voitot viedään yhteiskuntien ulottumattomiin.
Globaali veronkierto on Musta talous, joka aiheuttaa jättimäisen vajeen kaikkien yhteiskuntien kassaan. Starbucksin tapaus selittää sen, miksi Suomenkin rahapiireissä on ryhdytty vaatimaan yritysverotukselta mallia, jossa vain voittoa tuottavia yrityksiä verotetaan.
Ilman Mustaa taloutta yhteiskunnan käytettävissä olisi yhtäkkiä valtava määrä rahaa julkisiin palveluihin ja yleiseen hyvinvointiin. Ei tarvitsisi puhua juustohöylästä, leikkauksista ja sulkemisista. Musta talous antaa vastauksen niille kaikille, jotka ovat ihmetelleet, miksi vielä 1980-luvulla oli varaa kaikenlaiseen, ja nyt ei ole. Siksi, että rahan liikkeet olivat vielä kontrollissa, eikä rahaeliitti kyykyttänyt yhteiskuntia. Mustan talouden panttivangiksi otettu yhteiskunta höylää, leikkaa ja lopettaa, loputtomiin.
Musta talous todistaa, kuinka 1900-luvun yhteiskunnallinen kehitys oli yhden prosentin eliitin mielestä vain hairahdus, joka pitää korjata palaamalla menneisyyden harvainvaltaan.
Kaikki maailman kansakunnat tulisi välittömästi koota samalla kellonlyömällä katsomaan yhdessä hollantilaisten dokumentti. Elämää ei jatkettaisi, ennen kuin on saatu useamman miljardin kansalaisen vastaus kysymykseen, haluammeko tosiaan takaisin 1800-luvulle, ja sallimmeko tämän kaikkien aikojen suurimman ryöstön jatkuvan.
Ylioppilas Puupponen
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Tanssia Hautalan haudalla
YLIHUIPPU-UUTINEN Viime viikolla kysyin, kuka halusi eroon Hautalasta ja miksi. Nyt ovat syylliset ja syyt selvillä, kun kaksi Merimies-Unionin entistä ay-jyrää, Paavo Mustonen ja sopimussihteeri Klaus Höglund esiintyivät eilen hymyssä suin suomalaisten olohuoneissa. Ensin YLE:n TV-uutisissa ja sitten Ajankohtaisessa kakkosessa. Mukana kuvioissa on myös kolmas menneisyyden haamu, uutta uraa perussuomalaisessa puolueessa tekevä Matti Putkonen, jonka patakonservatiivisia ajatuksia ei kestetty enää edes demarijohtoisessa ay-liikkeessä.
Putkonen on epäilemättä avainresurssi siinä, että demareiden kannatus on valunut perussuomalaisiin. Itsekkäät ja ahneet perusäijät tykkäävät siitä, kun joku puolustaa elämäntapaa, jossa kaikkea pitää saada heti ja paljon, eikä muulla ole väliksi kuin omalla mukavuudella.
Äijien mielestä ympäristöstä ei tarvitse välittää enempää kuin että siitä saa mahdollisimman paljon itselle. Joku ja aika siivoavat sotkut ja tekniikan kehitys hoitaa omat lapset, jos paskapuheet luonnon kuolemisesta ja ilmaston lämpenemisestä olisivatkin totta. Ja äijät tietävät, että ilmastonmuutos ja saasteet ovat kaukana, vaikka jossain jäämerellä tai Kiinassa. Sehän on vain kivaa kun Suomi ja oma takapiha lämpenevät.
Hautalan peijaiset ovat velikerhon juhlaa, minkä näki herrojen naamasta ja kuuli puheista. Muodollisesti keskenään tappelevat ay- ja teollisuusveljet ajavat yhteistä intressiä, jonka kustantaa se pieni osa kansasta, joka tekee oikeasti tuottavaa työtä. Perussuomalaisissa ei Hirvisaari-jupakan jälkeen uskallettu lähteä avoimeen sotaan ministeriä vastaan, vaan perussuomalaisten kansanedustaja Turunen sopi, että demareiden Kärnä tulee asiassa ulos eduskunnassa.
Ja tietenkin Putkonen ja muut veljet kielsivät olevansa Iltalehden jutun taustalla. Hautala tuskin olisi joutunut eroamaan, jos julkisuudessa olisi keskusteltu siitä, mistä touhussa oli todella kysymys. Jos Iltalehti olisi kirjoittanut Putkosen vaativan, että pienen porukan kovapalkkaiset duunit jäämerellä on asetettava ilmastonmuutoksen, Suomen ilmastostrategian ja muun ympäristöhömpän edelle, lähtölaskenta olisi alkanut enintään Putkoselle.
Hyväveliverkosto ei todellakaan ole mikään oikeudenmukaisuuden salaseura joka puolustaa köyhää kansaa sortajia vastaan. Hyvät veljet ovat sortajia itse. Veljet pitävät rahalla ja sitouttamisella valtaa, jota demokratia ja vaalit eivät saa häiritä liiaksi. Pääministeri Kataisen asenne jupakassa osoitti, kenen kädessä on pääministerin talutushihna, ja ettei flexi enää jousta. Mitään tukea hallituskumppanille ei löytynyt, sillä hyville veljille Vihreät ovat hallituksessa välttämätön paha, joka estää hallituksen kaatumisen, uudet vaalit ja Kokoomuksen ja demareiden tappion.
Kun totuus nyt on paljastanut, Vihreät voisivat ilmoittaa, että he valitsevat Hautalan tilalle Hautalan. Se olisi suoraselkäinen osoitus siitä, että hallituksen kokoonpano perustuu demokratiaan eikä hyvien veljien diktatuuriin.
Vientineuvos Valtanen
Putkonen on epäilemättä avainresurssi siinä, että demareiden kannatus on valunut perussuomalaisiin. Itsekkäät ja ahneet perusäijät tykkäävät siitä, kun joku puolustaa elämäntapaa, jossa kaikkea pitää saada heti ja paljon, eikä muulla ole väliksi kuin omalla mukavuudella.
Äijien mielestä ympäristöstä ei tarvitse välittää enempää kuin että siitä saa mahdollisimman paljon itselle. Joku ja aika siivoavat sotkut ja tekniikan kehitys hoitaa omat lapset, jos paskapuheet luonnon kuolemisesta ja ilmaston lämpenemisestä olisivatkin totta. Ja äijät tietävät, että ilmastonmuutos ja saasteet ovat kaukana, vaikka jossain jäämerellä tai Kiinassa. Sehän on vain kivaa kun Suomi ja oma takapiha lämpenevät.
Hautalan peijaiset ovat velikerhon juhlaa, minkä näki herrojen naamasta ja kuuli puheista. Muodollisesti keskenään tappelevat ay- ja teollisuusveljet ajavat yhteistä intressiä, jonka kustantaa se pieni osa kansasta, joka tekee oikeasti tuottavaa työtä. Perussuomalaisissa ei Hirvisaari-jupakan jälkeen uskallettu lähteä avoimeen sotaan ministeriä vastaan, vaan perussuomalaisten kansanedustaja Turunen sopi, että demareiden Kärnä tulee asiassa ulos eduskunnassa.
Ja tietenkin Putkonen ja muut veljet kielsivät olevansa Iltalehden jutun taustalla. Hautala tuskin olisi joutunut eroamaan, jos julkisuudessa olisi keskusteltu siitä, mistä touhussa oli todella kysymys. Jos Iltalehti olisi kirjoittanut Putkosen vaativan, että pienen porukan kovapalkkaiset duunit jäämerellä on asetettava ilmastonmuutoksen, Suomen ilmastostrategian ja muun ympäristöhömpän edelle, lähtölaskenta olisi alkanut enintään Putkoselle.
Hyväveliverkosto ei todellakaan ole mikään oikeudenmukaisuuden salaseura joka puolustaa köyhää kansaa sortajia vastaan. Hyvät veljet ovat sortajia itse. Veljet pitävät rahalla ja sitouttamisella valtaa, jota demokratia ja vaalit eivät saa häiritä liiaksi. Pääministeri Kataisen asenne jupakassa osoitti, kenen kädessä on pääministerin talutushihna, ja ettei flexi enää jousta. Mitään tukea hallituskumppanille ei löytynyt, sillä hyville veljille Vihreät ovat hallituksessa välttämätön paha, joka estää hallituksen kaatumisen, uudet vaalit ja Kokoomuksen ja demareiden tappion.
Kun totuus nyt on paljastanut, Vihreät voisivat ilmoittaa, että he valitsevat Hautalan tilalle Hautalan. Se olisi suoraselkäinen osoitus siitä, että hallituksen kokoonpano perustuu demokratiaan eikä hyvien veljien diktatuuriin.
Vientineuvos Valtanen
perjantai 11. lokakuuta 2013
Kuka halusi eroon Hautalasta
HUIPPU-UUTINEN Pari päivää Suomi on kohissut omistajaohjauksesta vastaavasta ministeristä. Kohun taustalla on 1,5 vuoden takainen tapaus. Poliisin arvion mukaan rikossyytteen kynnys ei ylittynyt mielenosoituksesta, jossa jäänmurtajaan ripustetaan julistekankaita. Niinpä ministeri oli pitänyt parhaana, ettei rikosilmoitusta edes tehdä.
Kohu käynnistyi 1,5 vuotta vanhasta uutisesta Iltalehdessä. Valtiovalta oli puuttunut omistamansa yhtiön toimintaan. Kamalaa! Ministerin on erottava! Ja ministeri erosi perjantaina 11.10.2013.
Miksi asiasta kerrotaan hetkellä, jolloin ministeri on USA:ssa? Miksi asiasta ei kerrottu silloin, kun se tapahtui, vaan vasta 1,5 vuotta myöhemmin? Kenen intressi on erottaa Hautala? Juuri nyt? Ja miksi?
Tapaus kertoo osaltaan, miten läpimädässä hallinnossa me elämme. Todellisista virheistä ja väärinkäytöksistä ei seuraa mitään. Me emme koskaan edes saa tietään kaikkea, mistä poliitikot tai virkamiehet pitäisi asettaa vastuuseen. Ja jos jotain tihkuu, asiat ovat liian monimutkaisia, että toimittaja edes ymmärtäisi, mikä on pielessä. Mitä siitä sitten kertomaan. Mutta parin sadan euron oviremonttiin tai terveeseen järkeen mitättömän mielenosoituksen kanssa kaatuu ministeri.
Tapaus kertoo myös, miksi Suomessa on niin valtava innostus yhtiöittää viranomaistoiminta. Ministereiden tehtävä on puuttua hallinnonalansa virastojen toimiin. Mutta kun toiminta yhtiöitetään, ministeri eli omistaja ei saa ollenkaan puuttua samaan toimintaan. Viraston johtajat pääsevät elämään pellossa, jossa saa huiskia veronmaksajien rahoilla käytännössä ilman vastuuta mistään. Äärimmillään tämä halu on ollut Mäntsälässä, jossa suunniteltiin, että kunnasta tehdään osakeyhtiö.
Jos valtio tai kunta ei saa puuttua omistamansa yhtiön toimintaan, silloin valtion ja kunnan ei tule omistaa yhtiöitä. Jos viranomaistoiminta ulkoistetaan, ulkoistettakoon se sitten yksityiseen omistukseen. Sillä silloin toiminnan voi ostaa kilpailuttamalla yrityksiä, joissa omistajat pelaavat omalla rahallaan. Se pakottaa toimimaan tehokkaasti, eikä veronmaksajien rahoja päästä törsäämään.
Suomeen pitää välittömästi säätää laki julkisesti omistetuista yhtiöistä. Koska niillä ei nyt ole vastuullisia omistajia, joilla on pelko omaisuuden menettämisestä jos yhtiö ei toimi kunnolla, ainoa kontrollin keino on toiminnan julkisuus samalla tavalla kuin muussakin viranomaistoiminnassa. Väitän, että yhtiöittämisinto kuihtuu siihen.
Samassa laissa tulee säätää, että myös julkisesti omistetun yhtiön omistaja saa käyttää yhtiössä omistajavaltaa kuten yksityisenkin yhtiön omistaja. Omistaja päättää ja omistajan kuuluukin päättää suvereenisti omaisuutensa toiminnasta. Jos yksityisen yhtiön johtaja tekee rikosilmoituksen, josta omistaja ei pidä, omistaja antaa johtajalle potkut ja se on ihan oikein. Miten ihmeessä veronmaksajien rahoilla pelaavan johtajan pitäisi olla vahvemmassa asemassa kuin yhtiön omistaja?
Vientineuvos Valtanen
Kohu käynnistyi 1,5 vuotta vanhasta uutisesta Iltalehdessä. Valtiovalta oli puuttunut omistamansa yhtiön toimintaan. Kamalaa! Ministerin on erottava! Ja ministeri erosi perjantaina 11.10.2013.
Miksi asiasta kerrotaan hetkellä, jolloin ministeri on USA:ssa? Miksi asiasta ei kerrottu silloin, kun se tapahtui, vaan vasta 1,5 vuotta myöhemmin? Kenen intressi on erottaa Hautala? Juuri nyt? Ja miksi?
Tapaus kertoo osaltaan, miten läpimädässä hallinnossa me elämme. Todellisista virheistä ja väärinkäytöksistä ei seuraa mitään. Me emme koskaan edes saa tietään kaikkea, mistä poliitikot tai virkamiehet pitäisi asettaa vastuuseen. Ja jos jotain tihkuu, asiat ovat liian monimutkaisia, että toimittaja edes ymmärtäisi, mikä on pielessä. Mitä siitä sitten kertomaan. Mutta parin sadan euron oviremonttiin tai terveeseen järkeen mitättömän mielenosoituksen kanssa kaatuu ministeri.
Tapaus kertoo myös, miksi Suomessa on niin valtava innostus yhtiöittää viranomaistoiminta. Ministereiden tehtävä on puuttua hallinnonalansa virastojen toimiin. Mutta kun toiminta yhtiöitetään, ministeri eli omistaja ei saa ollenkaan puuttua samaan toimintaan. Viraston johtajat pääsevät elämään pellossa, jossa saa huiskia veronmaksajien rahoilla käytännössä ilman vastuuta mistään. Äärimmillään tämä halu on ollut Mäntsälässä, jossa suunniteltiin, että kunnasta tehdään osakeyhtiö.
Jos valtio tai kunta ei saa puuttua omistamansa yhtiön toimintaan, silloin valtion ja kunnan ei tule omistaa yhtiöitä. Jos viranomaistoiminta ulkoistetaan, ulkoistettakoon se sitten yksityiseen omistukseen. Sillä silloin toiminnan voi ostaa kilpailuttamalla yrityksiä, joissa omistajat pelaavat omalla rahallaan. Se pakottaa toimimaan tehokkaasti, eikä veronmaksajien rahoja päästä törsäämään.
Suomeen pitää välittömästi säätää laki julkisesti omistetuista yhtiöistä. Koska niillä ei nyt ole vastuullisia omistajia, joilla on pelko omaisuuden menettämisestä jos yhtiö ei toimi kunnolla, ainoa kontrollin keino on toiminnan julkisuus samalla tavalla kuin muussakin viranomaistoiminnassa. Väitän, että yhtiöittämisinto kuihtuu siihen.
Samassa laissa tulee säätää, että myös julkisesti omistetun yhtiön omistaja saa käyttää yhtiössä omistajavaltaa kuten yksityisenkin yhtiön omistaja. Omistaja päättää ja omistajan kuuluukin päättää suvereenisti omaisuutensa toiminnasta. Jos yksityisen yhtiön johtaja tekee rikosilmoituksen, josta omistaja ei pidä, omistaja antaa johtajalle potkut ja se on ihan oikein. Miten ihmeessä veronmaksajien rahoilla pelaavan johtajan pitäisi olla vahvemmassa asemassa kuin yhtiön omistaja?
Vientineuvos Valtanen